lataus

21.03.2017 08:25


Metsästys. Akryylimaalaus 54 x 65cm.

14.03.2017 21:52


14.03.2017 21:51


14.03.2017 21:49


14.03.2017 21:48


14.03.2017 21:47


14.03.2017 21:46


14.03.2017 21:30


14.03.2017 21:26


14.03.2017 21:20


Uneton Nivalassa

13.03.2017 01:18


13.03.2017 01:17


13.03.2017 01:16


13.03.2017 01:14


Hiihtolomareissu Tukholmaan

11.03.2017 12:06

Me teimme kivan hiihtolomareissun kolmistaan. Lentolakon uhatessa pohjoisen lomaviikkoa matkustustavaksi valitsimme oman auton ja laivan. Roni ei ole pariin vuoteen päässyt reissuun joten nyt oli sen aika.

Kohdemaa Ruotsi ja Tukholma. Reissuun lähdettiin Helsingistä. Siinä vaiheessa kun sain auton invaparkkiin Katajanokalla alkoi loma.

Matkatavaroita ei ollut paljon ja silti niitä tuntui olevan liikaa. Matkustimme Gabriella-laivalla ja meille sattui hyvä siisti invahytti jossa oli iso tvruutu, tilava wc/suihku ja hyvät mukavat sängyt. Sara nukkui ylävuoteella.

Aina sama mielipaha eli tuijottaminen. Ehkä siihen joskus tottuu, ehkä ei. Ruokailut valitsimme ensimmäiseen kattaukseen ja toivettani oli kuultu niin että saimme pöydän jossa pystyimme olemaan suhteellisen rauhassa. Lähetin toiveen etukäteen laivayhtiölle että ruokailu on joskus haastavaa ja koska kaikki ihmiset eivät ymmärrä vaikeavammaisen syöttämistä niin tuijotuksesta aiheutuvan mielipahan välttämiseksi saimme aika hyvän pöydän. Pöytä oli hyvä mutta valitettavasti oli niitä ihmisiä joiden täytyi saada oikaista juuri pyörätuolissa istuvan pojan ja seinän välistä!

Ei ihmisten tuijottaminen äidinkään mielestä mukavaa ole mutta teini-ikäiselle sisarelle se oli varmasti kovempi juttu. Ruokahalu oli kadota ja paha mieli mutta onneksi asia kääntyi sitenpäin että puhuimme kuinka säälittäviä tapauksia tuijottavat ihmiset ovat. Miksi heillä ei ole käytöstapoja? Onko kyse kasvatuksesta, kulttuurista, vai ihmisen syvimmästä pelosta joutua itse heikompaan asemaan?

Laivan henkilökunta oli ystävällistä. Ville Viikinki tyri kun ei tullut moikkaamaan poikaa joka selvästi odotti häntä. Neljä vuotta sitten kun olimme samalla laivalla reissussa sattui ikävä tapaus. Katselimme merta käytävällä jonka toisella sivustalla oli ravintola. Henkilökunta – yksi tarjoilija – kävi pyytämässä että koska humalaista naisasiakasta häiritsi kovasti vammaisen ihmisen läsnäolo meidän tuli poistua välittömästi käytävästä. Tapaus oli todella ikävä! Kyseinen naisasiakas oli tanakasti humaltunut ja jakeli käyntikorttejaan lukuisille miesasiakkaille illan aikana. Tein valituksen tapahtuneesta laivayhtiölle mutta en koskaan saanut siihen vastausta.

Lauantaina saavuimme Tukholmaan. Sää oli kylmä ja tuulinen mutta lähdimme silti maihin. Parinsadan metrin päästä VikingLine terminaalista lähti pienempi paatti jolla pääsimme kahdessakymmenessä minuutissa Tukholman keskustaan. Paattimatka oli mukava eikä tarvinnut palella. Uudessa kohteessa keskustassa suuntaoli tovin hukassa. Tuuli oli purevan kylmä ja lapaset jäivät laivaan. Onneksi lopulta löysimme sopivat shoppailukaupat ja hyvissä ajoin ostosten kera palasimme takaisin lautalla laivaterminaaliin. Lomalla ollessa ei pidä hötkyillä ja hytissä löhöily oli ihan varteenotettava vaihtoehto. Sopivasti syömään siinä vaiheessa kun laiva irtautui satamasta paluumatkalle Suomeen.

Helppo reissu keinumisen suhteen. Kovaa merenkäyntiä ei onneksi ollut.

Kotiin Pohjois- Pohjanmaalle ehdittiin vähän pimeän jälkeen. Ajokeli oli todella liukas. Kotona aina hyvä. Loma vasta alkamassa. Viikko seuraavaan kouluaamuun!

(Juttu julkaistu hieman viiveellä…)


11.03.2017 11:22


11.03.2017 11:21


11.03.2017 11:20


11.03.2017 11:19


11.03.2017 10:51


2.03.2017 11:51


2.03.2017 11:50


1.03.2017 11:56


Vaasan kaupungin kirjasto/ Maakuntakirjasto. Taidekäytävä Maaliskuu 2017. Anu Elovaara. Erityisen rakkaat ja Vaihtuvat maisemat yhdessä.

1.03.2017 11:50


1.03.2017 11:49


1.03.2017 11:48


1.03.2017 11:47


1.03.2017 11:47


Hack, hack!

24.02.2017 07:15

Huomenta. Jaku hakkeri on näemmä iskenyt minun sivulle kommenttikenttään. Pyydän anteeksi lukijoilta. Asiaa selvitetään ja jäljitetään että mihin sylttytehtaalle ne jäljet johtavat. Mikähän tuota hakkeria minun blogissani viehättää tai kiinnostaa… mene ja tiedä mutta tyttäreni blogista todennäköisesti samainen hakkeri tuhosi tiedostoja kokonaisen vuoden! Aikamoinen vahinko!

Kello vähän yli seitsemän ja aamun siniharmaa sarastus on jo laskeutunut lumisen maailman ylle. Katselen keittiön ikkunasta aamunsarastusta samalla kun kirjoitan. Lunta on satanut yöllä taas melkoisesti pihan täydeltä.Tallipolkukin oli kahlattavissa aamulla kun talutin pimeän aikaan puoli kuudelta hevosia ja poneja ulos tarhaan.

Jaahas vanhat ystäväni sahalaidat ilmestyivät näkökenttääni että vaikea enää kirjoittaa kun ei erota näppäimiä särövaloilta. Vanha ystäväni migreenihän se siinä ilmoittaa tulostaan ensin näin näkökenttähäiriönä äityen sitten tunnin päästä kovaksi räjähtäväksi päänsäryksi. Täytyy varautua sitä ennen. Tänään olisi monenlaista menoa. Palataan!


23.02.2017 07:15

Talvet ovat muuttuneet. Lapsuudessani lunta tuprutti tuon tuosta. Tienvarsien lumipenkat olivat hevosen korkuisia! Viimeisinä talvina linkomiestä näkee pari kertaa jos silloinkaan. Viime yönä tuprutti taas lunta mutta ei niin paljon että sitä olisi haitaksi asti. Hyvä vaan että lunta tuli jäätikön päälle. Etelä-Suomesta on uutisoitu että terveyskeskukset ruuhkautuvat liukastumisvammojen vuoksi. Toivottavasti kunnat ja kaupungit muistavat hiekoittaa julkisia paikkoja.

Kiire aamu. aamuvarhaisella talliin. Hevoset ulos, karsinoiden siivous. Kuuden aikaan join jäähtyneen aamukahvin, katsoin tv:stä uutisotsikot, sitä tavallista Trump, Ukraina, lumipyry. Lasten herätys. Ensin tyttö kouluun sitten pojan valmistelu koulutaksia varten.

Kiire kutsuu taas! Tässä tämä tällä erää… kirjoitan myöhemmin lisää!


Sunnuntain tuulahdus

19.02.2017 12:52

Hyvää sunnuntaita ystävät. Tänä aamuna heräsin valkoiseen maailmaan kun yön aikana oli satanut lunta. Ei sitä ole paljon, juuri sen verran että maa peittyy mutta piristää kummasti.

Luin vasta kirjoituksen että täällä Nivalassa on enemmän lypsylehmiä kuin ihmisiä. Luku oli muistaakseni 14000 lehmää kontra maatilat ja jaettuna maatilojen kesken lehmäsaldoksi tuli noin 120 lehmää per maatila. Paljon! Paljon varsinkin siksi että en tiedä missä ne lehmät ovat? Sisällä tehonavetoissa ei koskaan ulkona. Lehmiä en ole nähnyt ulkona missään tällä alueella. Ennen muinoin nuoruudessani iloiset lehmät kirmasivat puolet vuodesta virkeinä ja onnellisina kesälaitumella mutta nykyisen teholehmätalouden aikana lehmät ovat aina sisätiloissa. Varmaan niiden uusi sukupolvi ei enää edes tiedä miltä taivaansininen näyttää tai miltä leppeä kesätuuli tuntuu lehmän herkän kostean turvan päällä samalla kun luonnon etsyymejä maistuva voikukka levittäytyy hitaasti ja nautinnollisesti haaveilevan lehmän suupieleen. Nykyajan teholehmä tietää miltä harmaat betoniset navetanseinät näyttävät. Miltä tehoruokinta maistuu. Miten voi seistä koko elämänsä paikoilleen kahlittuna tai väistellä henkensä hädässä toisten sarvia pihattonavetassa jossa vallitsee vahvemman laki. Teholehmä ei voi toivoa. Se lypsää purkkiin tehotuotettua pastoroitua maitoa.

Oikeastaan lehmissä ja huonokuntoisissa laitosvanhuksissa on jotain samaa… ei niitä kukaan näe. Ne ovat ja katoavat.

Helmikuu kääntyy pian viimeiselle viikolle. Taulujen kotiintulo lähestyy. Toisaalta seuraava näyttelyni ajankohta on Vaasassa Maaliskuun ajan. Kulunut viikko oli kiireinen. Erityisen rakkaan poikani kanssa yksi päivä vierähti Oulussa eläkepapereiden ja kuntoutussuunnitelmien teossa. Sitä edellisellä viikolla oli selkärangan skolioosiröntkenkuvaus ja iloksemme uutta korsettia aletaan tekemään eikä selän raudoittamisesta ole vielä tässä vaiheessa pelkoa. Ajatella että lapsestani tulee kertaheitolla eläkeläinen kun hän täyttää 16-vuotta! Hassua, meidän perheessä on eläkeläinen, hymyilevä iloinen vallaton. Se hieman kalskahtaa korvaan että eläkepapereiden teossa koko ajan korostetaan sitä että hänet täytyy sijoittaa/laittaa laitokseen koska se on hänen "itsenäinen" elämänsä ja paikkansa ja vanhempia kun ei kohta enää jonain päivänä ole. En ole vielä kuolemassa enkä jaksa vielä ajatella aikaa jolloin minua ei ole. Tilanne olisi ehkä toinen jos hän kykenisi jonkinlaiseen kevyesti tuettuun itsenäiseen elämään mutta tällä hetkellä hänen paikkansa ei ole unohdettujen laitoksessa. Minun tehtäväni äitinä on varmistaa että tulevaisuudessa minun rakkaalla eläkeläislapsella on hyvä olla ja virikkeellinen onnellinen maailma josta hän ammentaa hyviä kuolemattomia muistoja myös sitten kun minua ei enää ole.


Muffinssilauantai

18.02.2017 20:57

Iltaa ystävät. Tämä lauantaiaamu alkoi muffinsseilla. Aamunkajon aikaan kävin ostamassa kaupasta puuttuvat ainekset ja tein herkullisen suklaamuffinssitaikinan. Muffinsseihin tuli reilusti rouhittua suklaata, fariinisokeria, vaniliinisokeria jne. Suklaa suli uunissa ihanaksi täytteeksi muffinssin sisään. Nam maiskis! Olipas meillä herkullinen aamiainen.

Viimeaikoina on ollut hiljaiseloa kirjoitus sekä maalausosastolla. Olen ollut ylityöllistetty ja kiireinen moneen eri suuntaan. Oma syyni, epähuomiossa aikataulutin kevääni ylikierroksille.


Erityisen rakkaat

Peräseinäjoen monipalvelukirjasto. Helmikuu 2017.

10.02.2017 10:50


10.02.2017 10:47


10.02.2017 10:47


10.02.2017 10:46


10.02.2017 10:45


10.02.2017 10:44


10.02.2017 10:43


10.02.2017 10:40


10.02.2017 10:38


10.02.2017 10:37


10.02.2017 10:36


10.02.2017 10:36


10.02.2017 10:34


Vaihtuvat maisemat

Kemijärven Kulttuurikeskus

3.02.2017 11:57


2.02.2017 10:39


2.02.2017 10:38


2.02.2017 10:37


2.02.2017 10:36


2.02.2017 10:36


2.02.2017 10:35


2.02.2017 10:34


2.02.2017 10:33


2.02.2017 10:32


2.02.2017 10:31


2.02.2017 10:30


2.02.2017 10:29


2.02.2017 10:28


2.02.2017 10:26


2.02.2017 10:25


1.02.2017 08:29

Huomenta! Tänään laitetaan taulut Kemijärven Kulttuurikeskuksen seinille. Vaihtuvat maisemat-näyttely on valmis. Tällä hetkellä taulut odottavat tiiviisti pakatussa autossa. Onneksi auto pääsi yöpymään läheisen kaupan parkkihalliin jossa on lämmin ja ovet lukossa. Kauhuskenaarioni oli että auton ovat jäätyvät takakontin ovea myöten enkä saa tauluja ulos autosta!

Autolla matkaa tänne tuli yli 400km. Onneksi sain tyttäreni Saran mukaan. Yksin tänne olisi ollut tylsä matka. Kerkesimme perille nippanappa valoisalla, juuri kun saavuimmme Kemijärvelle alkoi pimeys laskeutumaan. Poroja näimme matkan varrella aika monta. Osa niistä käyskenteli rauhallisesti tien sivua... kuitenkin jos olisivat loikanneet tielle niin kuka olisi nähnyt niitä! Porojen turkki naamioi ne hyvin ja sarvetkin menevät puskista!

Trump... ensimmäiseksi kun katsoin uutiset... voiko mikään enää yllättää... en nyt puutu trumpin tekoihin sen enempää muuta kuin että trump leikkaa siellä myös kulttuurilta, taiteelta ja journalismilta. Maailma huojuu suuren amerikan myötä.

Politiikkaa... vaikuttamista hyvien asioiden puolesta ja syrjäytyneiden sekä heikompiosaisten asioiden, elämänarvojen ja oikeuksien puolustamista. Kuten mistä Erityisen rakkaat-taideprojektini sai alkunsa, kannanotto vammaisten ja sairaiden lasten puolesta. Heidän tämänhetken ja tulevaisuuden vuoksi. Eilen puhuin mielenkiintoisen puhelun... parin muun hienon ihmisen kanssa olen puhunut aikaisemmin... katsotaan voinko vaikuttaa tärkeiden asioiden puolesta enemmän.

Mestarin kievari on hyvä yöpymispaikka. Autolle järjestyi oma lepopaikka. Ensin me saimme sellaisen huoneen ettei patteri lämmennyt mutta saimme vaihtaa huonetta ja sitten tarkeni. Illalla saunoimme hotellin kellarissa. Hyvä sauna. Mahtavat löylyt! Kerrankin oli oikeasti kuuma sauna! Muutenkin pesutilat olivat siistit ja hyvät.

Tänään myöhemmin lisää kuulumisia taidenäyttelystä. Nyt herätän Saran ja lähdemme aamupalalle.


Tällä blogisivulla on käyty
90038 kertaa!

 

 

Lempilanka Galleria:

randomimage

Digi Darling's Gallery:

randomimage

AJATUS KARKAA

-interaktiivinen runomultimedia
Medianomi AMK opinnäytetyöni

 

Stella Polaris

Song for all Broken Hearted People Recorded by DD on Oct 9th 2013

Holy Seremony

Recorded by DD and LaMer in Early Morning Session on April 2004

Matkustajana Elämän Ikuisessa Virrassa

DD:n 2007 äänittämiä lauluesityksiä Rae-kuoro: Marlon, Sara ja hevostytöt

Vieläkö on villihevosia

DD:n 2005 äänittämä tallisessio
Sara, DD ja Laulu-Ukki

Hetken tie on kevyt

Aamutähti otsalla astellen yön laitoja DD ja LaMer Helmikuu 2016

 

ARKISTO:

• Tammikuu 2017

• Joulukuu 2016

• Marraskuu 2016

• Lokakuu 2016

• Syyskuu 2016

• Elokuu 2016

• Heinäkuu 2016

• Kesäkuu 2016

• Toukokuu 2016

• Huhtikuu 2016

• Maaliskuu 2016

• Helmikuu 2016

• Joulu-Tammikuu 2016

• Loka-Marraskuu 2015

• Syyskuu 2015

• Elokuu 2015

• Heinäkuu 2015

• Kesäkuu 2015

• Toukokuu 2015

• Huhtikuu 2015

• Maaliskuu 2015

• Helmikuu 2015

• Tammikuu 2015

• Joulukuu 2014

• Marraskuu 2014

• Lokakuu 2014

• Syyskuu 2014

• Elokuu 2014

• Heinäkuu 2014

• Kesäkuu 2014

• Toukokuu 2014

• Huhtikuu 2014

• Maaliskuu 2014

• Helmikuu 2014

• Tammikuu 2014

• Joulukuu 2013

• Marraskuu 2013

• Lokakuu 2013

• Syyskuu 2013

• Elokuu 2013

• Heinäkuu 2013

• Kesäkuu 2013

• Toukokuu 2013

• Huhtikuu 2013

• Maaliskuu 2013

• Helmikuu 2013

• Tammikuu 2013

• Joulukuu 2012

• Kesä-Marraskuu 2012

 

KOMMENTOI BLOGIA:

Koodimies kirjoitti 24.02.2017 14:12:

Kommenttialue suljettu toistaiseksi häirinnän vuoksi.