lataus

Toden paikka

Millaiset jälkimainingit unella voi olla... Se oli niin todentuntuista.
18.09.2014 10:47


18.09.2014 10:46


18.09.2014 10:45


18.09.2014 10:43


18.09.2014 10:41


18.09.2014 10:40


18.09.2014 10:40


18.09.2014 10:39


18.09.2014 10:38


18.09.2014 10:37


18.09.2014 10:36


18.09.2014 10:35


18.09.2014 10:34


18.09.2014 10:33


18.09.2014 10:32


Terveisiä peiton alta...

17.09.2014 10:12

Hei rakkaat, alan taas kirjoittamaan blogia täydellä teholla kunhan selviän ensin tästä flunssasta. Tällä hetkellä olemme Alexanderin kanssa sairastaneet jo useamman päivän. Olin ajatellut etten sairasta kuin vasta ensi vuonna ja sitten kävi näin. Harmittaa vietävästi. Onneksi minulla on lämpöisen pehmoiset pitkävartiset villasukat, vedän ne jalkaan ja kömmin takaisin peiton alle.

Pus pus hali hali...


11.09.2014 07:37


Korpin enteellinen huuto

11.09.2014 06:23

Minä rakastan vettä! Rakastan sitä tunnetta kun olen siinä elementissä yksin. Minun ei tarvitse huomioida ketään toista. Ei kuunnella ei vastata. Minä olen vain ja keskityn omaan fyysiseen suoritukseeni.

Ajatukset tulevat ja menevät. Ne ovat kuin aaltoja joihin en tartu. On kuin seuraisin ajatusten aiheita jostain kaukaisuudesta. Minä uin... uin uin... liike... liike... liike... keskityn.

Olin odottanut tätä mahdollisuutta kauan, viime keväästä asti. Hetkeä jolloin ottaisin itseäni niskasta kiinni ja aloittaisin uimisen uudestaan pitkän tauon jälkeen. Viime talven aikana minä kuritin itseäni uimalla 34 kilometriä ja se tuntui hyvältä. Lopuksi uin jo kilometrin alle puoleen tuntiin eikä tuntunut missään.

Minä tiesin että minun olisi pitänyt malttaa uida säästeliäästi ja lopettaa siinä vaiheessa kun ei jaksa. Minä olen kuitenkin minä. En voi lopettaa. Kilpailen itseni kanssa ja kokeilen kehon äärirajoja. Uituani 300 metriä olin aivan puhki. Minua hengästytti ja pärskin vettä keuhkoistani. Tekniikka oli hukassa. Minun täytyi keskittyä. Kasvot alaspäin rento niska katse alas pohjaan veto veto veto veto veto veto ja haukkaus happea. En malttanut, minulla oli kiire, olisin voinut vetää sitä happea kaksi vetoa aikaisemmin mutta katsoin seinällä olevaa kelloa... kiire... stressi... minä onnistun...

Uin väsymyksen ja kivun yli. Sen jälkeen kaikki sujui. Kun matkaa oli täynnä 500 m ajattelin että mikäs tässä puolessa välissä ollessa en jätä kesken vaan vedän loppuun asti. Niin minä sitten tein uin sisulla loppuun asti täyden kilometrin. Aika ei ollut häävi verrattuna viime keväiseen 25 minuuttia. Nyt kilometriin meni aikaa 49 minuuttia.

Nousin altaasta eikä tuntunut missään. Ihmettelin sitä. Istuin saunassa pitkän tovin. Nautin kun ei siellä ollut ketään muita. Pukiessani vaatteita tunsin lievää väsymystä mutta en vielä mitään sen kummempaa.

Päästyäni kotipitäjään takaisin poikkesin nopeasti kauppaan ja törmäsin siellä yhteen ilkeään sukulaiseen. Vastasin hänen ilkeisiin sanoihin että vaikka tulis hautajaiset niin en heidän karkeloihin lähde. Päästyäni takaisin autolle alkoi ihan silmitön päänsärky. Lisäksi minua alkoi huimata ja tuntui kuin koko mailma muuttuisi väsymyksen sekavaksi puuroksi. Kotipihassa ei jalat tahtoneet kantaa. Ajattelin pelästyneenä että mitäs tämä nyt, olisiko sittenkin pitänyt juoda jotain.

Huonoa oloa kesti iltamyöhään saakka. Kipulääkekään ei tuntunut auttavan. Ajattelin mutta en sanonut ääneen että jos en heräisi niin tytön pitäisi soittaa hätänumeroon.

Illalla noin seitsemän aikaan kipu katosi. Olo oli vielä hutera mutta kipu oli poissa. Yöllä minä muistin edellisen päivän tapahtuman – makasin jättitrampoliinilla ja odotin pojan koulutaksia. Makasin siinä ja katselin rentoutuneesti taivasta ja siellä hahmoutuvia pilviä. Yhtäkkiä kuului syvä krooo ja samassa ilmestyi taivaankannelle valtavan suuri korppi. Se lensi suoraan yläpuolellani kieroksen, poistui sitten ja tuli takaisin sanoen kolmesti krooo krooo krooo. Lintu lensi tiehensä ja minä ihmettelin sen häijyn mustaa suurta olemusta. Muistin heti että korppi on viestintuoja tämän ja tuonpuoleisen välillä

- Olikohan se viesti minulle? Mitä kolme korpin huutoa tarkoittaa?

Vanhassa ateljeetalossa asuessamme koputuksia kuului aina silloin tällöin ja ne olivat aina kolme terävää koputusta. En voinut olla ajattelematta että ehkä korppi yritti varoittaa minua tulevan päivän tapahtumista. Ahneuksissani pidätin niin paljon hengitystäni että kukatietää aivoissani saattoi olla kehittymässä jonkin asteinen tukos joka onneksi meni ohi. Muistin että kun nousin altaasta pois ja näin itseni pesuhuoneen peilistä minun kasvot olivat kummallisen väriset ja niskassa sekä hartioissa oli kirkuvan punaisia läiskiä.

Pisteenä iin päälle hyvä ystäväni katsoi minulle korteista tulevaa ja ilmoitti tulkinnassaan että ehkä siellä on hautajaiset tulossa. Hui! Onneksi ne eivät ole kuitenkaan minun hautajaiset! Jos jotain hautaan niin osia entisestä elämästäni.


Mihin se aika katoaa?

9.09.2014 09:07

Mihin se aika katoaa? Miksi aika valuu käsistäni enkä ennätä tekemään mitään tai oikeasti teen koko ajan, sinkoan sinne tänne ja tuonne ja illalla mietin että mihin se minun oma aika katosi? Onko sitä?

Projekti on vienyt aikaa, samoin uusi sarjakuvahahmo. Lisäksi olen neulonut uusia sukkia.

Meidän pesukone on aikasyöppö. Se jäytää leuoissaan pyykkiä , märehtii sitä. Minun on pakko odottaa kunnes punainen valo vilkkuu, silloin voin tyhjentää veden nukkasihdin kautta. Jos ahnehdin ja yritän etuilla reagoimalla ennen kuin valo vilkkuu pesukone suuttuu minulle ja lopettaa märehtimisen. Silloin se suhtautuu minuun kylmän viileästi eikä tee enää mitään. Sellainen se on meidän pesukone.

Anna Pippuri voitti viikko sitten kuudennen luokan tyttöjen korkeushypyn. Minua jännitti kamalasti. Olisin halunnut neuvoa ja opastaa mutta en voinut. Tiesin ettei minulla ole sanomista kun neiti hyppää. Anna on täysin vaakaluonne. Hän on jokotai. Jos hän päättää jotain hän tekee sen mutta jos ei niin sitten ei. Korkeushypyssä kävi vaakamaisen hyvin. Anna loukkasi kyynärpäänsä putoavaan rimaan ja siitä sisuuntuneena meni seuraavalla yrityksellä yli ja voitti koko kisan. Hienoa! Kyllä minäkin toivoin, yritin mielessäni mantrata kaiken mahdollisen jolla saisin valettua tyttöön itseluottamusta ja siivet selkään että menee kuin lentäen riman yli.


Maanantain tarot

8.09.2014 12:40

Joskus totuus on sellainen ettei sitä halua hyväksyä eikä ymmärtää. Ja vaikka tietäisi että jotain on ei halua huomata sitä. Sekoittaa vain korttipakan uudestaan ja miettii että Let see. Olen näitä kortteja nostellut kauan, monta vuotta ha pitänyt päiväkirjaa niiden sanoman paikkansapitävyydestä. Ei pidä kenenkään tuomita kun ei ole kyse mistään okkultismista tai negatiivisten energioiden ruokkimisesta. Omaa sielunmaisemaan tarkkailen ja välillä kurkistan ystävillekin jotka katselmusta pyytävät.

Parina viime päivänä on jäänyt oma tulkinta julkaisematta. En vain ole jaksanut. Siellä on ollut joitakin sellaisia asioita joita haluan tarkkailla. kuten sanotaan hiljaa hyvä tulee...

Tähän päivään Menestys (aisaparikortti Rakkaus!), Transformaatio (eristäytyminen), järkytys (matkalla oleminen).
Menestys ja rakkaus. Kurkkiiko Se olkani yli? Enkö huomaa sitä? Joskus mietin olenko tukahduttanut itseni liian kauan yksinäiseen elämään, lakannut ottamasta vastaan minkäänlaisia signaaleja. Kirjoitan rakkaudesta, elän sen kautta. Haluan jakaa sitä ympärilleni mutta miehen ja naisen välinen rakkaus minua pelottaa... Se voi johtaa sekasortoon, kuristavaan otteeseen, koen että sitova ja velvoittava rakkaus ehdollistaa minut. Minusta tulee pian koira joka liehittelen isäntäänsä ja annan tassua niin haluttaessa... Voisiko Se olla niin että tällä kertaa jos sellainen olisi Se olisi puhdasta rakkautta, totta... Ystävää on helppo rakastaa mutta minua pelottaa...
Transformaatio ja eristäytyminen. Olen kovettanut itseni. Purrut hammasta ja lakannut itkemästä, julkisesti. Olen siivonnut kyyneleet ylpeän pinnan alle ja lakannut välittämästä, julkisesti, vaikka Se sattuu... Sattuu niin kauheasti joka kerta kun huomaa olevansa unohdettu, yksin. Kellun tyhjiö altaassa. Ympärilläni on tavuja unelmistani. Olen liian laiska kurkottaakseni ottamaan niistä kiinni. Kellun tyhjiössä hiukset valtoimenaan...olen yhtä tyhjän kanssa... Lakkaan olemasta... Kukaan ei näe minua.

olisiko aika unohtaa eristäytyminen? Voinko itkeä niin että muutkin näkevät? Saanko näyttää tunteeni ja lakata välittämästä mitä muut tyhjäpäät siihen sanovat?

Järkytys ja matkalla oleminen. Olen järkyttynyt siitä millainen raunio minun sisimpäni on pilalle menneen ihmissuhteen jälkeen. Oli mies tai nainen loppuun kalutun kylkiluun voi viskata ulos ikkunasta, häväistä, unohtaa. Järkytyn kun katson aamuisin peiliin kuinka vanha minusta on tullut. Kuinka rypyt silmieni ympärillä syvenevät ja väsymys valtaa pinta-alaa. Minua järkyttää tv-uutisissa kuulla kuinka joku elokuvatähti on kuollut ta laulaja. Yhtälailla on piinaavan epätodellista katsella julkisuudessa vanhentuneita rockstaroja jotka käpristyneellä olemuksellaan muistuttavat elämän katoavaisuudesta. Sama juttu kuin Se etten halua nähdä kuollutta, haluan muistaa elämäntuikkeen silmissä. Vanheneminen on kamalaa.

Olen matkalla koko ajan. Kuljen vääjäämättä eteenpäin joka päivä. Kasvan henkisesti silloinkin kun en voi konkreettisesti vaihtaa paikkaa. Jokainen päivä on uusi matka, päätepysäkki tällä matkalla jonka nimi on elämä.

Yksisarviset kortti avautuminen "sinulle on avautumassa uusi ovi".

Totta! Avaan sen teillekin yhden projektin osalta joka innoittaa minua kovasti!" Kysymykseni on - avaako joku minulle oven?


Rakkaat,

8.09.2014 08:22

Antakee anteeksi, mä lupaan että tänään mä vihdoin laitan tulemaan tänne lupaamaani tekstiä, tarinaa... Mulla on teille yllärinä toi projekti jota en paljasta vielä. Malttia rakkaat... Pikkuhiljaa! Niin ja kahdelle ystävättärelle, jos luette tätä, on tulossa kirje joka venyy ja paukkuu ja tulee perille toooosiiii hitaasti etanapostina. Iso hali syysaamuun!


Paluumuuttajat saapuivat

7.09.2014 09:52

Hyvää huomenta jokaiselle sielulle!

Yö oli aika kylmä. Aamulla joen pinnalla liikehti sakea usva ja koko rantatöyräs oli yhtä sakeaa utuharsoa. Aamupolulla kuulin ilokseni paluumuuttajien eli joutsenten kaakehtimista. Vastailin niille ja odotin että joutsenpari vastasi taas minulle. Siinä meni aamutovi. Mietin että olen varmaan järjiltäni kun haluan muuttaa kaupunkiin vaikka täällä olen oppinut puhumaan myös joutsenten kieltä.

Pari päivää sitten kaunis sudenkorento viipyi hetken tallin liukuovessa. Se lepäsi siinä siivet värähdellen. Seisoin ihan vieressä ja sain katseellani tutkia sitä. Se oli jotain suunnattoman kaunista. En ole koskaan nähnyt sudenkorentoa niin läheltä. Kun ötökkä lähti lentoon se liikehti leikkimielisen keveästi ja näytti siltä kuin se olisi nauttinut ja huvittanut itseään antautumalla pienten tuulehenkäysten pyöritettäväksi. Sudenkorennon ja tuulen tanssi.

Olen asunut nyt täällä yhdeksän vuotta. Surutyö äidin kuolemasta on tehty. Tallissa on ollut joka kesä pääskysiä mutta vanhan talon räystään alla on ollut viimeksi pääskysiä minun lapsuudessani mutta tänä kesänä räystäspääskyset palasivat! Pesiä oli monta, joka puolella ja paljon poikasia. Jokirannassa laiturilla tervehdin pääskysnuorisoa miten lyhyessä ajassa niistä on tullutkin niin suunnattoman taitavia lentäjiä. Vedenpinnasta nappaavat hyönteisen toisensa jälkeen. Uhkarohkeaa kuolemalla leikkimistä! Hurjia taitolentäjiä!

Tallilla kun ihailin sudenkorennon lentoa seuraavaksi taivaasta satoi suuria valkoisia höyheniä. Niitä leijaili kaksi. Ne olivat ihmeellisiä. Sillä hetkellä muistin missä olin vastaavaa nähnyt, Haapajärven kunnantalolla on yhden virkailijan seinällä taulu joka on maalannut edesmennyt Salorannan Jussi, siinä taulussa sataa taivaasta kylän ylle samanlaisia suuria valkoisia untuvahöyheniä. Kaunista.

Hyvää kaunista ihanaa ja leikkimielistä sunnuntaipäivää jokaiselle.


Heurekan paikka

5.09.2014 12:19


5.09.2014 12:18


5.09.2014 12:17


5.09.2014 12:16


5.09.2014 12:15


5.09.2014 12:13


5.09.2014 12:12


5.09.2014 12:11


Hyvää päivää rakkaat

4.09.2014 15:23

Elämä on joskus nilkutus, senhän me tiedämme kaikki. Joskus tekee vain mieli maata peiton alla ja unohtaa kaikki tyystin. Viivytellä voi monta pakollista asiaa tai niitä jotka kiristävät hermoja ja hönkäilevät selän takana korvaan ettet sinä mistään selviä. Sellainen viivytteleminen on mukavaa, oikein antoisaa siihen asti kun voi ottaa unen helmasta kiinni ja leijailla sen siivin unimaahan jossa kaikki on kaunista ja kukoistavaa kunnes mustat pilvet vyöryvät unimaailman suloiselle taivaalle ja mättävät painajaisia tulemaan solkenaan! Siihen uneen minä en halua jäädä vaan haluan herätä! Haluan pois unesta! Heräämisen jälkeen on vähän aikaa seesteisen tokkuraista kunnes todellisuus palaa. Se hiipii paidan helmaan ja supisee korvaan tiheää tahtia latteuksia, niitä jotka saavat ihmisen tuntemaan syyllisyyttä. Puhelin soi. Kurkistan kuka soittaa... En vastaa... En jaksa nyt kuunnella hyviä neuvoja ja arvosteluita. Eiiiii! En halua tuntea itseäni mitäänsanomattomaksi ja kykenemättömäksi. Joillakin ihmisillä on niin suuri tarve tehdä hyvää ja tukahduttaa kuulijan oma tahto. Soimaavat sanat ovat kuin piiskaruoska joka suomii nahan vereslihalle. Minulla on tunne että leijailen tyhjiössä. En kykene tekemään mitään. Seinät supistuvat. Ne tulevat minua kohti mutta kun liikautan käsiäni seinät loittonevat taas. Tyhjiötynnyrin seiniin on kaiverrettu jotain. Olen niin ajassa matkaaja ja katselen siinä kelluessani millaisia tuomioita on ikiaikaisen matkani varrella jaettu. Olen kärsivällinen siinä tyhjässä olotilassa. Tunnen oloni yltäkylläisensi - täys rohkeutta! Rohkeus - Se on kuin pumppaava tahto joka saa minut uskomaan parempaan huomiseen ja rohkeuden antamaan voimaan jolla jaan vielä ympärilleni yllin kyllin kiitosta ja hyvää. (kuten arvata saattaa siinä oli tämän päivän pläjäys tarot-tulkintaa ammennettuna kaunokielistä proosaa. Yksisarviseni kehoitti minua kulkemaan ylväästi eteenpäin pää pystyssä ja uskoen huomiseen.)


Tarot ja yksisarviset

Iloa ja toivoa tähän päivään

3.09.2014 17:06

Alla olevaan lisukkeena nostin korttien jälkeen yksisarviset kortin (Diana Cooper, Yksisarviset kortit) ja sieltä tuli palveleminen - yksisarviset opastavat sinua tekemään tänään sitä, mikä tyydyttää sieluasi. Olennaista on päästää irti omista haluistasi ja palvella muita. Silloin löydät oman todellisen onnellisuutesi. Voimalause: etsin sitä mikä tyydyttää sieluani.

Nostin vielä toisen täydentämään edellistä että ymmärtäisin paremmin ja sieltä tuli toivo - yksisarviset valavat sinuun toivoa ja inspiraatiota. Ne odottavat saadakseen koskettaa sinua toivon ja ilon hengessä, joten odota elämääsi onnellisia muutoksia. Voimalause: Odotan polulleni sateenkaaria.

Seuraava toivon kipinä ja rakkauden täyttymys liittyvät voimakkaasti sateenkaareen. Sen lahjan haluan antaa myös teille!


3.09.2014 16:50

Tämän aamun tarotit tähän päivään olivat tuomitseminen - harhakuvista irtautuminen - antautuminen ja harhakuville aisapariksi mestarikortti.

Tuomitseminen on vahva voimasana ja hyvin uuvuttava ha energiaa syövä.Tuomitseminen johtaa harhaan ja aiheuttaa joukkohysteriaa, sen minkä joku sanoo tai tuomitsee niin toinen jatkaa ja harhojen pitkospuut ovat valmiina. Minä itse yritän välttää tuomitsemista, mikä minä olen siihen virkaan että harjoittaisin tuomionlukua. En kaikkea käy kirjoittamaan koska monet asiat ovat niin päivänselviä ja jengoiltaan vääristyneitä etten jaksa niitä tässä oikoa. Sen sanon että minut on ihmisten puheiden uhrina henkisesti tuomittu. Isäni tuomio on julma välinpitämättömyys koska en enää viljele maata, en ole hänen suosiossaan. Siltä osin olen epäonnistuja mutta kaikkeni annoin ja enempään en pysty.

Harhakuvista irtautuminen on kuin kävelisi kahden maailman väliä siksakkia tietämättä millainen juuri minulle tarkoitetun todellisuuden pitäisi olla. Tosi kontra epätosi. Minun haaveet vai edesmenneitten elämäntyö. Irtautuminen on raskasta kun edessä on tuleva joka on suuri mysteria mutta samalla niin puhdistavan valpas uuden alku. Mennyt ja siihen rakennetut harhakuvat - valheellinen todellisuus kuin musta möykky. Harhan hälvettyä ehkä tiedän millainen on minun näköinen elämä.

Antautuminen elämään jokaisella sielulla, kehon liikkeellä ja rakkaudella! Antautuminen siihen energiaan ja kokemusten kehtoon jotka olen omilla luopumisen valinnoillani tehnyt mahdolliseksi. Antautuminen tulevaisuuteen ja menneen kivireen jättäminen pois matkasta.

Mestari. Viime kädessä olen oman elämäni herra, mestari ja luottavainen siihen tietoon ja intuitiooni.


2.09.2014 17:00


2.09.2014 16:55


Taioin syysaamuksi alpakkapipon

2.09.2014 10:50

Muovailin käsissäni ja tällainen siitä tuli. Alunperin olin tekemässä perus baskeria.

Rakkautta ja voimaa jokaiselle tähän aamuun!


2.09.2014 10:48


2.09.2014 10:46


2.09.2014 10:44


2.09.2014 10:42


2.09.2014 07:35

Tulipas taas niin viisaat tarot kortit tähän päivään! Sisäinen voima - syyllisyys - läpimurto. Lisäksi yksi kortti sille miksi syyllisyys ja vastaus - matkalla oleminen.

Tulkinta, sisäinen voima auttaa minua jaksamaan. Yhä uskon siihen että minulla on vielä joku suuri tehtävä, jotain hieno annettavaa ja jaettavaa jota en ole vielä voinut kertoa eteenpäin. (terveisiä Koodimiehelle!) Sisäinen voimani ei sammu vaikka minut kuinka nujerrettaisiin, sisäinen voimani on rakkaus ja luovuus ja teki tulevaan ja siihen että nyt kun olen jo tehnyt niin paljon niin asiat sujuvat ja kulkevat eteenpäin. Sisäinen voimani sai minut jatkamaan yliopisto-opintoja, draamaopinnit loppuun. Tällä elämänkokemuksella minusta tulee hyvä draamaopettaja. Kaikkein raskainta on kellua tyhjiössä, olla ajattelematta ha uskoa ja luottaa siihen että kyllä elämä kantaa...

Syyllisyys. Tunnen syyllisyyttä siitä kun en voinut tehdä enempää uuden asunnon ja elämän eteen. En voi asuntojonoa muuksi muuttaa. Yksi virka ihminen sanoi minulle koulumaailmassa "luuletko sinä että kukaan haluaa yhteiskunnan hylkiöitä toiseen kuntaan..." Hylkiö! Olenko minä hylkiö kun 9 vuotta maatalousyrittäjänä ja kolmetoista vuotta omaishoitajana! Onko minun pieni prinssi perheineen yhteiskunnan hylkiö! (vrt. Sisäinen voima) Yhteiskunta saisi tuntea syyllisyyttä siitä miten erityisryhmiä ja vähempiosaisia kohdellaan. Minun syyllisyyteni liittyy lapsen katkeruuteen ja suruun siitä että ei vielä ole lähdetty kohti uutta seikkailua ja helpompaa elämää vaikka sitä kohti ollaan hyvää vauhtia kulkemassa. Syyllisyys siitä etten aina jaksa enkä tiedä mitä juurtuneelle koulukiusaamiselle voisin tehdä. Syyllisyys rahasta ja siitä ettei sitä ole tai jos on niin ei Se tunnu riittävän mihinkään. Syyllisyyttä kannan myös siitä etten kyennyt enempään maanviljelyksen osalta, kaikkeni annoin mutta enempää en voinut. Oli aika päästää irti... Syyllisyys isäni taholta että olen luopunut pelloista vaikka eivät ne maamot ja esi isät haudoissaan käänny vaikkei minulla viljelysmaita olisikaan. Ehkä he tuntevat syyllisyyttä siitä mihin kurjuuteen olen syntynyt mutta veri on vettä sakeampaa ja tällaiset mielenmyllerrykset ovat vaikeita.

Syyllisyys myös keskeneräisistä pitkistä kirjeistä joita en saa koskaan valmiiksi... Voi minua syyllistä.

Syyllisyys kortin aisapariksi nousi matkalla oleminen ja Se on Se totuus, poden lapsille syyllisyyttä siitä ettei me vielä asuta kaupungissa, ei uusia kavereita, ei ponille tallipaikkaa, ei sisävessaa, suihkua mutta sinne ollaan matkalla.

Läpimurto. Tällä viikolla tärkeitä miitinkejä, tärkeitä papereita allekirjoitettavaksi, tärkeitä neuvotteluita, tiedoksiantoja, hevosen ostajia. Kattohuopaa...Paljon paljon niin paljon kaikkea tärkeää ja eteenpäin vievää ja ehkä vielä jotain luovaa uutuutta (terveisiä Koodimiehelle!Hop hop!)

Tähän kaikkeen minulle tämän päivän yksisarvisten viisauskortti (Diana Cooper) - Tulevaisuus - Irrota otteesi menneisyydestä ja siirry eteenpäin.

Kun saat tämän kortin yksisarviset muistuttavat sinua siitä, että auttavat sinua luomaan toiveidesi mukaisen tulevaisuuden. Päästä ensin otteesi menneisyyden rajoitteista ja astu itsevarmana eteenpäin. Voimalause: Yksisarvisten avulla kuin itselleni ihanan tulevaisuuden.

Se mitä kaipaan, päästäkseni eteenpäin minun täytyy päästää irti menneestä. Ssitä henkistä ja fyysistä murroskautta minä elän ja hengitän.


2.09.2014 06:33

Hyvät huomenet maailma! Viime yönä näin jotain painajaista siitä kun jäin hevosten jalkoihin.loukkasi, vain selkäni, Se tärähti kaatuessa niin etten meinannut voida kävellä sen jälkeen. Selässäni on muutenkin sellainen " kipusilmukka" jona säteilee kipua jalkoihin. Enkelit olivat minulla matkassa. Terveisiä vaan sinne taivaaseen, kiitos kun autoitte! Makasin siinä pienen ikuisuudelta tuntuvan hetken pimeässä ja kahden hevosen kaviot tanssivat joka puolella ympärilläni mutta niin ihmeellistä kuin Se on yksikään ei osunut minuun vaikka suojasi, vaistomaisesti päätäni. Varjelus, intuitio.

Pipo on melkein valmis, toinen korva puuttuu. Aloin vaan tekemään tietämättä millainen lopputulos. Istun toispuolikorvainen pipo päässä perintökeinutuolissa ja silmäile, samalla uutisia. Aamu on kylmä ja kostea. Tänään olisi hyvä päivä tehdä jotain kivaa hyvän ystävän kanssa jos sellainen ilmestyisi paikalle. Pian alkavat itämaisen tanssin tunnit, voi että minä odotan että pääsen pitkän tauon jälkeen tanssimaan!


1.09.2014 23:17

Olipas siinä päivä. Kaikkea en viitsi kertoa. Se on niin kuin piip piip piip piip... Nyt on kuitenkin tallin kattopelti paikoillaan. Onneksi!

Hetki sitten oli enkelit matkassa. Pimeässä talutettiin hevosia talliin ja sitten ponivarsa keksi juosta aitalankaan ja samalla säikähti takana tuleva hevonen ja juoksi suoraan minun selkään pahki. Lensin nurin ja jäin kahden hevosen jalkoihin. Selkään sattuu aivan vietävästi ja niska jumissa. Toivottavasti pääsen aamulla sängystä ylös. Pahinta tässä on Se että hetkeä aikaisemmin sain sanottua tytölle "jos Se hevonen hyppää pystyyn niin päästä irti" ja samassa tapahtui. Se oli etiäinen.


1.09.2014 16:58

Millon tulee raja vastaan kun ei jaksa kuunnella enempää arvostelua. Tuntuu hämmästyttävän johdonmukaiselta että aina silloin kun olen sinut itseni kanssa tasapainossa ja rauhallinen niin sitten räjähtää. En jaksaisi aina kerätä palasia ja laahustaa toi on perään tietämättä edes mihin suuntaan Se " toivo" meni.

istun keskeneräinen neulepipo päässä ja minua niin riemastuttaa Se että olen taas tässä jamassa. Jotain sellaista jonka on elänyt ennenkin ja samallatunneköyhää, ei jaksa enää niin välittää vaikka sattuu sattuu niin kauheasti sydänjuuria myöten. Kaikkea en viitsi edes kirjoittaa... Minulle kun pitäisi lentää korpin lailla levittää siipeni ja sukeltaa tuulitunneliin, uhmata lähietäisyydeltä myrskynsilmää... Voi miksi en voi lentää...?


1.09.2014 10:01

Tähän hetkeen ja tunnelmaan nostin itselleni Tarot kortit. Kaipasin jotain lohtua ja hyvää sanomaan, uskoa siihen että asiani menevät parempaan. Kurkotin tulevaa. Laitoin kädet ristiin ja pyysin hyvää...

Vastaus hiljensi minut, sieltä tulivat teeskentely, tuomitseminen, vertailu ja täydentyminen.

Eräs ihminen teeskentelee minulle vaikka ei oikeasti välitä tuon taivaallista paitsi oman etunsa ja hyödyn tavoittelun nimissä. Hän tuomitsee minut että päätökseni eivät ole oikeita ja yrittää käännyttää minut omaan tahtoonsa. Hän ei katso todellisuutta tai ei halua hyväksyä sitä. Narsistinen auktoriteetti ei tahdo päästää irti vaikka ei minua tarvitse.

Minun on aika vertailla elämää ja sen säikeitä yhä voimakkaammin ja karsittava vertailun kautta niin minua jäytävät tunteet kuin maallinen riippakivi tai mahdottomuus pois. Vertailu on tasapainoilua, Se on kuin keskitien viiva jonka molemmin puolin jakaantuvat turhat ja tärkeät. Vertailua teen myös elämäni palasista, nuoruuden osista ja vanhenemisen viiltämistä rypyistä. Välillä en tiedä mitä tahdon. Olen olemassa. Kuin kelluisin megalomaanisessa tyhjiötynnyrissä ja en kykenisi liikkumaan, leijuisin siinä vaan ja odottaisin että putoan pohjalle tai kohoan korkeuksiin.

Vastaus tulee pian- täydentyminen - puhelin soi ja minulle soittaa hevosenostaja. Olen kauan odottanut loppua tälle odotukselle. Tiennyt että jotain suurenmoista vielä tapahtuu joka on tähtiin kirjoitettu. Ehkä harmaiden hevosten tarina minun osaltani jatkuu vielä... Asiat täydentyy...

Kiitän tästä intuitiivisesta tulkinnasta. Muistutan ettei tämä ole haudanvakavaa eikä paheellista, rakkaudella tehtyä ja kiittäen ja kumartaen oman sielunmaiseman tulkintaa ja pohtivaa elämänkatsomusta. Kaiken päälle valitsen vielä yhden yksisarviskortin voimalauseekseni - " anna yksisarvisten vapauttaa sinut" teksti ( Diana Cooper, Yksisarviset) vain omat ajatuksesi ja tunteesi voivat kahlita sinua, joten sinua kehotetaan tarkkailemaan niitä tänään. Pyydä myös yksisarvistasi koskettamaan sarvellaan kolmatta silmääsi, jotta vapautuisit kaikista sinua sitovista kahleista.

- Niin totta! Niin totta!

Rakastetaan, ystävät...


1.09.2014 09:09

Lapset koulussa! Vihdoin! Alexanderkin oli niin väsynyt että hän painoi raskaasti päänsä makuupussin uumeniin ja tarrasi siitä kiinni kuin kissa emon nisästä. Minä raastoin hänet pois, vedin nukkuvan pojan ohuista lihattomista kintuista, vaihdoin vaipan ja kerrospuin pojan varpaista alkaen päätä kohti. Loppusilaus tuli superkuu sukista, lämpöisistä villasukista jotka neuloin yhden täydenkuun aikaan.

Mökkiä raastaa möreä kuorsaus. Se en ole minä. Anna pippuri heräsi siihen että kotona kuului ääni...sensuuri...deletointi...brutaalipuustatus....äääääähhhh! En tiedä mitään niin brutaalia ja inhottavaa mutta koska en voi sanoa mitään...koska minun on pakko niellä sanani niiden silmien katseen vuoksi en voinut sanoa mitään, en päästää henkäystäkään, inhota vain. Mikään ei ole niin inhottavaa ja brutaalia kuin tehdä noin tai tehdä losottaa tarpeensa suoraan huvilan kuistilta.

Muistan hyvin miksi erosimme. Miksi jäin yksin. Yksi vieraista kyselee sitä koko ajan... Kysyköön toiselta osapuolelta minä en kerro.

Ystävä soitti myöhään illalla. Se piristi. Oli kiva huomata että minulla on jotain merkitystä. Ystävällinen ääni puhelimessa kaiken sen hälyn ja melskeen keskellä oli tervetullut! Tällä hetkellä minusta tuntuu että minusta mun elämänhallinta taas osittain katoaa vieraiden myötä... Hymyillä seurustella heittää rentoa läppää ja minun kotirauhani katosi, elämän rytmi rikkoutui ja silti minun on pakko päästä kiinni, heittäytyä takaisin arkeen ja rutiiniin niin että ajan osaset soljuvat vääjäämättömästi eteenpäin edes jonkinmoisessa järjestyksessä.

Saattelin tytön koulutaksille ja otin ponit kiinni. Taas pois aitauksesta vaikka hyvää ruokaa on yllin kyllin. Yöpaidassa kahlasin kaura sänkipeltoa. Onneksi yksi vieras lähti auttamaan kun herätin hänet ateljeetalosta.

Ehkä tänään vihdoin kirjoitan teille ystävät tarinan rakkaudesta. Sopusointua syyskuun ensimmäiseen päivään jokaiselle! Ja mitä ex puolisoihin tulee niin mikään muu kuin keitto ei ole hyvää uudelleen lämmitettynä...


1.09.2014 06:50

Aamu putoo taas ohuen hentona verkkona minun niskaani. Väsyttää. Liikehdintä on heiveröistä, vajoan yhä syvemmälle lämpimän peiton nieluun kunnes minun on pakko monennen torkkuhälyn jälkeen tarttua arki aikaan ja hylätä unen valtakunta. Väsyttää... Kurkku tuntuu karhealta. Yömyöhään saunottiin ja Alexanderkin pääsi vielä jokeen uimaan. Uskon kylmän veden terapeuttiseen vaikutukseen. Verenkierto virkistyy.Millähän minä saan Annan hereille? Täytyy keksiä peikkotemppu!


Tällä blogisivulla on käyty
35476 kertaa!

 

Digi Darling's Gallery:

randomimage

AJATUS KARKAA

-interaktiivinen runomultimedia
Medianomi AMK opinnäytetyöni

 

Stella Polaris

Song for all Broken Hearted People Recorded by DD on Oct 9th 2013

Holy Seremony

Recorded by DD and LaMer in Early Morning Session on April 2004

 

ARKISTO:

• Elokuu 2014

• Heinäkuu 2014

• Kesäkuu 2014

• Toukokuu 2014

• Huhtikuu 2014

• Maaliskuu 2014

• Helmikuu 2014

• Tammikuu 2014

• Joulukuu 2013

• Marraskuu 2013

• Lokakuu 2013

• Syyskuu 2013

• Elokuu 2013

• Heinäkuu 2013

• Kesäkuu 2013

• Toukokuu 2013

• Huhtikuu 2013

• Maaliskuu 2013

• Helmikuu 2013

• Tammikuu 2013

• Joulukuu 2012

• Kesä-marraskuu 2012

 

KOMMENTOI BLOGIA:

Darling kirjoitti 11.09.2014 06:25:

Iso sydän!

Darling kirjoitti 7.09.2014 09:25:

Kiitos Koodimies, ihan ihkua! Kokeilin ladata sinne tarinaa mutta vähän tökkii... Kommentoin paremmin sinne.

Koodimies kirjoitti 7.09.2014 01:08:

Nyt on testijutun salaus kunnossa ja voit kokeilla rauhassa sen toimintoja.

Darling kirjoitti 6.09.2014 21:38:

Kiitos! Ihanaa! Pussaan sua suoraan suulle kiitokseksi kun seuraavan kerran nähdään! Minä laitan tarinaa tulemaan tänä yönä☺

Koodimies kirjoitti 6.09.2014 21:32:

Nyt on sellainen betaversio uudesta ideasta. Värit yms. on vielä vaiheessa, mutta testata voi jo.

Darling kirjoitti 5.09.2014 00:31:

lankoja lankoja lankoja....

Koodimies kirjoitti 3.09.2014 11:06:

Miun syy, miun syy... myyntigalleria on uuden ideoinnin alla ja unohdin poistaa toimimattoman linkin. Kohtapuolin tulossa uusi linkki.

Neiti vihreä kirjoitti 3.09.2014 06:19:

Niin kaikki kirtyy siihen...päästä irti. Minäkin jaksoin olla murheellinen pari päivää kun piti päästää irti maallisesta. Helpotti kovasti kun hyväksyy vain tosiasian. Mutta asiaa. Tauluja myynnissä, ei avaudu, ainakaan mulle :)

Darling kirjoitti 2.09.2014 16:58:

Hei Koodimies! Jännityksellä odotan että pääsen polkaisemaan käyntiin uuden projektin ja tarjoamaan uudenlaista mukavaa lukijoilleni. Suukko sinulle... hups!

Koodimies kirjoitti 2.09.2014 13:55:

Työn alla on... siis nimenomaan alla. Eli muiden töiden alla :) Mutta lähiaikloina saat testausversion kokeiltavaksi. Hauska tuo alpakkapipo!

Darling kirjoitti 1.09.2014 09:17:

Koodimies, mitä kuuluu seuraavalle projektilleni? Tarvitsisin nyt uuden käynnistämistä tähän tunnelmaan, jakaisin uutta sisältöä jokaiselle lukijalleni☺