Tammikuussa 2015 kirjoitetut jutut:

31.01.2015 16:46

---

Viikonlopun viettoon

30.01.2015 18:01

27.1.2015

Me opimme kyllä tangon askeleet, käännökset ja kaikki muut pyörteet ja aaah se on niin ihanaa kun saa oman rakkaan kanssa tanssia. Tänään kysyin rakkaaltani onko ok kun minulla on niin punaiset huulet... mielestäni tangoon kuuluu musta ja punainen. Ihan hyvä, hän vastasi...

..Se on niinkuin minulla parta ja sinulla punaiset huulet. Molemmat asiat henkilökohtaisia ja voi tehdä niin kuin haluaa. Asia ymmärretty kiitettävän selvästi. Rakastan vielä enemmän minun miestä!

30.1.2015

Hei kaikki ystävät! Nyt on taasen se kauan ja hartaasti odotettu perjantai... hm... tyttö siivoaa... tulee kuulemma joku kaveri hänelle yökylään. Hienoa että joskus tiskaaminenkin on niin intohimoista ja helppoa. Ei tarvinnut houkutella!

Eilen Anna Pippuri oli saanut Duudsoneilta pipon! HP oli valinnut Annan kaikista kiljuvista lapsista ja nuorista heidän luokseen jäälle. Duudsonit olivat mukana jääkiekko-ottelussa Haapajärvellä. 110%IHANA-pipo meni oikeaan päähän. Monen vuoden jatkuvan koulukiusatuksi joutumisen jälkeen onnenkantamoinen oli super hieno asia! Uudessa koulussa tilanne on aivan toinen. Kiusaaminen loppui siihen hetkeen kun muutimme toiselle paikkakunnalle.

Kuntoilu on raskasta työtä. Epätoivoista on sekin kun menee ja katsoo mitä siinä painovaakassa lukee. Eikä! Eikö se paino koskaan lähde putoamaan! Joo joo muistetaan että lihas painaa enemmän kuin läski mutta silti! Tässä kuussa olen uinut välillä 7 - 30.päivä yhteensä 7 kilometriä. Aluksi oli kyllä hieman takkuista mutta kyllä se siitä taas lähti sujumaan ja nyt menee jo kilometri väsymättä. Minusta ei koskaan tullut kilpaurheilijaa mutta itseäni ja kelloa vastaan olen aina kilpaillut.

Seinällä olevat taulut takanani eivät ole minun maalaamiani vaan rakkaani äidin!

---

30.01.2015 17:59

---

30.01.2015 14:54

---

Kilojen karistelua

Kuntokuuri tammikuu 2015

29.01.2015 14:28

Tammikuun kuntoilu

Darlingin kilokuuri on alkanut mutta miksi niin kovin väsyttää... Olen kuitenkin päättänyt että tämä tyttö laittaa kurvit kuntoon!

6.1.2015 Tangon askeleet

7.1.2015 uinti 500m 18 min

9.1.15 uinti 500m 19 min

13.1.15 Tangon askeleet

14.1.15 uinti 1 km 42min (21min/500m)

15.1.15 uinti 500 m 18 min

16.1.15 uinti 500 min 18 min

24.1.2015 uinti 1 km 37 min

25.1.15 uinti 1 km 40 min

26.1.15 vapaa

27.1.15 kävely 1,5 km 1,5 km juoksu. Tangon askeleet!

28.1.15 uinti 1 km 47 min (0,5km alussa rintauinti)

30.1.15 uinti 1 km 46 min

31.1.15 uinti 1 km, 500m 18min 500m 22min yhteisaika tasan 40 min/kilometri

Lisäksi vatsalihasliikkeet 40 punnerrusta ylös joka päivä.

Merkintöjä vihon nurkassa:

On tuskastuttavan hidasta tämä painon pudotus! En kestänyt enää katsoa vaakaa! Miksi ihmeessä olen ruvennut lihomaan!

Olisikohan se niin että kun jatkuva raskaan työn tekeminen ja paskanluonti on nyt loppu niin siksikö elimistöni säilöö rasvaa!

Ihanaa kun ei tarvitse elää niin fyysisesti kuormittavaa elämää mutta miksi en laihdu vaikka olen jättänyt viljat, sokerit ja kaiken muun lihottavan pois ruokavaliostani?!

Tango on yllättävän raskasta. Olen kerta kaikkiaan lopen uupunut jokaisen tanssikerran jälkeen. Tangoa tanssitaan matalassa asennossa polvet koukussa, limittäin. On raskasta mutta palkitsevaa!

Välillä uidessa vetää suonta. Olen ehkä luistanut venyttelystä uintien jälkeen. En malta. Lisäksi olen syönyt magnesiumia ja B-vitamiinia lihaskramppeihin ja suonenvetoon. Aamuisin jalkapohjissa päkiöissä tuntuu kumma voimakas kipu. Täytyy tehostaa venyttelyä!

Tänään muistin perjantain kunniaksi venytellä. Perjantai! Olisihan se kivuliasta jos lähdetään illalla kävelylle ja jalkapohjat ja pohkeet on aivan tönkkönä. Kumman tehokasta tuo uinti. Miten se ottaakin niin kivuliaasti juuri jalkapohjiin. Sammakkouinti tai ehkä virallisemmin rintauinti. Ensimmäisen kerran kun uin sen puoli kilometriä ja siihen sitten kroolaten toisen puolen kilometrista niin seuraavina päivinä oli reidet päältä päin kipeät kuin olisin jyrän alle jäänyt. Siinä tulee se sammakkopotku. Uinti on ajallisesti hitaampaa mutta varmasti tehokkaampaa. Sais vielä nämä mahamakkarat pois niin kyllä minä nauttisin! Kerran tunsin sellaisen miehen joka trimmaili itseään peilin ääressä, ilosteli sixpack vatsalihaksiaan ja kehui että hän tekee vatsalihaspunnerruksia joka päivä kolme sataa. Kolmesataa! Eihän sen kaverin silmien edessä ilenny edes napapaidassa hellesäällä kulkea! Anna Pippuri totesi minulle tässä yks päivä kun istui autonkyydissä siinä vieruspenkillä että "- äiti. Kun mä kasvan isoksi mä haluun sixpäkin." Siis hän?! Minä tokaisin! Ai haluatko sinä olutta kuuden pullon tai tölkin verran...? Se on se sixpäkki. - Ei äiti. Ei kun mä haluun sellaset vatsalihakset!. Ne on sixpack!

Voi nuoriso ja vallankumous! Onneksi minun rakas sanoo ettei naisella se sixpack ole kiihottavan näköinen vaan naisessa pitää olla vatsassakin muotoja. Minä olen sitten se ikuinen vatsalihasrullaaja. Eihän itämaisen tanssin vatsarutistukset ja rullat ole mitään ilman mistä rutistaa. Niin mutta silti... vatsalihaspunnerrukset jatkuu... kesää kohti!

Jes! 7-31.1.2015 seitsemän uitua kilometriä! Tänään viimeinen kilometri oli ihan ok muuten mutta päähän rupesi koskemaan ensimmäisen puolen kilometrin jälkeen. Tuntui sellainen puristava vannemainen kipu. Mietin siinä kauhoessani jo hetken että jätänkö leikin kesken mutta en antanut periksi. Keskityin vain siihen että muistin hengittää tasaisesti joskin ehkä vähän liian harvaan, tuleehan siinä jokaisen henkosen välissä noin kymmenen sekunnin hegityksen pidätys ja sitten vain kerralla keuhkot tyhjäksi ja palkeet täyteen happea. Toisen puolen kilometrin kohdalla yritin sitäkin että kroolasin mennessä ja selkää palatessa mutta sitten kipu tuntuikin yllättäin niskassa ja takaraivossa. Muuten uinti oli ihan ok. Selvästikin auttoi kun muistin illalla venytellä hitaasti ja syvään. Ilahdutti minua sekin että vaikka kiloluku pienenee hyvin kitsaasti niin vetaisin sujuvasti hupparin vetoketjun kiinni joka oli tähän asti tiukka!

Muuten vielä muistutan teitä rakkaat siskot ja veljet että alunperinhän minä pelkään vettä ja varsinkin sukeltamista! En ole esimerkiksi koskaan suostunut hyppäämään ponnahduslaudalta veteen. Silloin kun altaassa on paljon väkeä uimassa minun täytyy taistella itseni kanssa etten mene paniikkiin. Minua pelottaa oikeasti että jotain sattuu, joku ui päälle, hyppää niskaan tai jotain muuta kamalaa.

---

Luminen tiistai

Iblees

27.01.2015 23:46

Lunta sataa taas ihan vaivaksi asti. Kohta on pakko nousta katoille pudottamaan lunta alas. Se on yksi inhottava talveen liittyvä ikävä asia. Saa aina pelätä putoavansa alas kun jalat räystäällä alkaa lipsua. Pitäisi tietysti käyttää turvavaljaita, mutta niiden kanssa on lopulta ihan solmussa. Saapahan siinä jännitystä ja vaaran tunnetta hetken aikaa ihan mukavasti. Kuntoilua myös tulee samalla kun nousee lapetta ylös valuen joka askeleella hieman takaisin alas. Talvi on ihan perseestä. Peltotiet on tukossa ja niissä eteneminen traktorillakin yhtä taistelua ojan pohjia myöten. Että on kansakunta voinut perustaa valtion huonoon ilmastoon. Ilmaston valintakin meni pieleen maantieteellisesti, niin sitten vielä sattui naapuri maaksi epävakaa suurvalta. Hyödytön maakaistale jossain pohjoisessa, eikä siitä ole hyötyä muille kuin siinä asuvalle kansalle ja naapurin suurvallalle. Kaikesta huolimatta olimme taas tänään Darlingin kanssa tanssikurssilla oppimassa tangoon uusia askelia. Ihan on mukava opetella rakkaan ihmisen kanssa ja kun vielä on ihan mukava opettaja vetämässä kurssia.

---

27.01.2015 23:22

---

27.01.2015 23:21

---

Merkityksellinen elämä

23.01.2015 17:48

---

23.01.2015 17:47

---

23.01.2015 17:46

---

Elämän kuulumisia

Darling

23.01.2015 17:45

23.1.2015

Hyvää perjantaita. Aamulla oli mukava mennä talliin. En minä näköjään eroon hevosista enkä poneista pääse, enkä haluakaan. Se on kohtalo. Nyt ovat siellä missä minäkin. Matkakin meni Minnin kanssa mukavasti - laulaen. Sen ollessa varsa harjoiteltiin lastaamista kerran mutta sen jälkeen ei ole ollut mahdollisuutta. Hyvin sujui. Pari kertaa sitä pelotti toden teolla kun tie oli kuoppainen ja pakkanen korosti kolinaa. Samalla kun lauloin sille harmaalle, oli kuin äitini hahmo olisi ilmestynyt siihen hevosen kaulan toiselle puolelle. Pitkät hiukset letillä, soikeat silmälasit, vaalean keltainen toppatakki päällä. Hän oli siinä hetken, ei katsonut minuun vaan katsoi pelokasta hevosta. Sitten näky haihtui ja Minni alkoi syömään levollisesti ilman pelkoa. Kiitos ja hyvästi kotipuhto!


Pitkäkyntinen oli muistanut minua. Lienee sama joka oli läiskinyt kämmenistään maalia lapseni invalidikäytössä olevan auton konepeltiin. Tällä kertaa örjy oli vienyt minun mersun kesärenkaat. Sen verran hyvässä tallessa olivat että varas on ollut tuttu joka tiesi mistä etsiä. Nähtävästi hän tarvitsi niitä renkaita enemmän kuin minä. Olisiko se vaikka öykkärin omankädenoikeus...
Mukavaan mielentilaan keksin kutoa sopivat sormikkaat jotka toimivat merkinantovälineenä. Niillä lisää näkyvyyttä. Toiseksi tekaisin mielikuvitelmistani Merkkipoiju-lapaiset jotka sopivat elämän virrassa kulkemiseen mielensäässä kuin säässä. 
Norsua nukuttaa... sen mielestä on miumaut sille mitä muu maailma tekee vaan kissan elämä lankataivaassa on se kaikkein tärkein... tosin välillä voi nukkua koiranunta ettei emäntä huomaa jos vaikka ihan vähän tassulla sipaisis pinkkiä... Raukeaa rakkauden täyteistä perjantaita jokaiselle ystävälle!

Maanantaina lähtevät pitkävartiset villasukat paketissa saajilleen!

20.1.2015

Kun olin seitsemännellä luokalla koulussa joku oli laittanut välitunnin aikana minun takin taskuun lapun joka alkoi sanoilla " syyhyttääkö? Hah hah!" Kirje jatkui samalla teemalla. Siinä arvosteltiin minua kovin sanoin, pidettiin jotenkin pystynokkaisena ja ylpeänä sen vuoksi että minulla oli harmaa hevonen. Olin silloin kauhean ujo mutta oli uskallettava, oli pakko mennä kouluun vaikka pelotti.
Tapahtuneesta on kulunut aikaa jo kolmekymmentä vuotta. Eilen sain tekstiviestin suoraan puhelimeen. Joo - se oli samankaltainen, arvosteleva, ilkeä ja taas kerran minä olin pystynokkainen. Tekstiviesti on helppo lähettää mutta harvemmin asia tullaan sanomaan päin naamaa. Kolmenkymmenen vuoden takainen kirjeen kirjoittaja jäi arvoitukseksi. Tekstiviestin takia minä ajoin auton tien sivuun ja itkin. Sellaista se on - elämää...

Löysin vanhan ennustuskirjan meidän ullakolta ja siinä on myös fysionomiikkaa ja sen mukaan minulla on ystävällinen nenä. Lisäksi huom olen verenperintönä "Toloppasten pystynokkasta sukua" kuten vanhakansa asian ilmaisee.

Tässä pätkässä ei ole päivämääriä...

Elämä on mielenkiintoinen ilmiö. Kuinka paljon sitä voikaan sattua ja tapahtua kaikenlaista uutta. Millaisista pienistä hetkistä ja tilanteista on elämän kokonaisuus kiinni. Millä tavalla voi onni kääntyä ja vihdoin ñ se katsoo minuun päin!

Ulkona sataa lunta. Istun nojatuolissa macci sylissäni ja kirjoitan tätä tekstiä. Katselen samalla ulos ikkunasta, miten kauniin rauhalliset koivut sirottelevat lumisia oksiaan vasten pihan reunaa. Tummanpuhuva hevonen päivystää veräjänmutkassa odottaen minua taputtamaan sitä. Puussa oleva kottaraispönttö on tällä hetkellä autio mutta se enteilee kevään saapumista, kaikuna muistojen hiljaisuudesta kantautuvat lintujen värikkäät sentimentaaliset keväthuudot. On kuin katsoisin huomiseen, tiedän että kevät tulee pian ja minä olen silloin täällä elävämpänä kuin koskaan ennen.

Rakas ja minä kävimme kortteliajelulla. Kiersimme raktorikorjaamon kautta länteen verotoimiston kulmille ja huonekaluliikkeen myyntivalttia kuljettaen leppoisille kahveille Kärkkäisen taloon. Anna Pippuri ei tiedäkään miten mainion hienon sängyn hän saa... ihana jousitus, painatus, täydellinen pehmeys.... Voimme tänään kokeilla sitä rakkaan kanssa koska tyttö menee kaverille yöksi.

Elämä on
satumainen rykelmä
hyviä hetkiä
Enteitä suulaasta mielikuvituksesta
Rakkaus oli rikkaus
jonka tiesin uinuvan
Heräsin valoon kuin oivaltan
sinun siniharmaiden silmiesi takana
alkaa seesteinen onnen jakso.

Asioita, tapahtumia, elämää...

En kerro missä käyn uimassa, kenen kanssa, mihin aikaan... on tietynlaisia ihmisiä joiden en halua tietävän minusta mitään tai tömäävän paikalle arvosteleva ilkeä vekki suupielessä.

Olen kuitenkin alkanut taas uimaan. Haluan päästä bikinikuntoon kesäksi. Hyvää ruokaa, hellyyttä mutta ennenkaikkea onnea. Roppakaupalla onnea ñ se lihottaa. Tähän väliin voisin hymähtää että joo joo olen ehkä vähän elämäni aikana lihonut, on lapset ja sen semmoista ja etten ole kerennyt enkä jaksanut mutta ei se niin mene. Kun on rakas rinnalla minulla on velvollisuus näyttää hyvältä heijastuen hänen silmistään

Jokin aika sitten särin astioita. Ne vain hyppäsivät kaapin hyllyltä käsiini. Niitä oli liian monta! En ehtinyt saamaan kiinni! Pidätin hengitystä sekunnin riippuvan hetken ja kauhuissani kuulin kuinka posliini särkyi lattiaan. Rakas vain hymyili minulle ñ ei se mitään...

Sitten kävin perjantain kunniaksi ostamassa meille viinipullon hyvää punaviiniä. Päästäisiin dingoilemaan! Saletisti kävi juuri niin kuin pelkäsin ñ lisää sirpaleita! Ajattelin hetken aikaa että soittaisinko ovikelloa mutta koska olen turhautunut Anna Pippurin pimputukseen niin päätin kuitenkin taituroida jumittuneen oven lukon itse auki ja kas miten kävi ñ viinipullo mäiskähti eteisessä iloisesti lattiaan ja hajosi miljooniksi pieniksi pirstaleiksi ja mitä minun rakkaani teki... hän halasi minua ja sanoi ñ ei se haittaa, sattuuhan sitä.

Dingo oli aivan mahtava! Kiitos rakas! Hän sanoi minulle ettei ole elänyt aivan sellaista neonhuiviaikaa joka Dingon hurmokseen liittyi mutta lähti kumminkin katsomaan bändiä ja hyvä oli. Keikka oli tosi hieno, värit, valot, energia! Niin ja me ñ me kaksi rakastunutta. Silloin emme 30 vuotta sitten kohdanneet Dingon kera Nivalan Tuiskulassa mutta nyt me olimme siinä, lähekkäin, suudellen. Minä ja minun rakas, me.

Yhden kerran kun lähdin uimaan minulle sattui hauska juttu. Oli kiire ja vein ensin Annan Pippurin kouluun. Sipaisin muovikassin autoon takapenkille, muistin hivauttaa sinne hiusharjan ja sitten menoksi. Uimahallin pihassa minä keksin kuitenkin tarkistaa olinko ottanut kaikki mukaan ja mitäs siellä olikaan... minulla oli mukanani roskapussi!Onneksi tarkistin parkkipaikalla. Nolo olisi ollut kanniskella roskapussia pesutiloihin.

Menin kotiin takaisin ja otin sen toisen samanlaisen keltaisen muovipussin. Uimahallille päästyäni minun piti lähettää viesti kotiin... îvoisitko ottaa minun hiusharjan pois rappusilla olevasta roskapussista. Olet rakas!î

7.1.2015

Mitä sitä nainen muuta vois toivoa! Minulla on ihana mies keittiössä puuhastelemassa - ilman paitaa! Täydellinen rasvaton lihaksikas vartalo, vaaleat pitkät hiukset seksikkäästi sekaisin... Hot! Keittiössä on muutenkin kuuma... Kohta syödään taas mitä karpeinta maistuvaa pizzaa NAM!

Rakkaudella Darling

---

Hallava hevonen

Iblees

22.01.2015 23:14

Hevosia sitten tuli taas lisää. En ole koskaan käsittänyt sitä kuinka miehet pystyvät ratsastamaan. Se on aivan sietämättömän tuntuista hommaa. Koko ajan pallit hiertää perseen ja satulan välissä. Pahimmillaan sitä hyppii palliensa päällä koko painollaan. Ratsasta raivona raivolla hevosella hallavalla vaahtoavalla. Ilmesty esiin äkkiä sumusta uhkaavasta. Huuda, huuda, kivusta huuda ja vihasta mylvi. Sivaltele teräksellä jalolla, muinaisen sepän takomalla terällä terävällä. Ja katso kuinka he hämmästyivät säikähtäen.

---

Tangon taika

Iblees

21.01.2015 00:24

Tangoa tuli sitten taas tunti harjoiteltua tänään. Pikku hiljaa jotain uutta ja ihmeellistä oppii. Olisi aivan hauska oppia tuokin ihmeellisyys ihan sujuvasti vääntämään. Kyllä sitä kohta Darlingin kanssa lavoilla voi pyörähdellä kesäisin. Ehkä sitten jotain muutakin pientä puuhastelua siinä sivussa.

---

20.01.2015 06:53

---

20.01.2015 01:02

---

Maanantain mietteet

Iblees

20.01.2015 00:58

Ulkona pakkanen painuu jatkuvasti yhä enemmän alle -20 ja täällä sisällä lämpötila on jo yli 30 astetta. Lämmitin takkaa jottei tarvitse jalat ja kädet kylminä tv:tä katsella. Takka on aika rankka lämmön lähde kun ei siinä ole termostaattia. Tästä yöstä taitaa tulla aika hikisen kostea yö. Lihaa on taas tullut ahdettua mahaan, jotta jaksaa aamuun. Darling toi tänään mukanaan kuntoiluoppaan, joten hikeä saattaapi taas valua rankasti. Huomenna tanssikurssille tangoa vääntämään. Kiintoisaa nähdä lähteekö tango minulta sujumaan, sillä en ole vuosikymmeniin välittänyt edes nojailu tanssia harrastaa baarissa. Olen mieluummin baarissa jököttänyt jäyhästi istuen tuntikausia sama viskilasi kädessä.

---

Pyhäpäivä

Iblees

18.01.2015 23:13

Tänään sunnuntaina oli niin sanottu lepopäivä. No tulihan sitä nukuttua pieni hetki päivällä kunnes Darling asettautui viereen kysyen tutuksi tulleen kysymyksen. Pienen taivuttelun jälkeen jouduin taipumaan Darlingin toiveita toteuttamaan. Se olikin ihan hyvä ajatus ja tuntui taivaallisen mukavalta. Sen kuntoilun jälkeen oli hyvä laittaa kahvi tippumaan. Kahvin jälkeen lähdinkin ulos puuhastelemaan niitä ja näitä maatilan hommia. Pitkästyttävää paskan jauhamista niin kuin lähes kaikki muutkin työt. Aikojen alussa Saatana paskanti, siitä paskasta sikisi maanviljely. Se tiesi köyhää orjuutta monille ja rikkauksia harvoille. Ihmiset elivät elämäänsä miekan ja pellon välissä. Pelloilla alettiin miettiä mitä muuta voisi tehdä kuokkimisen sijasta ja niin alkoi kehittyä muita ammatteja. Samalla alkoivat kehittyä syntiset kaupungit, jotka yhä edelleen kasvavat suuremmiksi ja suuremmiksi. Maanviljely on luojalle kiitos sammumassa hiljalleen. Kuten eräs Afgaani uutisissa totesi. -Ruoka on vain ruokaa, sillä saa vain vatsansa täyteen, eikä sitten mitään muuta.

---

LOHIPIZZA

Psyllium pohja

17.01.2015 17:04

Paseerattua tomaattia 500g, tomaattipyree 70 g, basilikaa oreganoa mustapippuria, kaksi murskattua valkosipulinkynttä salottisipulia. Sipulit ensin kuullotetaan oliiviöljyssä, lisätään paseeratut tomaatit, tomaattipyree ja kaikki muut hässäkät. Haudutetaan 15 min. Päälle savulohta, katkarapuja, mozarellajuustoa, fetajuustoa, sinihomejuustoa, tummia oliiveja. 220∞C 10 - 15min uunissa. Nam!

Psyllium pohja

2prk kermaviili, 4 kananmunaa, 200g mozarellajuustoa, 4 rkl psylliunjauhetta 2 tl leivinjauhetta (jauhot sekoitetaan ensin erikseen keskenään ja nopeasti muuhun seokseen ja tosi nopeasti levitetään leivinpellille! Pohjaa paistetaan ensin ilman aineksia noin 10 -15 min, pois uunista ja sitten lisätään muut ainekset)

Herkullista viikonloppua!

---

17.01.2015 16:54

---

Kunnon kohotus

Iblees

17.01.2015 16:45

Eilen väännettiin lohipizza psyllium pohjalle. Ihan hyvää tuli vaikka psyllium kuulostaakin ihan ydinaseiden valmistamiseen käytettävältä materiaalilta. Kuituvalmiste ja tekee suolistolle hyvää, eikä todellakaan lähde hiukset päästä. Tällä kertaa en ahtanut itseäni täyteen ja illalla päästiin hieman jympyttämään Darlingin kanssa hikisissä tunnelmissa. Varsin hengästyttäviä urheilusuorituksia kun venyy homma ylipitkäksi. Alussa olin vähällä päästää paineet ulos liian aikaisin, mutta onnistuin kuitenkin pitkittämään jympyttämisen hengästyttävään loppuun asti. Onhan tässä tosin kunto kohentunut ajan kuluessa kummasti. Koiria on hyvä myöhään illalla kävelyttää kun pyörätiellä ei ole juurikaan muita kävelijöitä.

---

Myöhemmin...

Iblees

15.01.2015 23:59

Tänään illalla syötiin armoton ateria lihaa, lohta, juustoja ja kasviksia. Mahani on räjähtämäisillään. Paha tapani on ahtaa mahdoton määrä ruokaa sisääni. Tämä kostautuu aina sängyssä yleisenä kyvyttömyytenä toteuttaa Darlingin mielihaluja paheellisia. Makaan vain selälläni enkä saata juurikaan liikahtaa. On pakko hieman yöllä sulatella, että kykenee edes aamulla toteuttamaan valtiattaren toiveita. Täällä on tuskastuttavan kuuma. En saata nukkua tässä lämmössä kuin alasti ilman peittoja. Darlingin läheisyyskin tuntuu polttavan kuumalta ja välistä on pakko hieman ottaa etäisyyttä. Siitä Darling toisinaan pahastuu ja epäilee etten rakasta enää. Rakastan kyllä valtavasti, mutta lämpö ja kuumuus saa elimistöni toisinaan hätääntymään. Nyt voisin yrittää nukkua.

---

Illan mietteitä

By Iblees

15.01.2015 20:09

Tuli rakennettua Alexanderille sänky. Aika hyvä siitä tulikin vaikka aluksi epäilin kuinka onnistuisin. Aikoinaan äitini taisi sanoa tuollaista sänkyä itulaatikoksi. Ylivieskan Sotkassa olisi odottamassa Anna Pippurille leveämpi sänky patjoineen päivineen. Pitäisi ehtiä siis ajelemaan täältä keskeltä ei yhtään mitään jälleen tuohon paikalliseen pikku kauppojen keskittymään. Oulussa täytyisi myös käväistä tilaamassa pääkallokoriste pyörään. Oulu onkin yksi niistä suurista kaupungeista joihin täältä keskeltä ei mitään on yhtä pitkä matka joka ilmansuuntaan. Ehkäpä menen sinne sitten Digi Darlingin kanssa ihan yöksi irstailemaan. Nyt täytyisi kuitenkin lähteä paikalliseen kyläkauppaan.

Iblees kirjoitti 15.01.2015 00:57: Päivät pitenee taas hiljalleen, mutta lunta ja pakkasia on vielä kestettävänä. Lämpöä riittää kuitenkin öisin sängyssä niin ettei peiton alla hikoilematta voi olla. Rakkauden kiihkeän kuumaa hekumaa kylmyyden riivaamassa vuodenajassa. Katselen ikkunasta ulos pimeyteen ja mietin siellä olevia Mammonan riivaamia ihmisiä. Mammona on demoni joka tekee ihmisistä ahneita häikäilemättömiä paskiaisia. Mietin myös että olisi mukava päästä jo liikkeelle lämmöstä hehkuvalle maantielle ja maleksimaan kaupunkien kaduille. Toisaalta haluan painautua rakkaani kanssa yhteen sängyssä ja tuntea kuuman kostean sykkeen.

---

14.01.2015 07:33

---

14.01.2015 07:30

---

Dingo!

30 vuoden odotuksen jälkeen pääsin Nivalassa katsomaan Dingoa!

Silloin Tuiskula nyt Foxx

13.01.2015 02:05

---

13.01.2015 02:02

---

13.01.2015 01:59

---

13.01.2015 01:15

Ripaus sinistä lämmön keskelle. Osaavan ja lämminhenkisen naisen jalkaan.

---

13.01.2015 01:12

Ryhdikkäälle Ladylle, teatterin tekijälle. Värit valittu intuition mukaan.

---

13.01.2015 01:09

Oranssin lämmön hehku ja pikantti kirpsaus jossa tilkka vihreää ja sinistä sekaan. Väriyhdistelmä sopii erityisesti puuhanaiselle.

---

13.01.2015 01:02

Oranssin värin metsästys oli kyllä raskasta puuhaa...

---

Kadotettu oranssi

9.01.2015 10:53

Huomenta kaikille! Eilinen meni niin mäkeen. Ensin menin kiireessä postittamaan yhdet pitkävartiset villasukat huomaamatta että en ollut muistanut katkoa sukan varren sisäpuolelta lankoja. Kauhistus! Emämoka! Onneksi langapäät on neulottu kudelman sisään joten ei vaadi kuin lankojen katkaisua mutta silti... toooosi nolo. Toivottavasti värivartiset kuitenkin ilahduttavat saajaansa (kirjavavartiset alakuvassa). Seuraavaksi laitoin puikoille tulemaan kolmet seuraavat varrelliset ja lähdin varmuuden vuoksi hakemaan kaupasta oranssia lankaväriä. Tahtoo tehdä oikein lämpimän väriset sukat, sellaiset jotka jalassa oikein polttelee, ideoita pukkaa tulemaan ja verenkierto vilkastuu. Sukat jotka ovat kuin lämmin puhe, tulen liekki tai oranssin tähtitarhan kirjava leikki...

Menin kauppaan ja etsin oranssia villalankaa... kysyin myyjältä:

- Anteeksi mutta missä teillä on oranssia villalankaa... onko se tilapäisesti loppu?

- Oranssi? Ei sitä ole.

Myyjä napautti.

- Jos se on loppu niin milloin sitä taas tulee...?

Tiedustelin himoiten yhä edelleen oranssia villalankaa.

- Ei sitä talavella oo. Ei millonkaaa... ei oranssi oo talave väri. Sitä saa vaa kesällä.

Myyjä jatkoi tiukeaan sävyyn.

- Mitä ihmettä! Siis häh? ei oranssia?!

Minä parahdin!

- Ei oranssia. se ei ole talaven väri. Kyllä Novita tietää mitä värejä se myy.... Myyjä toteaa vielä happamesti ja kääntyy kannoillaan. Tuijotan loittonevan myyjän selkää enkä voi uskoa korviani... ei oranssia...

Sisuunnuin kuulemastani valheesta niin että ankaraa lumimyräkkää uhmaten ajelin vielä Nivalan keskustan kaikki kaupat läpi oranssin valon pilkahduksen toivossa mutta turhaan. Lumimyräkkä sen kun sakeni eikä missään kaupassa ollut tietoakaan oranssista lämmön karahduksesta!

- Vasta meillä oli keltaisia ruusuja ja nyt en löydä oranssia villalankaa... entäs minun sateenkaaret ja lämpimän hehkuiset ajatelmat sukkapuikoilla... huoh! Kun en löytänyt oranssia niin vastapainoksi luovun sinisistä kynsistäni ja ostan kirkkaan punaista kynsilakkaa ja geishasuklaata (se auttaa aina).

Lähden kaupasta ulos tyytyväisenä geishasuklaata maiskutellen. Vedän pipon syvemmälle päähän ja survoudun lumimyräkän sekaan.

-Tuolla jossain odottaa lämmin punainen auto...

Eilen ei langennut oranssi lanka minulle mutta tänään jatkan sisukkaasti etsintää ja lähden valloittamaan suuremman kaupungin... katsotaan josko siellä kohtaisin vihdoin oranssin.

Eilisen päivän positiivisuus oli hieno uusi sänky tai paremminkin vanhasta uutta. Jatkettava sänky löytyi taannoin kirpparilta ja rakkaan käsissä siitä tuli tämmöinen! Kyllä kelpaa pojan köllötellä! Lisäksi pojan unia vahtii Sissi-kissa joka ei paljoa koirista perusta eikä myöskään Norsusta (se meidän toinen kissa).

---

9.01.2015 10:19

Alexanderille kaunis sänky. Kirpparilta löytyneestä jatkettavasta sängystä syntyi näin taidokas kokonaisuus. Paimenpoika kurkistaa pukuhuoneen ovesta kun sinne asennetaan Voikukalle (meidän undulaatti joka on allerginen kissoille ja osaa nauraa kuin harakka) oma kylmän sodan aikainen radio (näyttää ihan vakoilu koneistolta!)

---

9.01.2015 10:15

Kyllä kelpaa pojan köllöttää kun on saanut hienon sängyn. Turvallinen nukkumapaikka ja ihan kuin oma pesä. -Suurkiitos rakkaalle sen tekemisestä! Hienoa taidokasta työtä!

---

9.01.2015 10:11

Ei mitään haukkujärjestelmiä ja typeriä koiria vaan kissa jonka nimi on Sissi. Sissi - katsokaa vaikka kun seuraavan kerran käytte kaupassa - on suoraan kuin kissanruokapurkin kyljestä! Mannekiini ainesta ja kova katti, se pistää Norsunkin ojennukseen. Elefantti saa mennä matkoihinsa kun Sissi päivystää eikä päästä nuorta kollipoikaa lähellekään Alexanderin sänkyä!

---

8.01.2015 10:25

Huomenia jokaiselle rakkaalle!

Yöllä nukahdin nojatuoliin tietokone sylissä. Voi ei! Tein jotain sellaista josta olen jatkuvasti Anna Pippuria varoittanut. En edes muista mikä ohjelma sieltä tv:stä tuli. Latasin uusimmista pitkävartisista raitasukista kuvan koneelle ja tarkoitukseni oli kirjoittaa...

Sukissa on vaan ihanasti työtä. Huokaus. Sydämiä olen lähetellyt ajatuksissani niitä tilanneille ja kärsivällisyyttä. Ei mennyt aikataulu ihan niin kuin olin ajatellut että kaikki olisi postitettu ennen joulua. Yksiin sukkiin menee aikaa noin 10 tuntia. En ole nopea kutoja ja silmätkin rasittuvat helposti. En kuitenkaan purnaa sitä, päinvastoin, murisen vain itselleni kun olen niin hidas ja aikaköyhä. Se onkin se elämän suurin mysteeri, mihin ihmeeseen se aika katoaa... miksei sitä koskaan ole tarpeeksi? Seitsemän paria pitkävartisia sukkia, kaikki parit erilaisia...ja minä niin rakastan sitä värien kirjoa joka liukuu kutoessa sormieni lomitse. Valitsen värit intuitiivisesti jokaisen henkilön tarpeeseen. Kudon hyvät energiat sukkiin. Vahvat hyvät sormet. Olen näillä sormilla lypsänytkin lehmiä, hevosta, alpakkaa, koiraa ja loppuaikoina vuohia. Heh heh! Iso hymy!

Ohessa viime päivien facebook päivityksiä

7.1.2015

Mitä sitä nainen muuta vois toivoa! Minulla on ihana mies keittiössä puuhastelemassa - ilman paitaa! Täydellinen rasvaton lihaksikas vartalo, vaaleat pitkät hiukset seksikkäästi sekaisin... Hot! Keittiössä on muutenkin kuuma... Kohta syödään taas mitä karpeinta maistuvaa pizzaa NAM!

6.1.2015

Pakkasta ja kesämuistojen kukkasia. Näillä pinkeillä villasukilla on aivan erityinen merkitys tässä meidän rakkaustarinassa.Kylmää...hyrrr...mutta kevään puoleen kääntyessä alkaa valokin voittaa.

6.1.2015

Pakkasta 23 astetta ja upea talvinen maisema. Pihan perällä lämpeni puusauna. Siellä oli taas kerran mukava rentoutua rakkaan kanssa ja vaihtaa päivän kuulumisia. Muuten olen taas tänäänkin kutonut villasukkaa ja haaveillut siitä että mitä alkaisin seuraavaksi maalaamaan.

Myöhemmin illalla tehtiin pizzaa karppiohjeen mukaan. pohjassa ei yhtään jauhoja! Ei suolaa ei hiilihydraatteja ei jauhoa, täydellisen hyvää! Nam! Suosittelen jokaiselle!

Illan kruunasi loistava elokuva Kolme Simoa. Tosi hyvä!!!!!

5.1.2015

Ihanaa raikasta värikylläistä Uutta Vuotta 2015 jokaiselle! Joulun aika ja uuden vuoden lumous on vietetty rauhallisesti ja kotoisasti Siksi tämäkin vuoden toivotus tulee teille rakkaat nyt vasta. Pakkanen kiristyy ja ulkona on talvisen kaunista, hurmaavaa valkoista vastapainoksi tälle väriloistolle.

Keväällä huhtikuussa minulla on seuraava taidenäyttely... kyllä siihenkin väriä löytyy... maalaten.

---

8.01.2015 07:01

---

Paluu arkeen

Pitkä joululoma on päättynyt

7.01.2015 08:07

Hyvää huomenta jokaiselle rakkaalle siskolle ja veljelle! Näin tapahtui taas paluu arkeen... ensimmäinen koulukas on jo lähtenyt kouluun ja toinen lähtee kohta. Yöllä minä yökyöpeli kudoin taas yhtä pitkävartista sukkaa ja katsoi tv:stä elokuvia. Minun piti nähdä yksi tietty loppuunkaluttu Elämäni sinkkuna mutta toisin kävi. Heräsin ihanan upottavasta nojatuolista sudenhetken aamupuolella ja kömmin sitten rakkaani viereen nukkumaan.

Alexander lähti kouluun yllättävän kivuttomasti. Pukeminen sujui helpommin sängyn reunalla kuin käsissä pyöritellen. Pojalla on kasvumittaa jo nii paljon että naisihmiselle yksinään nostelu alkaa olemaan haastavaa. Vielä lisäksi nostaminen ei tapahdu oikeaoppisesti vaan oman haasteensa siihen tuo kaikki muu, pitäisi olla äidillä monta kättä että yltää joka suuntaa eikä tarvitse kurkotella ja samalla kertaa pidellä lasta yhdellä kädellä.

Yön aikana pakkanen meni nurin niskoin, aamulla ei seitsemän aikaan ollut enää kuin vajaa neljä astetta kylmän puolella. Lunta oli tuiskuttanut jonkin verran ja säätiedotuksen mukaan lisää on tiedossa.

Anna Pippuri on kaunistautumassa. Hänet minä lähden viemään kouluun. Samalla kertaa lähden ostamaan itselleni uuden uimamyssyn ja uimalasit. Olen tehnyt uuden vuoden lupauksen että otan itseäni niskasta kiinni ja rupean kuntoilemaan. Lötkistelyt on lötkistelty ja on aika aloittaa kiinteytyskuuri. Noin muuten olen ihan tyytyväinen elämääni. Kerrankin minulla on sellainen mies rinnallani joka pitää minusta juuri sellaisena kuin olen eikä syyllistä minua tai hauku läskiksi lihavaksi tyhmäksi lapselliseksi jollaisia laatunimityksiä olen jossain elämäni puoliskossa kuunnellut.

Tänään menen uimaan! Yritän malttaa ja aloittaa harkitusti ja riittävän kevyesti. Eihän minulla ole kiire mihinkään...

---

Loppiaisen syntymä

6.01.2015 17:35

Olisin heti voinut ryhtyä emoksi tälle vuoden ekalle vasikalle. Syntyi sopivasti Loppiaisen kunniaksi!

---

6.01.2015 17:33

Onko kisu jonka nimi on Norsu lintu vai kala... vai onko kissa karppi vai ei...mutta eikö karppi sitten ole kala... Mietteitä kahavia ootellessa.

Sukat vihdoin valmiit! Lempisukat! Vaaleanpunaiset sukat joista allaoleva tarina kertoo ja sittenhän minä katselinkin koko maailmaani vaaleanpunaisten lasien läpi. Vierähti tovi ennen kuin sain toisen sukan valmiiksi mutta tässä nämä nyt ovat.

---

6.01.2015 17:29

---

Sudenhetken mietteet

6.01.2015 10:38

---

6.01.2015 03:03

Sudenhetki. Kello tulee juuri kolme aamuyöllä. En vielä malta mennä nukkumaan. On levoton väsynyt olo. Ehkä käyn vähän ylikierroksilla. Kaikenlaista pyörii mielessä.

Pakkanen naputtelee talon nurkkia. Tänään tai siis eilen oli kylmä päivä. Loppiaisaattona pakkanen kiristyi peräti kahteenkymmeneenkolmeen asteeseen. Tarkoitus oli kuljettaa shetlanninponit kotiin mutta tapahtumaa siirrettiin vielä hivenen tuonnemmaksi.

Tänään saunoimme pihasaunassa. Puukiuas on aina yhtä hyvä. Mikään muu löylyn laji ei niin hemmottele kuin puukiukaan kuuman suhruinen löyly. Välillä pistäydyimme pukuhuoneessa jähyttelemässä ja sitten takaisin löylyn ottoon. Jäähytellä voi jokainen mutta rakkaani kanssa olen oppinut ettei se niin mene vaan silloin jähytellään...

Myöhemmin illalla laitettiin taas herkullista karppipizzaa. Eilisestä oli vielä kastiketta jäljellä joten tämä ilta vaati pelkän taikinan teon. Kokonainen peltillinen meni meille neljälle, ei siitä jäänyt mitään huomiselle päivälle.

Illan kruunasi mahtava elokuva Kolme Simoa. Tosi hyvä!

---

5.01.2015 11:48

---

Pinkit villasukat

5.01.2015 11:39

Kello on melkein kaksi yöllä- Ulkona pakkasta miinus kaksitoista astetta. Voi uni ei tahdo tulla ei...

Tänään olen kutonut pitkävartista pinkkiä villasukkaa. Toinen sukka jäi syksyllä kesken, kuinka ollakaan loven takia joka teki elämääni lähtemättömän jäljen...

Istuin pinkki jumpsuit päällä lekotellen iltapäivän auringossa tallin pihalla. Oli lämmin... oli suorastaan kuuma. Istuin siinä ja imin itseeni viimeisiä syysauringon säikeitä. Samalla koristelin villasukkaa. Minulla oli käsissäni vasta tekemäni pinkki pitkävartinen villasukka johon silmukoin varteen neulalla villalangasta tallin pihasta löytyviä luonnon kukkia. Löysin aina vain uusia ihmeellisiä kukkasia pitkän heinän kätköistä ja olin niin keskittynyt puuhaani etten alkuunsa meinannut huomata tulijaa paitsi vasta siinä vaiheessa kun hän kääntyi meidän hiekkatielle. Sen moottoripyörän murinan olisin voinut tunnistaa missä tahansa.

Mies ajoi rauhallisesti kauniin punaisella Harley Davidsonillaan, kaarsi tallin pihan reunaan ja parkkeerasi pyörän rauhallisin varmoin ottein. Hän otti kypärän pois päästään ja käveli suoraan luokseni kuumissa mustissa nahkatamineissa. - Aaaah... voi miten sydämeni läpätti komean ritarin edessä vaikka en vaaleanpunaisessa löysässä jumpsuitissa tuntenutkaan itseäni järin seksikkääksi. Lisäksi minulla oli siinä puisella penkillä vieressäni levällään tarotkortit... täydellinen tilanne.

- Hei, mitäs sinä puuhailet....

Mies kysyi minulta varovaisen ujosti hymyillen ja katsoi minua tutkivasti suoraan silmiin pitkän vaalean otsatukan lomitse.

- Ei mitään ihmeempää... kukkien kirjontaa ja tarot kortteja... haluatko että katson sinulle korteista?

Kysyn mieheltä ja tunnen kuinka syvä puna kuumottaa poskillani.

Iltapäivän aurinko hupenee jutellessa. Arka keskustelu muuttuu värikkäämmäksi. Miehessä on jotain salaperäistä, jotain ennalta tulkitsematonta...

Mies lähtee. Mies ja moottoripyörä katoavat horisonttiin. Tarotkortit jumpsuitin taskussa pinkki kudelma kainalossa minä tunnen itseni nii-in pieneksi tytöksi.

-Monen vuoden ajan olen sanonut että miksi ei prinssi tule. Miksi sellainen vallaton ei tule ja ratsasta pihaani ja suoraan elämääni komealla ratsullaan... ehkä olen erehtynyt siitä hevosesta... ehkä se onkin harrikka...saas nähdä tapaammeko vielä...

Väsyttää. Pakko lähteä nukkumaan. Kutoisin mielelläni vaikka koko yön jos vain jaksaisin. Keskeneräinen pinkki villasukka saa odottaa päivänvaloa. Jätän sen siihen valmiin vierelle sohvapöydälle ja avaan varovasti makuuhuoneen oven. Siellä se nukkuu unelmien prinssi peiton alle ja tämä jumpsuit tyttö pujahtaa sinne kainaloon...

- Hyvää yötä!

---

3.01.2015 19:32

Sen siitä saa kun öisin liikaa ahnehtii niin aamulla huomaa että toinen peukalo tuntui kerrassaan oudolta. Olihan se kun erehdyin ottamaan silmukat talteen peukalokiilan vierestä! Ei muuta kuin reippain mielin purkamaan ja uusi yritys.

---

3.01.2015 19:30

Yöt on menneet neuloessa lapasia ( sitten huomaa nukahtaneensa nojatuoliin ja kömpiin sudenhetkellä kolmen aikaan kullan kainaloon... ) ja aamut eivät aukea ilman kahavia...

---

3.01.2015 19:28

Vielä hetken verran päättelyä aamutuimaan vaikka silmät on vielä aivan sikkuralla ja yksi vallaton kollikissa rimpuaa sylissä.

---

3.01.2015 19:27

Nyt on minunkin kintaisiin käteen sopivat lapaset. Mukavan tuntuiset ja lämpimät.

---

3.01.2015 19:24

---

3.01.2015 19:23

RAkas teki Alexanderille hienon sängyn kirpparilta löytyneestä jatketusta mallista.

Kävi juuri sanomassa olkani yli että keskenhän se vielä...

---

3.01.2015 19:21

Karppipizzan ja meidän onnen kunniaksi katettuun pöytään hankittiin myös kauniita keltaisia ruusuja.

---

3.01.2015 19:20

Uunista on palanut valo joten vahteja tarvittiin ettei pizzapohja paistunut liikaa. Onneksi löytyi toimiva taskulamppu!

---

3.01.2015 19:18

---

3.01.2015 19:17

---

3.01.2015 19:16

Meidän ensimmäinen ihka oikea karppi pizza eli ei hiilihydraatteja, ei sokeria, ei suolaa ja käytännöllisesti katsoen ei jauhoja.

- Ihanaaa! Naaaaammmmm! Pizzasta tuli niin täydellisen hyvää että uskallan suositella muillekin.

Tomaattikastikkeen teki mieheni ja samoin hän pilkkoi kaikki täytteet mutta minä tein taikina ja siihen ohje tässä. Ohje löytyi netistä karppiruokaohjeista.

2 kananmunaa

1 kermaviili

100g juustoraastetta

1 tl leivinjauhetta

2 rkl psyllium (kuitujauhe)jauhetta.

Kuivat aineet, jauhot, sekoitetaan hyvin keskenään, tuoreet aineet kananmunat, kermaviili, juustoraaste sekoitetaan keskenään. JAuhot lisätään hyvin sekoittaen mutta nopeasti sekaan ja samantien seos kumotaan uunipellille.

Me teimme tuplataikinan joten siitä tuli hyvin koko uunipellillinen. Muista lämmittää uuni valmiiksi 220∞C.

Sekoituksen jälkeen taikinba kumotaan heti leivinpaperinpäälle uunipellille ja samantien uuniin. Taikina saa paistua uunissa 10 - 15 minuuttia ennen kastikkeen ja täytteiden lisäämistä.

Lopuksi pizzaa kaikkineen, kastike, täytteet, juustoraaste, paistetaan noin 10 minuuttia niin kauan että juusto sulaa ja saa kauniin värin.

---

3.01.2015 19:04

Palanpainikkeeksi mukavan pizzaillan jälkeen oli Norsu-kissankin mieli seesteisen raskas. Sitä väsytti kovin mutta ennen sitä... ennen yhtäkään hännän heilautusta tai viiksikarvan värähdystä se asettui tv-ruudun ääreen katsomaan mukavaa luontodokumenttia linnuista.

---

1.01.2015 12:44

---

<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Tammikuussa 2015
kirjoitetut kommentit:

Tällä blogisivulla on käyty 1976 kertaa!