lataus

Kehoraama

Unelmia kanan välissä

27.05.2016 14:39


27.05.2016 14:35


27.05.2016 14:33


27.05.2016 14:31


27.05.2016 14:30


27.05.2016 14:30


27.05.2016 14:29


27.05.2016 07:44

Ratsastaminen oli iso kynnys minulle jo sen vuoksi että säälin sitä hevosta minun itseni vuoksi. Ajattelin että olen niin lihava etten voi mennä Likan selkään, että hevonen katkeaa keskeltä kahtia - räks! Näin kauhukuvasta untakin. Halusin ensin laihtua edes vähän. Eihän se mene niin oikeasti mutta minulle se oli kynnyskysymys.Hevonen ei särkynyt. Mukavaa oli.

Tänään on kehokuurauksen kymmenes päivä. Yhdeksäntenä päivänä herkuttelin lohella. Kiloja on lähtenyt mutta vaakalla en ole käynyt. Käyn vasta lopuksi. Vaatteet mahtuvat. Kehokuuraus tuntuu hyvältä jokapuolella kehoani. Suolisto on seesteinen, vatsalaukku tyyni ja hiljainen. Olotila on mahtava!


27.05.2016 02:22

Sarjakuvan jälkeen...


Kehoraaman paikka

naisen ja auton yhtälö

26.05.2016 22:44


26.05.2016 22:42


26.05.2016 22:42


26.05.2016 22:40


26.05.2016 22:40


26.05.2016 22:39


26.05.2016 22:39


26.05.2016 22:37


Kehoraaman paikka

kitistynyt naiseus

26.05.2016 18:21


26.05.2016 18:20


26.05.2016 18:19


26.05.2016 18:19


26.05.2016 18:18


26.05.2016 18:18


26.05.2016 18:17


26.05.2016 18:16


26.05.2016 18:16


26.05.2016 18:15


26.05.2016 14:45

Yhdeksäs kuurauspäivä. Olotila mahtava! Mahalaukussa ei tunnu minkäänlaista kipristelyä tai pulputusta. Ei röyhtäytä. Ei läpivetoa, heh, no vanha sanonta sanoo että ilma se elävässä kiertää… niin kiertää mutta kaikki kaasuvaivat ja vähäisetkin pierut, tuhnut kakki ovat poissa. En ole pieruhuumorin ystävä. Tiedän että se on monille murhe ja häpeänaihe samoin kuin jatkuva röyhtäily tekee tukalan olon.

Kalaa sain eilen kahdeksantena kuurauspäivänä lautaselleni ens kertaa. Ihanaa vaihtelua jatkuvaan kanansyöntiin. Maustan tosin kanan niin voimakkaasti että se on hyvää. Oliiviöljyssä mureaksi, ei kuivaksi ja sitkeäksi paistinpannulla paistettua. Mausteeksi paprika, chili, hieman curry, kurkumaa. Aluksi käytin vain intialaista garam masalaa mutta siihen alkoi jo tulla mitta täyteen. Eilen laitoin kanaan vielä ripauksen valkosipulijauhetta ja tiristin sitruunaa sekaan.

Uunissa paistettu lohi ei tarvitse paljon mausteita. Tilli loistava sekä pippuri.


25.05.2016 14:58

Kahdeksas päivä kuurausta menossa. Jes! Lautaselleni sai kanan kaveriksi laittaa kasviksia! Kuulin ystävän suusta että olen jotenkin kitistynyt, niin kuin sisäänpäin vetäytynyt. Ehkä olen laihtunut.


25.05.2016 08:37


Kehoraama

25.05.2016 01:20


25.05.2016 01:19


25.05.2016 01:18


25.05.2016 01:17


25.05.2016 01:16


25.05.2016 01:15


24.05.2016 21:41

Vielä kuurauksesta. Seitsemäs päivä eli viimeinen tätä alkurutistu. Olo on kuin tiskirätillä joka on vaahdotettu kunnolla kaikesta liasta, huuhdeltu pariin kertaan ja laitettu loistokkaana valumaan. Hiki todellakin valuu koko ajan ja samalla tulee sellaisia jänniä aavistuksen omaisia vilunväristyksiä koko kehoon. Kahvin olen vaihtanut Lidlistä saatavaan Luomupikakahviin jossa on sellainen muodokas pullo. Erinomaista. Ei närästä eikä möyryä mahassa. Päänsärky katosi jo toisen päivän jälkeen. Suodatinkahvi koukuttaa, jo ei sitä saanut niin tuli armoton päänsärky joka lähti vain kahvilla. En ole käynyt vaakalla enkä käy ennen kuin kuukausi on mennyt. Lähtöpaino riittää minulle tässä vaiheessa.

Kesäyöt ovat haaveellisia. Alkuyöstä minun tekisi niin mieleni mennä ja ratsastaa Likalla uinuvassa maalaismaisemassa mutta ei vielä. Sitten kun painan vähemmän putoan kevyemmin.

Muutoin olen nukkunut tosi hyvin ja nähnyt unta. Unista olen kiitollinen, en ole nähnyt niitä aikoihin. Aamulla kun herään olen heti pirteä.

Eilen autoni valehteli minulle murahtamalla eikä sen jälkeen sanonut mitään. Jäin kaupan pihaan ja lipottelin sieltä kotiin kesäkukkakassi käsipuolessa. Sää oli hieno ja nautin kävelystä, en tosin ollut syönyt muuta kuin kevyen aamiaisen ja hieman alkoi huimaamaan. Palasin Ilkan kanssa takaisin autoa ihmettelemään ja se käynnistyi normaalisti. Ehkä se sitten oli jotain naisenlogiikkaa mene ja tiedä.

Kehokuurauksen myötä stressin aiheuttama ihottuma on pienenemään päin. Lisäksi huomaan nyt ettei minulle tule ulkona koivusta oireita. Ääneni on puhdas eikä katoa siitepölyn vuoksi. Olen hämmästynyt, voisiko tämä tosiaan olla kuurauksen ansiota….!

Joitakin vaatteita olen kokeillut joihin en enää mahtunut ja nyt mahdun! Huomisesta alkaa uusi kuurausviikko ja liikun vähän enemmän. Onneksi Ilkka on korjannut minun pyörän, kesäkenkäkesäkukkakävelystä sain jalkaterääni jonkinlaisen kipeän marssimurtuman.

Herkkuhimo alkaa hiipua. En sorru. En ole kuurauksen aikana tuntenut kohtuutonta nälkää mutta sanonta nälkä on niin että näköä haittaa pitää paikkansa. Toivottavasti tämä on ohimenevää ja korjaantuu mutta silmieni zuumauksessa on jotain vikaa. Joskus väsymys on tehnyt saman. Kuuraus jatkuu...


23.05.2016 17:21

Sarjakuva odottaa vieläkin valmistumista. Meillä on ollut elämässä niin kiire tahti että hups mitä menoa.

Kuudes päivä menossa kehokuurausta. Hyvältä tuntuu ja näyttää. Ainoa mikä tökkii on kana. En olisi uskonut näin käyvän sillä noin muutoin olen kanan ystävä. Tässä tapauksessa kun kana on naturel eikä siinä ole suolaa niin pureskelen pitkään ja hartaasti ja tunnen sen kittannan hampaissa ja hammasväleissä. Pureskelen kuitenkin sitkeästi ja huolella sillä sehän on totta että ruuansulatus alkaa suusta. Olen kuitenkin laittanut toiveeksi Ilkalle että josko sitä kalaakin syötäisiin jossain välissä.

Kummallisia tuntemuksia tämä kehokuuri on minussa tuonut esille. Möhötys eli möhömaha alkaa sulamaan nopeammin kuin osasin kuvitella mutta pitk'ä on vielä matka bikinikelpoiseen vartalomalliin. En kuitenkaan enää kuuna päivänä halua hävetä itseäni ja olen päättänyt onnistua tässä projektissa. Oikeastihan tämä on elämäntapa muutos!

Teini tossa pomppii ja kinuaa että täytyy lähteä! Palataan!


22.05.2016 19:13

Sain ihanan lahjan serkultani Noora Annelilta! Muisto vuosien takaa ja maailman paras Donna. Kiitos rakas serkkuli!


22.05.2016 08:33

Viides päivä kuurausta. Silmäni aukaisin pirteänä kuin peipponen! En tarvinnut herätyskelloa, nälkäkelloni se varmaan oli joka soi eli heräsin kaksi minuuttia ennen ruokaa. Oikeasti minulla ei ole edes näkä. Hyvä olo. Olen jotenkin vähän hölmistynyt siitä ettei houkutus yömässytykseen ole iskenyt yhtenäkään yönä. Eilen neljännen päivän lopulla ajattelin että kana on ihan hyvää edelleen mutta vähän kuivaa. Syötävää kera intialaisen mausteen. Olen pohtinut unohdanko ruuan maun? Eilen mietin miltä Lätkädonitsi maistuu kun syötin sitä pieninä paloina Ronille. Se tilanne oli vaikea, myönnän. Olisin niin halunnut jo kaupassa syödä ne kaikki donitsit! Laskin kuitenkin donitseja pussiin kaksi jokaiselle perheenjäsenelle paitsi itselleni. Minut minä unohdin koska niin olen itseni kanssa sopinut.

Muuten kaupassa käynti sujui jo kivutta. En katso tarkasti siihen suuntaan jossa tiedän vanhasta ulkomuistista olevan jotain hyvää vaan kävelen rohkeasti eteenpäin. Kassan jälkeen huokaisen. Hyvä minä hyvä suoritus. Tämähän rupeaa jo sujumaan.

Mikä on kauneuden käsite. AIna on sanottu että lihavat ihmiset ovat mukavia. Minun mukavuudella tuli raja vastaan kun elimistööni alkoi kerääntymään nestettä ja kaikkea muuta kuona-ainetta. Jatkuvat nivelsäryt ja huimaus jos en syönyt - oletin sen johtuvan verensokerin vähyydestä.

Nuorena pudotin painoa helposti. Ei siihen tarvittu mitään kommervenkkejä. Ikä tekee tehtävänsä. Lähdin tähän siksi että haluan elää terveenä ilman sydän-ja verisuonisairauksia tai sokeritautia. Haluan itsetuntoni takaisin. Vaikka mieheni kehuu minua niin silti minun surettaa. En halua hävetä itseäni enkä ostaa vaatekaupasta lisää telttakangasta johon pukeutua. Haluan voida nauraa ja iloita elämästä!

Viides päivä alkakoon kehokuurausta! Jos jotakuta kiinnostaa lähteä mukaan kuuraukseen niin suosittelen. Tilauksen jälkeen kotiin tulee mystinen paketti ja kanan haet sitten kaupasta.

Lupasin jo sarjakuvaa mutta tämän elämää kuhisevan kotini sisällä se ei ole vielä valmis. Piaaaan!


21.05.2016 13:02


Viirunelma valmis!

Palaamme sarjakuvaan hetken kuluttua...

21.05.2016 13:01

Viirunelma valmis! Pakko ottaa kuva vaikka langat vielä roikkuu eli korjaan… päättelyä vaille valmis!

Kuuraan kuuraan edelleen kuuraan… ja kilot tästä naisesta lähtee. Ensimmäinen päivä oli järkytys sen osalta kun menin kauppaan ja huomasin siellä ne kaikki herkut eli ruuat joita en elämään i tarvitse. Toisena päivänä iski aivan järkyttävä päänsärky. Kipu takoi niskassa ja otsalohkossa. Kaupassa käyminen oli edelleen vaikeaa… tartuin jo limsapulloon ja sitten muistin - ehdoton EI minulle. Kaihoisana katselin myös kivennäisvesiä koska nekin ovat pannassa.

Pahaa tekee myös katsoa kun toiset perheenjäsenet syö. Vaakakupissa on kuitenkin terveempi elämä tai möhköfantti (jollaiseksi olen tuntenut itseni viimeisinä vuosina) ja valitsen sen ensimmäisen. Aina voin katsoa muualle tai ottaa kudelman ja syventyä kutomaan.

Kolmantena päivänä katosi päänsärky! Kummallista kyllä mutta muutama muukin vakikolotus nivelistäni oli kadonnut. Energia ! Se latautui kuin itsestään ja halusin tehdä aina vain paremmin ja kaiken. Pesin jopa huvikseni wc:ssä seinäkaapin peililasin - sen jota en aikaisemmin jaksanut huomata tai tehdä.

Neljäs päivä. Olen nukkunut käsittämättömän hyvin parina viime yönä. En heräile yöllä levottomana. Unet ovat palanneet. Minä näen taas unta! Viime yönä joku sanoi minulle että ei se ole kehokuuri vaan tehodietti. Miten niin? Minä kysyin ja heräsin puoli seitsemältä eikä minua väsyttänyt yhtään. Istuin olohuoneessa. Nautin hiljaisuudesta ja kudoin villapuseron loppuun.

Siitä unesta syntyi myös idea. Pysykää ystävät kuulolla!

Taide on sydämeni asia. Pusero on nyt valmis ja seuraavaksi on taulujen vuoro… sekä sarjakuvan.


20.05.2016 13:15

Lohtupuseroni Pinkki-ihanuus alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Aikoinaan kun opiskelin tadehistoriaa Helsingin Yliopistossa niin ajauduin Taideakatemian tiloihin katselemaan teosta nimeltä Pinktable. Suuri pöytä oli lastattu täyteen kaikkea pikkiä naisen elämään liittyvää vauvasta mummoon, mitä nyt nainen voi elämänsä varrella tarvita ja haluta. Pinkki vyöry oli järkytys! Minulla oli lisäksi silloin pinkki villapusero päällä. Tuntui siltä kuin olisin imeytynyt pöytään. Kehokuurimatkani jatkuu. Eilen koin järkytyksen kun menin rakkaani kanssa kauppaan. Minun piti etsiä sieltä vain wcpaperia mutta ne kaikki ruokatavarat ja herkut! Pääty tuli kipeäksi… vieroitusoireita. Kehokuurimatkastani enemmän blogissa...


19.05.2016 10:03

Huomenta ystävät! Toinen päivä kehokuurausmatkaa on tänään. Olo on kummallinen. Eilen koin sanoinkuvaamattoman järkytyksen kun lähdin mieheni mukaan kauppaan. Sieltä piti ostaa vain wcpaperia mutta se ruokamäärä! Voi tavaton! Kauheaa! Kaihoisana ja järkyttyneenä katselin kaikkia niitä herkkuja kulkiessani ruokahyllyjen ohi ja ymmärsin että olen sittenkin tahtomattani syönyt ehkä väärin… Nyt minusta on tullut totaalikieltäytyjä. Silmien ummistaminen herkuilta oli järkyttävä kokemus. Minä näin ne kaikki kokoajan mutta minun oli pakko pakottaa jalkani kulkemaan herkkuvuorten ohi.

Ensimmäisen päivän iltana olo tuntui jo kummalliselta. Minulla oli sellainen tunne kuin energiahanani olisi väännetty kiinni. Kuumotti. Teki mieli tehdä jotain mutta en jaksanut kauheasti liikkua mitä nyt toiletin puolelle. Tein minä kuitenkin jotain. Kudoin. Tämä pinkki ihanuus alkaa olemaan valmis.


18.05.2016 13:45


18.05.2016 13:44


18.05.2016 13:41

Kehokuurauksen ensimmäinen varsinainen päivä. Eilen minä vasta totuttelin. Jätin hyvästit herkuille ja turhalle suuhunpantavalle. Ruoka on hyvä lohtu ja ilon myötääjä mutta minä huono emäntä niitä kertyneitä kiloja kantamaan. Ehkä jonain päivänä unohdan miltä herkut maistuu...


Ensimmäistä kertaa ajamaan Likalla

18.05.2016 13:41


17.05.2016 20:27


17.05.2016 20:26


17.05.2016 20:25


17.05.2016 20:24


17.05.2016 20:24


17.05.2016 20:23


17.05.2016 20:22


Kehokuurauksen aloitus

17.05.2016 20:20


17.05.2016 17:40

Kuva viime syksyltä Oulusta tapahtumasta Likkojen Lenkki. Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen pystyin jo juoksemaan 10 km helposti. Ikä on tehnyt tehtävänsä eivätkä niveleni enää kestä asfalttijuoksua. Juokseminen on ollut aina tärkeää minulle. Tällä massalla en kuitenkaan enää voi juosta. Lihominen on aiheuttanut surua. Surua lisäsivät lisäksi ulkonäkööni kohdistuneet ilkeät kirjoitukset joiden vuoksi olen joutunut kääntymään myös virkavallan puoleen. Ystävät rakkaat, älkää koskaan kirjoittako kenestäkään ihmisestä alta riman hipovaa tekstiä, ei sellaista joka kohdistuu henkilöön itseensä, hänen ulkonäköönsä, persoonaan tai ylipäätään elämään. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan ja iloitaan jokaisesta elämästä!


17.05.2016 17:30

Seuraajalle vastasin kommenttiin. Tässä kuva viime syksyltä 2015 kun olin istunut koiranäyttelybussissa useamman tunnin. Koskaan aikaisemmin minulle ei ollut käynyt näin. Tämän kuvan jälkeen tilanne on pahentunut ja nilkat turpoavat myös ihan kotioloissa esimerkiksi kun istun ja maalaan taulua.


Huumori on suola

17.05.2016 11:20

Voi nolo! Roikuin tytön huoneen ikkunassa, viheltelin ja huutelin jotta Likkaaaaaaa! Hevostani tarkoitin ja sitä kutsuin vaan sattui sitten hölmö juttu. Yksi sukulainen siitä juoksikin koiran kanssa ohi talon, en häntä voinut nähdä kun keskityin hevosiin ja valokuvaukseen. Koko ajan viheltelin ja Likkaa hoilotin. Taisi sukulaistyttö ymmärtää väärin. En hänen peräänsä huudellut enkä häntä nimitellyt tai vislannut. Hän kuitenkin pysähtyi juostuaan meidän talon ohi ja seurasi puuhaani puiden siimeksestä. Voi voi. Tunsin itseni kerrassaan tyhmäksi kun sillä tavalla sitä ihmistä harhautin huutelemalla vain hevoselle. Jatkoin Likan huutelua ja vislailua…toivottavasti ymmärsi että hän oli vain satunnainen ohikulkija. Hevoset pääosassa. Huumori elämän suola (sallittu myös kehokuuraajalle!)


17.05.2016 11:19


Alkulaskenta kehokuuraukseen

Tänään minä mahdun villapuseron sisään

tulevaisuudessa ehkä bikinit

16.05.2016 19:18

Kehokuuraus kehoittaa ottamaan ennen aloittamista kuvan itsestä vähissä vaatteissa. En ota. Tai otin mutta sitä ei julkisuuteen. Lihavana oleminen on masentavaa. Olen ravannut verikokeissa joista on selvitetty sokeria ja kolesterolia mutta minä vaan olen… lihava. En halua sitä mutta en ole voinut sitä välttää. Välillä suren lihomistani kyynelsilmin ja päätän että huomenna. Sitten aloitan. En jaksa.

Olen aina harrastanut liikuntaa. Nuorena urheilin kovasti mutta kilpailemaan en uskaltanut. Kilpailin itseäni vastaan. Juoksin kellon kanssa aikaa vastaan ja halusin suoriutua lenkistä joka kerta paremmalla ajalla.

Nuoruus on ohi. Se ei tule takaisin. Muotoni toivon palaavan ja yritän nyt lähteä kehokuurauksen myötä etsimään parempaa elämäntapaa ja iloista itsevarmaa mieltä. Lihavuus on tuonut minulle surun jonka kanssa on ikävä olla. En halua muuttua langanlaihaksi vaan hoikaksi ja terveeksi kuten olin kerran silloin joskus ennen. Hevosen myötä haave ratsastuksestakin palasi voimakkaana viettinä joka pakottaa minut onnistumaan! Nousen vasta sitten ratsaille kun olen sellainen jonka tunnistan.

Näillä näkyminen kehokuuraukseni alkaa huomenna - vihdoin! Siitä eteenpäin on kolme kuukautta taisteluaikaa. Pysykää ystävät kuulolla!


16.05.2016 19:06

Tekisin näitä enemmän mutta olen niin kauhean hidas kutomaan...


16.05.2016 19:04

Tekiskö tästä bonchon...


16.05.2016 19:03

tai vaikka lännentyyliin


16.05.2016 17:17


16.05.2016 17:16


Hevostelua

vanhaa ja uutta

16.05.2016 17:15


16.05.2016 17:13

Silver Moon ja Sunsay Filly ja Anroy


16.05.2016 17:11

Venlan Villiina


15.05.2016 15:14


15.05.2016 15:12


15.05.2016 15:10


15.05.2016 15:05


15.05.2016 15:03


15.05.2016 14:59


15.05.2016 14:58


15.05.2016 14:56


15.05.2016 09:18


15.05.2016 09:17


15.05.2016 09:15


13.05.2016 20:47


13.05.2016 20:38


13.05.2016 20:35


13.05.2016 20:34


13.05.2016 20:32


13.05.2016 20:31


13.05.2016 13:03


Match Show Haapajärvi

13.05.2016 08:54

Harjoiteltiin leikkimielellä koirien näyttelykäyttäytymistä. Rakulle homma oli jo tuttua mutta Kärpälle eka kerta. Ensin meidän yövartiokoira oli aivan paniikissa kaikista ihmisistä ja koirista mutta pikkuhiljaa homma suli kun puhelin koiralle "haltijakieltä" ja valoin lemmikkiini uskoa ja rohkeutta jollaista vain koiralla nimeltä Kärppä voi olla.


13.05.2016 08:47


13.05.2016 08:44


13.05.2016 08:43


13.05.2016 08:42


13.05.2016 08:41


13.05.2016 08:39

Poseerausta ja sirkustemppuja


13.05.2016 08:38

Kärppä ja Raku. Kärppä sai kiitokseksi lämmintä kättä ja putosi pois voittonelikosta mutta hienostoi mentiin alun jännityksen jälkeen.


13.05.2016 08:35


13.05.2016 08:31

Kesäkukkia kuistille. Viherpeukaloni alkoi kutisemaan siinä määrin että perheen iloksi laitan monen näköistä ja väristä kesäkukkaa. Lisäksi suunnittelemme jos tehtäisiin uusi terassi joka olisi nykyistä suurempi.


13.05.2016 08:26


13.05.2016 08:24


12.05.2016 23:23


12.05.2016 22:52


12.05.2016 15:08

Lapsen seisomisharjoituksen vahtina äiti kutoo raitapaitaa joka on ehkä joskus valmis. Ikuisuusprojekti mysteerimöykky...


12.05.2016 15:06


12.05.2016 11:22

Meillä herätään aina hymyssä suin. Ensin vähän lastenohjelmaa sitten aamupuuro ja siitä se sitten päivä lähtee sopivasti käyntiin. Roni tuumas eilenillalla - ai enkö muka saa ovia auki! Sitten leikittiin Rakun kanssa kuurupiiloa ja hauskaa oli.


Hevoseni on aarteeni mun

12.05.2016 10:54

Ihmiset, oma perhe, ystävät ovat ihania mutta tämä hevonen on aarre! Rakas puolisoni antoi minulle täydellisen äitienpäivälahjan. Minulla ei ole hevosen kanssa kiire mihinkään, etenemme pienin askelin. Tänään kuitenkin laitettiin satula selkään ja Ilkka ratsasti Likalla. Nii-in… mieheni joka ei ole koskaan aikaisemmin ratsastanut. Saavin päältä selkään ja minä talutin. Hyvä näin. Sattuneesta syystä siitä ei ole valokuvaa kun keskityin taluttamiseen eikä Ilkka voinut kuvata selästä käsin.


12.05.2016 10:48


12.05.2016 10:44


12.05.2016 10:41


Päivän touhuja ja iltapiilosta

12.05.2016 10:40


12.05.2016 10:38

Mitäs täältä löytyy… kyllä minä osaan ihan itse oven avata.


12.05.2016 10:37

Kukkuu!


12.05.2016 10:35

Ota kiinni jos saat!


12.05.2016 10:34

Roni Alexander ja Raku.



11.05.2016 11:46


11.05.2016 11:45

Aamuisen seisomistuokion jälkeen maistuu mehu hyvältä.


Likan kanssa aamulenkillä

11.05.2016 11:31


11.05.2016 11:30


11.05.2016 11:29


11.05.2016 11:19


11.05.2016 11:18


11.05.2016 11:16


11.05.2016 11:14


11.05.2016 10:46

Aamulla Roni ei ole parhaimmillaan ennen kuin saa silmät auki. Ensin hän seisoo seisomatelineessä lastenohjelmia katsellen, sen jälkeen syödään tukeva aamupala ja sitten ulkoilemaan.

Alapuolella pari kuvaa myös eilisestä kehitysvammaisten ja läheisten kevätkirkosta. Äiti istui poikien takana veisaamassa, Roni ja isät, puolikas ja kokonainen, Ilkka ja Mika. Miehistä ei näy kuin hiukset mutta Roni onkin se kirkkain tähti. Meille oli vähän pettymys ettei päästy Nivalan kauniiseen vanhaan kirkkoon vaan tilaisuus olikin Seurakuntakodissa. Mentiin edeltä kotiin odottamaan pappia kylään. Ensi kesänä on Ronin rippikoululeiri ja rippijuhla


Koti ja muita kuulumisia

11.05.2016 08:56


11.05.2016 08:51


11.05.2016 08:50


11.05.2016 08:48


11.05.2016 08:48


11.05.2016 08:46


11.05.2016 08:45


11.05.2016 07:23


11.05.2016 07:22


11.05.2016 07:21


11.05.2016 07:20


11.05.2016 07:19


11.05.2016 01:02


11.05.2016 01:01


11.05.2016 00:43


11.05.2016 00:42


11.05.2016 00:40


11.05.2016 00:39


11.05.2016 00:38


11.05.2016 00:33


11.05.2016 00:32


11.05.2016 00:30


11.05.2016 00:29


8.05.2016 23:51


8.05.2016 23:49


8.05.2016 23:47


7.05.2016 21:19


7.05.2016 21:16


7.05.2016 21:15


7.05.2016 21:14


7.05.2016 21:13


6.05.2016 11:25


6.05.2016 11:25


6.05.2016 11:24


6.05.2016 11:23


6.05.2016 11:21


6.05.2016 11:20


6.05.2016 11:19


4.05.2016 22:44


4.05.2016 22:43


4.05.2016 22:32


4.05.2016 22:31


4.05.2016 22:30


4.05.2016 22:28


4.05.2016 22:27


4.05.2016 13:30


4.05.2016 13:22


4.05.2016 13:20


4.05.2016 13:19


4.05.2016 13:17


4.05.2016 13:07


4.05.2016 13:06


Waldteufel Mungo

4.05.2016 13:03

Waldteufel Mungo kävi meillä kylässä äitinsä kanssa. Rotu saksanmetsästysterrieri. Etsii itselleen paraikaa uutta kotia metsästävistä "vanhemmista". Mungon samanikäiset sisarukset ovat jo lähteneet maailmalle.


1.05.2016 19:43


1.05.2016 19:42


1.05.2016 19:41


1.05.2016 19:39


Puppy named Waldteufel Mungo looking for a good new home

1.05.2016 19:37

Myydään koiranpentu nimeltä Waldteufel Mungo. Hän etsii hyvää uutta metsästävää kotia.

Puppy named Waldteufel Mungo looking for a good new home. We hope that Mungo gets home from people who hunt. Puppy is a wise and lively. Puppy parents are Bruno Od Fil`ku and Viltskräckens Yi Äxtra


The first time the exhibition

1.05.2016 14:03

Tampere International Dog Show 30.4.2016 and our dog Raku, Viltskräckens Ro Mulle. Junior class, the first time the exhibition and the result of the second best male. Judge Walter Jungblut from Germany.


1.05.2016 14:01


1.05.2016 14:00


1.05.2016 13:59


Tällä blogisivulla on käyty
71610 kertaa!

 

 

Lempilanka Galleria:

randomimage

Digi Darling's Gallery:

randomimage

AJATUS KARKAA

-interaktiivinen runomultimedia
Medianomi AMK opinnäytetyöni

 

Stella Polaris

Song for all Broken Hearted People Recorded by DD on Oct 9th 2013

Holy Seremony

Recorded by DD and LaMer in Early Morning Session on April 2004

Matkustajana Elämän Ikuisessa Virrassa

DD:n 2007 äänittämiä lauluesityksiä Rae-kuoro: Marlon, Sara ja hevostytöt

Vieläkö on villihevosia

DD:n 2005 äänittämä tallisessio
Sara, DD ja Laulu-Ukki

Hetken tie on kevyt

Aamutähti otsalla astellen yön laitoja DD ja LaMer Helmikuu 2016

 

ARKISTO:

• Huhtikuu 2016

• Maaliskuu 2016

• Helmikuu 2016

• Joulu-Tammikuu 2016

• Loka-Marraskuu 2015

• Syyskuu 2015

• Elokuu 2015

• Heinäkuu 2015

• Kesäkuu 2015

• Toukokuu 2015

• Huhtikuu 2015

• Maaliskuu 2015

• Helmikuu 2015

• Tammikuu 2015

• Joulukuu 2014

• Marraskuu 2014

• Lokakuu 2014

• Syyskuu 2014

• Elokuu 2014

• Heinäkuu 2014

• Kesäkuu 2014

• Toukokuu 2014

• Huhtikuu 2014

• Maaliskuu 2014

• Helmikuu 2014

• Tammikuu 2014

• Joulukuu 2013

• Marraskuu 2013

• Lokakuu 2013

• Syyskuu 2013

• Elokuu 2013

• Heinäkuu 2013

• Kesäkuu 2013

• Toukokuu 2013

• Huhtikuu 2013

• Maaliskuu 2013

• Helmikuu 2013

• Tammikuu 2013

• Joulukuu 2012

• Kesä-Marraskuu 2012

 

KOMMENTOI BLOGIA:

Koodimies kirjoitti 27.05.2016 10:21:

En kyllä löydä sitä virheellistä ruutua, ehkä sittenkin päivittyi. Kehokuuri olisi kyllä varmaan hyvä juttu ja piristäisi tätä maan madon taivalta. Eikös ne naiset vaan sitten lisääntyisi:)

Darling kirjoitti 27.05.2016 08:15:

Huhuu Koodimies! kehoraama sarjiksen yhdestä ruudusta puuttuu t-kirjain. Yrintin korjata sen alkuperäisen ruutuun ja korvata mutta ei päivittynyt…Laitetaaks koodis sulleki kuurauspakkaus tulemaan niin unohtuu juomat ja naiset?

Darling kirjoitti 22.05.2016 08:43:

Kiitos Seuraaja! Olen aivan samaa mieltä kanssasi että housut ja muut väljät kaavut, telttakankaat, joutavat juhannuskokkoon. Kuuri toimii mahtavasti. Olen energisempi kuin vuosiin. Eilinen päivä meni huiman Suomi- Venäjä jääkiekkomatsin parissa. Hyvä Leijonat! Lisäksi minulla oli perjantaista lauantaihin lasten pikkupikkuserkku kylässä Niina sekä Saran kaveri Ellu. Kolmella tytöllä riitti vauhtia!

seuraaja kirjoitti 21.05.2016 14:08:

Ihana neule, mutta nuo housut laita tulevaan juhannuskokkoon ja muut vastaavanlaiset hölttänät. Eivät pue sinua, eikä ketään muutakaan. Korosta parhaita piirteitäsi! Hiuksia, kasvoja, käsiä, sääriä, elimitökin jaksaa kohta toimia ja turvotukset vähenevät. Tsemppiä!

seuraaja kirjoitti 19.05.2016 15:38:

Voi että, kerro nyt meille, mitä tarkoitat kaupassa olevilla herkuilla? Minä en koskaan löydä mitään sellaisia. Tosin väliin on aivan ihania ruoka-aineita, tuoretta tilliä, puikula perunaa, tuoretta siikaa ja muikkuja( valitettavasti itse en pysty syömään kalaa) Sikabaarin lihaa. Jälkkäriksi vadelmakiisseli kermatilkan kanssa. Lapsuudesta lähtien jälkkäri on kuulunut päivällisateriaan. Omat marjat: mustikat, puolukat, karpalot ja keski-Suomen villivadelmat ja sukulaiselta saadut tyrnit ovat meillä suosittuja ja onneksi tapa on periytynyt lasten perheisiin. Vieraat saavat myös aina jälkkäriksi sakean marjakiisselin kerman tai jäätelön kanssa. Lätyt omien marjojan kanssa myös herkkua. Älä masennu näistä jutuista, tiedät varmasti itsekin, että oma asenne pitää muuttua. Kun lopetit tupakoinnin, jokin asia sinulla naksahti päässä, eikö vaan? Lihavuus on suhteellinen käsite, painoindeksi tietysti kertoo faktat. Oikeasti et ole mikään lihava, olet muodokas. Kansanterveyden nimissä, on tietysti asiallista tarttua niskastaan kiinni ja panna paino hallintaan. Sinulla on niin kova ja vilkas päiväjärjestys, sydämeltä ja munuaisilta ja koko keholta vaaditaan tosi paljon. Olemme kuitenkin vain ihmisiä. Tsemppiä!

Darling kirjoitti 18.05.2016 13:29:

Kiitos Seuraaja. Ei, en tiedä kaikkia laihutusniksejä enkä piristyskikkoja. Nuorempana oli kaikki helpompaa, silloin tempsi monet sellaiset konstit jotka eivät enää toimi. Ikä tekee tehtävänsä. Nivelet kipeytyvät herkemmin ja luovuttaminen on aina siinä hollilla kun haluaisi hetkessä tuloksia eikä niitä sitten tulekaan. Toisaalta, olen aina vetänyt äärimmäisyyksiin sen minkä aloitan kun ensin pääsen alkuun. Toinen päivä kehokuurausta. Ihan Jees. Olo on toistaiseksi vielä ihan hyvä. Ainoa asia on hyvästit kaikille herkuille. Vähän sama juttu kuin tupakan polton lopettaminen - päätös. 90-luvulla poltin minäkin pari vuotta välillä aika reippaasti ja sitten vaan lopetin kerrasta kuin seinään. Tekisi niin mieli ottaa kaikkia herkkuja. Pistää leipäpalasta suuhun… makkaraa… pizzaa. Ei. En sorru sillä haluan entisen minäni takaisin!

seuraaja kirjoitti 17.05.2016 22:38:

Kiitos kirjoituksesta ja itkettää aivan. Nykyään kyllä kaikki asiat ovat niin monimutkaisia. Äitini ohje oli, kohtuus kaikessa. Kyllä se itseltänikin unohtuu monissa asioissa. Kaikista tärkeintä on huolehtia itsestään, mitä sitten kun menee oma kunto, kuka sinua hoitaa ja kuka lapsia? Tyhmyyttäni kai minä näitä sepustan, olet varmasti lukenut ja kokeillut kaiken maailman niksejä ja diettejä. Itse arvostan kohtuullisuutta ja armoa, kaikissa asioissa. Iloitkaamme niistä asioista, jotka ovat hyvin ja jospa saisimme apua niihin ongelmiin, jotka meitä vaivaavat. Voimia ja iloa, kuurataan sitten vaan, ei anneta periksi.

Darling kirjoitti 17.05.2016 16:13:

Kiitos Seuraaja kommentistasi! Tänään on ensimmäinen päivä kuurausta.Minä tiedän että olen puputtanut viime aikoina, vuosina aivan vääränlaista ruokaa. Varsinkin viimeksi kuluneena vuotena. On vaikeaa olla ilman jos muut perheenjäsenet syövä. Se on huono syy pysyä omassa päätöksessä. Suorastaan säälittävä selitys! On ollut niin vaikeaa sanoa ei jos rakas puoliso on ehdottanut että eikös tänään pizzaa…Silloin kun tapasimme hän oli karppaaja. Hän kielsi itseltään kaiken viljan ja sokerin. Hänen päätöksensä oli antanut terveen ihon ja hyvinvoivan suoliston. Sitten tulin minä joka olin silloin paljon paljon kevyempi kuin nyt mutta ylipainoinen silloinkin. Minäkin ryhdyin karppaamaan. Jätin reippaasti kaikki viljatuotteet pois ja sokerin. Lapsille laitoimme silti normaalia ruokaa. He ovat kasvuiässä. Minulle karppaaminen ei sopinutkaan niin hyvin kuin rakkaalleni. Samaan aikaan kun karppasin kävin säännöllisesti lenkillä, juoksin sykemittarin kanssa viime kesänä kolme kuukautta säännöllisesti pitäen silmällä Elokuun Likkojen Lenkkiä Oulussa. Talvella 2015 ja keväällä kävin uimassa parhaimmillani 3 km viikossa. Ajattelin olevani hyvässä kunnossa mutta siltikään kehoni ei hoikistunut, päinvastoin! Syksyllä juoksin sujuvasti 10 km pari kertaa viikossa ja sitten juoksin Likkojen Lenkin. Olin saavuttanut päämääräni. Sen jälkeen lähdin reissuun koiranäyttelymatkalle Romaniaan bussilla. Sillä reissulla terveysongelmani todenteolla alkoivat! Nilkkani turposivat kaksinkertaisiksi ja pohkeessa tuntui armoton kipu joka sykki! Jälkeenpäin lääkärini sanoi minulle että veritulppa ei varmastikaan ollut kaukana. Olen jälkeenpäin ajatellu että tein virheen kun lopetin kovan reenauksen kerralla. Lisäksi samanaikainen karppaaminen ja reenaaminen eivät sopineet minulle vaan kärsin sietämättömästä väsymyksen tunteesta.Tammikuun alussa 2016 aloitin kuntosalilla käymisen. Se ei ole koskaan ollut aivan se minun juttu mutta päätin kokeilla. Kuntosalilla kävin säännöllisesti lähes päivittäin koko talven yli kolme kuukautta. Keho-olemukseni muuttui. Mielestäni en ole syönyt sen enempää tai epäterveellisempää mutta vaikka poltin kaloreita ja kävelin kuntosalille/ tai juoksin 4 km ja reenasin niin tulokset ovat olleet täysin päinvastaoisia kuin odotin. Kuntosalireenin hyvä puoli on kuitenkin se ettei minun jalat, polvet, selkä, hartiat, kädet enää väsy paritanssissa. Kestävyys on lisääntynyt mutta painoa on - surullista kyllä - kasvanut. Lihavuus on sudenkuoppa johon putoaa helposti. Sieltä poispääseminen on työlästä. Olen ylpeä miehestäni. Hän on poikamaisella hoikalla kropalla varustettu mutta minä… itseeni olen pettynyt. Kyllä minä tästä vielä nousen! Sen lupaan mutta yritykseeni tarvitsen ystävien tukea!

seuraaja kirjoitti 16.05.2016 22:04:

Onnea yritykselle! Olen kuitenkin tosi surullinen, kun yleensä ns. lihavat ihmiset eivät huomaa omia ravintomokiaan. En tiedä sinun ruokatottumuksista muuta kuin pizzat (?). Jos minä syön pizzaa tai makkaraa, vuorokauteen ei ole nälkä ja vettä saa juoda litratolkulla. Kyllä aineenvaihdunta menee tukkoon. Ruokalaskuni ei sisällä eineksiä, makkaraa, marinoituja tai savustettuja lihatuotteita, eikä kevyttuotteita ja olen tosi tarkka kaikkien E-koodien ym lisäaineiden kanssa. Ostoslistallani on luomukevyt- tai täysmaito, Reisjärven makeita luomuporkkanoita, lähialueen liha- ja broilerituotteet (naturel), Esterin leipää ja joskus pullaa, suosin kotimaista, pakasteessa hyviä kotimaisia kasviksia ja tuoreena myös. Hedelmät ovat tietysti ulkomailta tuotuja. Avokadoa leivän päällä on ihanaa. Muista lautaskoko! En halua saarnata, mutta surettaa kauheasti, että koko Suomen kansa lihoo ja lihoo ja sairastuu esim. diabetekseen ym. Toivon onnea yrityksellesi! Olet kaunis, hymyile, niin, nauru pidentää ikää!!! Jos jaksat niin vastaa.

LaMer kirjoitti 25.04.2016 0:01:

Onnea!

seuraaja kirjoitti 18.04.2016 20:06:

Olet kaunis!

Opettaja kirjoitti 9.04.2016 07:33:

Mahtava merimaisema. Atlantin villi voima huokuu hienosti työstä. Hyvä DD!

Äiti kirjoitti 2.03.2016 21:41:

Olen tulossa käymään Nivalassa 31. 3. Sovitellaanko tapaaminen. Millon näyttely loppuu?

Vanha hippi kirjoitti 29.02.2016 20:51:

Hieno idea sinulla tämä "Erityisen rakkaat"-muotokuvat. Ja nuo kaksi kuvaa erityisistä rakkaista ovat luonteikkaita ja puhuttelevia maalauksia. Toivotan menestystä projektille, kyllä tähän maailmaan rakkautta ja empatiaa mahtuu, sitä ei ole koskaan liikaa. Hetken tie -laulu on aivan laadukasta runoa, olen aina pitänyt siitä, varsinkin Jesse Kaikurannan tulkitsemana. Teillä kitaransoittajan kanssa on mainio versio siitä.

Sarinki kirjoitti 24.02.2016 20:39:

Tervetulloo sitte kesällä

Darling kirjoitti 20.02.2016 15:57:

Kiitos Sarinki! Kihlajaiset siellä Kittilässä Lapin taian lumoissa. Ensi kesänä tullaan uudestaan! Kemijärvellä taidenäyttely minulla kesäkuussa ja niihin aikoihin tulemme sinne. Tapaamisiin!

Sarinki kirjoitti 19.02.2016 13:34:

Kuin ihmeenkaupalla sattui silmiini blogikirjoituksesi Lapin lomalta ja Kittilän reissulta, muistuitte kyllä heti mieleen. Toivon onnea teille edelleenkin <3

Koodimies kirjoitti 19.02.2016 11:44:

Sieltä vanhalta Performan kovalevyltä saatiin ihmetemppujen avulla pelastettua 1,1 gigatavua kuvia ja piirroksia. Itse kone ja se näyttö ei enää suostunut pelittämään. Eihän tuo ole ihme kun on jo kahdenkymmenen vuoden takaa. Ei kai me vaan olla vanhennuttu mekin, kovalevyt pelitää kuitenkin jotenkin, vai?

Darling kirjoitti 18.02.2016 21:05:

Hei Koodis! Yksi kuva lipsahti monta kertaa...

Darling kirjoitti 12.02.2016 21:20:

Kiitos Opettaja! Kiitos sinulle! Sinä vahvistit uskoani siihen että värit ovat kuin elämä ja värikkäät muistot parhaita! Lisäsin galleriaan paljon uusia kuvia joten käy kurkkaamassa muistoja!

Opettaja kirjoitti 12.02.2016 09:11:

Onneksi olkoon näyttelysi johdosta, väkevää pensselinjälkeä todellakin. Muistuu mieleen mitä puhuimme värien merkityksistä aikoinaan. Et ole tosiaankaan antanut muistojen värien haalistua.

Darling kirjoitti 11.02.2016 23:23:

Kiitos Äiti! Tervetuloa! Muista käydä katsomassa tauluja!

Äiti kirjoitti 11.02.2016 22:52:

Anteeks, ku en ilimottanu käynnistäni Nivalassa ku oli tää plogi jumissa. Tuun jonkun viikon päästä käymään siellä.

Koodimies kirjoitti 10.02.2016 10:14:

No ei ollut nyt ongelmatapauksia.

Darling kirjoitti 10.02.2016 09:57:

Kiitos Koodimies! Oliko paljon suodatettavaa?

Koodimies kirjoitti 10.02.2016 09:13:

Testasin moderoinnin juuri ja hyvin toimii.

Vanha Hippi kirjoitti 9.02.2016 21:49:

Kyl' maar täytyy sannoo ett' toi kommentoinni taso viime viikkoina on tuonut mieleen sen mitä Frank Sinatra sano aikoinaan: "Aivan sama mitä kirjoitettaa, kunhan nimi on oikein." Kääk, kääk!

Koodimies kirjoitti 9.02.2016 21:28:

Kommenttihygienian säilymisen vuoksi asiattomat kommentit talletetaan kuluvan kuun arkistoon ja herjaavista kommenteista on tehty ilmoitus lainmukaisille tahoille. Jatkossa kommentit käyvät aina läpi moderoinnin ja sen vuoksi kommentit ilmestyvät blogiin parin tunnin viiveellä.