Kesäkuussa 2016 kirjoitetut jutut:
29.06.2016 12:25
Tästä kokemuksesta jäi tyhjä olo. Heti aluksi saimme mainoslehtisen "omin siivin tulevaisuuteen", se oli ensimmäinen asia joka sai minut surulliseksi koska eivät lapseni siivet omin avuin kanna. Kaikessa hän tarvitsee apua ja hoivaa aina ja ikuisesti.
Tulevaisuuden osalta jäin miettimään, mitä lapseni aikuiseksi kasvettuaan saa? Millaisen maailman? Mikä on hänen osansa ja kotinsa sitten kun minua ei enää ole?
Meille tämä kevät oli erityisen raskas monestakin eri syystä. Hiljaiset viestit joita terveydenhoitaja kertomansa mukaan otti vastaan sai minut ainakin ajattelemaan ettei hänellä mahda kaikki olla kohdallaan tai sitten minun täytyy aktivoitua miettimään keitä nuo hiljaisten viestien lähettäjät kenties ovat.
Missään vaiheessa terveydenhoitaja nainen ei korjannut virhettään omasta punnitustuloksesta.
Sairaalassa olemme käyneet Oulussa saakka lukuisia kertoja. Siellä seurataan lapseni hyvinvointia ja kartoitetaan syitä siihen minkä tähden hemoglobiini ei hänellä nouse. Esitin jopa lääkärille kysymyksen ñ ei kait se ole leukemia?! Onneksi lääkräri vastasi ñ ei, tämä ei ole aivan niin vakava tilanne.
Tänään ryhdyn taas maalaamaan. Kaipaan lisää malleja, erityisen rakkaita. Jos ei erityislapsista ja nuorista sellaisia löydy niin sitten minun täytyy laajentaa Erityisen rakkaat koskemaan muullatavoin erityisiä. Pidän projektin kuitenkin edelleen hengissä. Jospa tuuli kääntyy.... Iloisena uutisena voin kertoa että Erityisen rakkaille olisi loistava, keskeinen näyttelypaikka ensi vuoden puolella.
28.06.2016 23:23
Mitä se reippaus onÖ? Reippaus on sitä että jaksaa lähteä aina kaikkeen mukaan suurin sydämin. Kiire jätettiin kotiin koska oltiin kovasti odotettu rippileiriä. ƒiti tietenkin odotti enemmän koska äidin mielestä ripillepääsy on jokaisen nuoren perusoikeus, elämän virstapylväs, tapahtuma joka muistetaan matkalla lapsuudesta aikuiseksi.
Aina ei jaksa olla reipas. Tänään en jaksanut kun pojan väsymys voitti, olisi pitänyt olla mukana kaikessa toiminnassa, opetella ehkä katekismus ulkoa jne. Pakkasin meidät kamppeet ja lähdimme rippileiriltä kotiin pettymys matkassa.
Onneksi pettymys niminen peikko möllötti auton perällä hiljaa itsekseen, meillä Ronin kanssa oli ihan kiva kotimatka. Roni sai myös lelunsa - puhuvan koiran - jota oli siellä hiljaisuuden keskellä kaivannut iltaisin ja vähän öisinkin.
Rippileiri. Minusta Ronilla oli oikeus siihen. Ei se tilaisuus Ronista tavallista lasta tee, hän pysyy aina salaisuuksien lapsena. Ronilla olisi kuitenkin ollut oikeus mukavaan ajanviettoon vertaistensa parissa, musiikkia, vapaus olla juuri sellainen kuin on, hyvää ruokaa, lepoa silloin kun tarvitsee.
Kehitysvammaisia on eri tasoisia. Toivon sydämestäni että jonain päivänä jossain järjestetään rippileiri myös erittäin vaikeasti kehitysvammisille lapsille, nuorille. Silloin voisi sopeutua joukkoon sellaisenaan. Haasteet tai tavoitteet eivät kasvaisi liian korkeiksi. Kukaan ei olisi erilainen.
Olisi ollut toisten leiriläisten osalta väärin jatkaa kun poikkesimme liikaa muista. Lisäksi lapseni (minulle Roni on aina lapsi, nuorikin ) tarvitsi välillä huililepoa ja se rikkoi toisten osallistujien leirirytmiä. Heillä kuitenkin oli huomattavasti lievempi kehitysvamma, sanat joilla kertoa ja jalat joilla kulkea. Tämä oli minun päätökseni. Nukumme kotona yön yli ja mietimme asiaa lisää sitten huomenna, jatkammeko rippimatkaa vai palaammeko asiaan ehkä joskus tulevaisuudessa.
28.06.2016 18:01
Rippileirikuulumisia! Eilen tultiin tänne Kalajoelle. Kehitysvammaisten rippikoululeirin järjestää Kalajoen rovastikunta Kristillisessä opistossa. Leirillä on mukana seitsemän leiriläistä ja jokaisella leiriläisellä on oma henkilökohtainen avustaja. Tämän lisäksi leirillä on mukana kehitysvammaistyön pastori Hanna Fähnrich.
Maanantaina tulimme tänne yhdeksitoista. Ronia vähän harmitti automatka kun cdradiosoitin oli tilapäisesti mykkä. Akunvaihdon yhteydessä siitä katosi musiikin herättävä koodi. Maanantain teemana oli oppimishetki johon sisältyi aarteiden etsintää ja taivaanisän luomisihmeitä. Hyvää ruokaa ollaan syöty vähän joka välissä. ƒiti yrittää syödä vain kurkkua ja tomaattia ettei kehokuuraus kärsi. Illalla viimeisenä ohjelmanumerossa oli yhdessäoloa musiikkiterapeutti Ilpon kanssa. Ronilla oli hieno pieni marakassi kädessä ja hän soitti sillä tosi taitavasti. Uusi tuttavuus ssoittimissa oli merkillinen pitkä putki jota käänneltiin ylös alaisin ja sen sisältä kuului sateen kaltaista ääntä. Muistaakseni soittimen nimi olikin sadepuu.
Viimeisenä päivän ohjelmassa oli iltahartaus jonka jälkeen kävimme lähikaupasta ostamassa playmaitokaakaota ja sitten hyvissä ajoin nukkumaan.
27.06.2016 09:36
Kohta auto lähtee pihasta. Vielä viimeisen hetken tarkistus että kaikki tulee mukaan. Yksi meinasi unohtua - kärpäslätkä! Eihän sitä tiedä vaikka siellä ei sellaista olisikaan! Poika pesty puhtoiseksi aamuvarhain. Hiuksiakin selviteltiin hoitoaineen kera ja ensin pakkasin pienet lentolaukut vaan sitten totesin äidin viisaudella että paras heittää kaikki samaan isoon matkalaukkuun.
27.06.2016 07:29
Juhannus on juhlittu ja vietetty. Tänään yks äiti pakkaa auton ja lähtee reissuun pojan kanssa. On Ronin rippileirin aika! Meillä on huisin hieno leiriviikko tulossa Kalajoella ja sää mitä mainioin paitsi että kuuma saa heinäallergiani pahenemaan. Kauheaa miten kitalaki kutisee ja aivastelen jatkuvasti. Meillä on yhteiset lääkkeet pojalla ja äidillä, kummallakin allergia myös hyönteisten pistoista.
27.06.2016 07:25
27.06.2016 07:23
Jostain lennähti meidän väliin sateenkaari! Kuva oli alunperin täysin pimeä mutta kun valotin sitä niin tämä ihmeellinen valo korostui.
27.06.2016 01:48
27.06.2016 00:21
27.06.2016 00:19
27.06.2016 00:18
27.06.2016 00:16
Karaoken kaiusta siirryttiin sopivasti diskoon ja siellä ah ihanaa! Ei ollut tanssilattialla tungosta, Ihanaaaa!
27.06.2016 00:13
Rakkaan kanssa käytiin Tuiskulassa joka oli lähes tyhjä. Se olikin mitä parhain juttu, saatiin vähän irrotella! Pitkään aikaan en ole laulanut Lulusta jolla oli kolme mieltä.
27.06.2016 00:05
Nuoriso on kautta aikain osannut tehdä tehokasta opastusta . Aihe on säilynyt ajasta ja sukupolvesta toiseen vaikka aika ja paikka vaihtuu. Tässä tyylinäyte tällä kylällä, matkanvarrella napattu.
Minua kiehtoo ajatus että entäpä jos annettaisiin nuorison taiteilla vapaasti. Jokaisesta kunnasta löytyy varmasti talo tai pari tai ehkä suljettu pankki, maatila tms jonka voisi antaa nuorten kanavoinnin kohteeksi. Se olisi mediakasvatusta face to face livenä aikuisille. Olisi hienoa nähdä millainen undergroud siitä syntyisi mutta ihan julkisivuna.
Juhannusmietteitä 2016
26.06.2016 17:32
Elämä voi olla yllätyksellinen, ylimielinen, surullinen, rakastettava mutta elämä on aina yhtä ihana!
Juhannus meni rauhallisesti. Ensin oleiltiin mökillä. Lämmitettiin saunaa, uitiin paljon ja ihasteltiin saunan ikkunasta joelle avautuvaa upeaa kesämaisemaa. Poikakin sai heittää talviturkin! Nopeasti kävimme pulahtamassa hyisen kylmässä jokivedessä. Myöhemmin saunan yhteydessä uinti oli helpompaa kun pääsi samantien lämpimään ylälauteelle. Raku heitti myös talviturkin! Ensimmäistä kertaa uimaan. Ensin koiruli meni innoissaan veteen mutta sitten vähän kuin pelästyi sen kylmyyttä. Hajoittelimme koiran kanssa monta kertaa veteen menoa. Muuta ei kannustimeksi tarvittu kuin sille rakas ihminen vedessä. Raku ui tyylikkäästi.
Kehokuuraus jatkuu edelleen. Juhannusmakkarat jäivät minulta syömättä. Hyvää syötävää saa aikaiseksi myös kasviksista. Enää en meinaa sortua mässäilyyn. Heikkoina hetkinä olen aina muistanut miten kurjaa minun elämäni lihavana väistämättä olisi. Minun kehoni ei kestä ylipainoa.
Punaista lihaa en kaipaa en ruokavaliooni. Pari kertaa olen syönyt lehtipihviä ja se ei maistu enää niin hyvältä kuin ennen. Järkyttää edes ajatella mitä kaikkea roskaa olen itseeni tunkenut ruuan muodossa. Minulla on painossa vielä paljon pudotettavaa mutta tämä on hyvä alku.
25.06.2016 20:20
25.06.2016 20:19
25.06.2016 08:38
24.06.2016 13:10
24.06.2016 13:09
23.06.2016 12:03
Guanchikuningas palvoo aurinkoa ettei tulivuori Teide purkautuisi
Mielikuvituksellinen öljyvärimaalaus .
23.06.2016 10:26
Guanchit olivat Kanarian mystinen alkuasukaskansa. Vaaleat pitkät sinisilmäiset ja hoikkarakenteiset guanchit olivat tulleet jostain paikasta joka on edelleen täysin hämäränpeitossa. Lisäksi heiltä puuttui kokonaan veneenrakennustaito mikä on todella hämmästyttävää koska he asuivat meren keskellä saaressa. Lisäksi Guanchikuninkaalla ainoastaan sai olla parta.
Viime yönä näin guancheista unta. Oli kuin olisin kuulunut heidän kanssa samaan laumaan kivutessani rinteitä ylöspäin kohti jumalaista Teideä. Huomasin että kuningas oli väsynyt. Hän istahti aurinkoon ja lepuutti silmiään torkkuen koiranunta.
Hieno uni loppui ja heräsin. Hetken aikaa tuijotin vieressäni nukkuvaa Ilkkaa ja luulin häntä uneni kuninkaaksi. Nousin ylös, kello kävi kolmea. Sudenhetki. Isatahdin alas keittiön pöydän ääreen. Kuuntelin ympäröivää hiljaisuuttaa ja ryhdyin maalaamaan uneni muistoa...
Raimo
Minun isäni. ÷ljyvärimaalaus.
21.06.2016 15:57
21.06.2016 15:54
21.06.2016 15:49
21.06.2016 15:45
Voikukkavillapusero
Lämmin ratsastusjumpperi Suomalaiseen kesäsäähän.
20.06.2016 23:57
Minun oli pakko tehdä valmiiksi yksi ikuisuusprojekti. Ei ollut ohjetta tallessa, vain pelkkä etukappale puoliksi valmis. Sinapinkeltaista Jenikalankaa ei ollut koko puseroon mutta sovelsin. Hihoissa heijastinsinistä. Tämän Keskikesän Voikukka-villapuseron tein ratsastusretkiä varten.
20.06.2016 23:55
20.06.2016 23:54
20.06.2016 23:53
Yksitoista kiloa kehokuurausta
ja kuurausmatka jatkuu!
19.06.2016 12:05
Yksitoista kiloa eli 22 voipakettia. Olen tosi onnellinen!
19.06.2016 11:57
Ystävä! Kanssalaihduttajat! Näihin ratsastuskuviin varmasti kyllästyy mutta hevoseni on hyvä kannustin kehokuurauksessa. Tasan 11kg on lähtenyt siitä kun aloitin kehokuurauksen.
19.06.2016 11:24
19.06.2016 11:22
19.06.2016 11:21
Ota kuva! Sano kaura!
19.06.2016 09:17
Illalla sade taukosi hetkeksi niin että ennätimme tehdä pienen tuuliratsastuksen pellolle. Hevoseni oli vähän ihmeissään mitä minä olen hankkinut hänelle. Kirjava räsymatto jota uumoilin lännensatulan alle sai jäädä vielä pois matkasta sillä se oli pollen mielestä jokseenkin epäilyttävä.
Löysin käytetyn lännensatulan ja aivan oikean kokoisen kuin sattuman kaupalla. Vähä sen noutamiseksi piti eilen ajella mutta se kannatti. Nyt Likalla on täydellisesti sopiva lännensatula. Tämä oli varmasti hyvä hankinta tulevia maastolenkkiä varten.
Eilinen meni kiireessä ruuan suhteen mönkään kun en kerennyt syödä mitä olisi saanut syödä enkä syönyt ollenkaan. Se ei ole oikeaa laihduttamista. Ravintoa täytyy olla oikeassa määrin eikä kurjuutta ja nälkää pidä tuntea van elämä on iloinen laihduttajankin silmin. Välillä tulee hetkiä jolloin haluaisin ahmia! Haluaisin herkutella jäätelöllä, suklaalla, hampurilaisilla, vetää kaikkea roskaruokaa kuin imuri itseeni!. Se on vain ajatus mutta en tee sitä. Vuosikaudet hitaasti lihoin lihomistani. Joka kesä katselin tv:stä amerikkalaista Suurin pudottaja sarjaa jossa läskestä saatiin hien ja itkun kanssa ihmeellisiä selviytyjiä, solakoita ja urheilullisia upeita naisia ja miehiä. Viimeinen silaus minun kuuraus aloituspäätökselle oli tv:n aamulähetys jossa haastateltiin perheenäitiä joka oli yli neljäkymmentävuotiaana saanut lapsen ja ryhtynyt sen jälkeen fittnesurheilijaksi. Neljässä vuodessa nainen oli saavuttanut unelmansa, kymmeniä kiloja pois ja sm fitnessvoitto. Silloin minä päätin että aloitan ja olen tosi tyytyväinen päätökseeni. Matka on vielä pitkä ja olen vasta alkumetreillä. Kiloja täytyy saada valtavasti pois ennen kuin olen aivan tyytyväinen itseeni.
Kehokuurauksen ansiosta repivät nivelsäryt ovat kokonaan kadonneet. Aamuisin jalkateräni ovat vielä jumissa mutta vain vähän aikaa. Enää ei tunnu tykyttävää kipua oikean rinnan sivussa.
19.06.2016 00:38
18.06.2016 22:44
Mihin aika hupenee kun ei se tahdo riittääÖ
Elämässäni on tullut monta kertaa sellaisia hyviä hetkiä että sillä hyvän tunteen retkellä pysähdyn l'ähtemättömästi miettimään - kumpa tämä hetki jäisi tähän! Kumpa aika jumittaisi ja pysäyttäisi minut ikuiseksi hetkeksi paikoilleen!
Pari päivää olen rääkännyt sormiani iänikuisen kudelman kimpussa. Pusero siitä tulee. Toinen hiha vielä puuttuu ja sitten se on valmis juuri minulle minun itseni tekemä ratsastuspusero. Kutoessa voin katsoa samalla tv:tä, en tarvitse silmiä kiinni koko ajan kudelmassa. Samaan aikaan tyhjät valkoiset taulupohjat huutavat minulle maalausnurkassani että on kiire, lisää tauluja! Maalaaminen vaatii rauhoittumista ja tiedon siitä että on aikaaÖ että aika riittää eikä se lopu kesken. Silloin aika ei rajaa luovuutta.Kilot karisevat olemuksestani edelleen. Silloin tällöin uskallan käydä vaakalla mutta en joka päivä. Tänään oli niin hektinen päivä etten meinannut keretä syömään ollenkaan. Illalla kävin tyttären ja hänen kaverinsa kanssa Ylivieskassa. Harmikseni sieltä oli kadonnut Kärkkäisen ilmoitustaululta Erityisen rakkaat näyttelyjuliste vaikka näyttely kestää heinäkuun loppuun.
18.06.2016 14:28
Vaakassa käyminen on raastavaa ja haastavaa mutta kilot putoavat vähitellen. Tänään sataa lotisemalla vettä joten ei ole pyöräilyilma, tai olisi jos omistaisin oikeanlaiset sadevaatteet. Ratsastamassa minulla oli ylläni taksinkuljettajan työtakki joka on roikkunut hengarissa kääpin perällä odottamassa työtehtävää kuusi vuotta! Se oli minun yhden kauden haave ja suoritin taksinkuljettajan tutkinnonkin mutta kun en voinut lähteä Kainuuseen ajamaan taksia ja lähempää ei löytynyt, eikä ollut lapsenammaakaan niin haave hautautui vaatekaapin perälle. Taksitakki on erinomainen ratsastustakki. Lämmin, tuulen pitävä ja suojaa vähän sateeltakin.
Eilen kävimme Roni Alexanderin kanssa polskimassa uimahallilla. Hassua kun menimme altaaseen niin terapia-altaassa syntyi joukkopako. Ihmiset säntäsivät pois selvästi luullen että vammaisuus tarttuu. Aikuiset ja lapset. Meitä nauratti. Sitten roiskimme ja läiskimme täydestä sielujen kyllyydestä kolmestaan, minä, Roni ja Ilkka. Tällä kertaa uimahallin invasaunakin oli mukavasti kuuma eikä kiuas kylmennyt sillä aikaa kun olimme altaassa. Pari kertaa on käynyt niin ettei sauna ole ollenkaan lämmin tai sammuu uinnin aikana. Saimme loiskimisen jälkeen makoisat löylyt ja sitten olikin hyvä lähteä kotiin perjantai-illan viettoon.
17.06.2016 11:04
17.06.2016 11:02
16.06.2016 12:01
28 päivää kehokuurausta hurahti kuin huomaamatta ohi! Matka kuitenkin jatkuu edelleen yhtä kurinalaisena ja vaaka on paras ystäväni ruuanlaitossa. Painovaaka näyttää että kahdeksan kiloa on lähtenyt. Olisin halunnut enemmän mutta pikkuhiljaa... Ratsastuksen lisäksi olen alkanut myös pyöräilemään. Aloitan varovasti ja tavoitteenani on vähintään10 km joka päivä. Tuuli antaa mukavan voimavastuksen. Juoksemisen aloittamista vielä siirrän. Harkitsen vakavasti kestävätkö vanhat niveleni enää sitä rääkkiä, ei ainakaan tällä painolla mutta katsotaan. Atsiihhhh! Tänään pyöräilen apteekkiin hakemaan allergialääkkeitä sillä timoteiheinä lainehtii komeasti. Tosin tänään sataa vettä että sen puoleen olen turvassa heinänpölyltä.
16.06.2016 12:01
16.06.2016 12:00
Maastolenkki
Hevosen kanssa ei pidä hätiköidä
16.06.2016 11:59
Olen netissä nähnyt paljon kuvia joissa ratsastaja ravaa tai laukkaa hevosellaan ilman ratsastuskypärää. Jokainen tekee niin kuin haluaa mutta muistattehan että kypärä on halpa henkivakuutus! Hevonen voi koskatahansa pelästyä jotain esimerkiksi sammakkoa joka hyppii tien yli, lentävää lintua, heinikosta pakoon säntäävää jänistä jne. Muistattehan jokainen että meillä ei ole yhdeksää elämää kuten kissalla. Minun äitini aarre oli postikortti jossa kissa istui hevosen selässä ja teksti jossa luki " toisillä yhdeksän elämää toiset käyttää kypärää".
16.06.2016 11:48
16.06.2016 11:47
Välillä pysähdytään ja ihmetellään uhkaavasti lentäviä Kuoveja. Ne ovat pelottavia! Voivat vaikka hyökätä kimppuun ja syödä pienen hevosen! Onneksi rapsutus pelastaa tilanteen ja rauhoittaa mukavasti.
16.06.2016 11:45
Hevoseni rakastaa Ilkkaa ja siispä olemme jo uskaltautuneet maastoon lenkille. Jos puskassa tai ojassa vaanii mörkö niin Ilkan perässä on turvallista kulkea. Ei mitään kiirettä. Rauhassa edetään ja opetellaan maisemat tutuiksi. Eilen oli ensimmäinen kerta maastossa. Aikaisemmin on suurella pellolla harjoiteltu Ilkan kanssa ja ilman Ilkkaa.
16.06.2016 11:42
14.06.2016 19:31
14.06.2016 19:30
14.06.2016 19:28
Näyttelymatka Tuuriin
14.06.2016 09:18
Näyttelymatka Tuuriin Miljoonakoiraan oli mukava. Automatka oli pitkä ja menomatkalla ei pysähdetty missään mutta perille päästiin hyvissä ajoin. Oltiin vähän liiankin aikaisin. Sen huomasimme kun kolmen tunnin odotuksen jälkeen koiria ei enää jaksanut kiinnostaa kaikki ympärillä olevat hajut ja elämä. Kolme tuntia ennen näyttelykehää me siellä olimme. Minun oli pakko istua välillä nurmikolla. Pitkä paikallaan seisoskelu ottaa selkään.
Sää oli aika hyvä. Aluksi tosin kylmä. Sortsit jalassa minua paleli. Alueella tuuli koleasti mutta päivän mittaan aurinko lämmitti. Koirille auringonpaiste oli varmasti tukala.
Kymmenen pistettä koiranäyttelyn vessoista! Ne olivat tosi hyvät ja siistit. En ole missään muualla ulkoilmatapahtumassa nähnyt niin siistejä vessoja. Vessasta sai koirille kuppiin kylmää vettä.
Raku joka aina muuten esiintyy hyvin heittäytyi juntturaksi. Se oli oikea poikien välinen taisto kun näyttelykehässä katsottiin kuka määrää. Rakun silmistä näkyi uhma ja sen suupielen värähtivät merkiksi siitä että hän osoittaa ihmiselle ihmisen paikan. Onneksi tilanne sitten kuitenkin tasoittui ja Raku oli lopulta Junioriluokassa paras uros kilpailun kakkonen ja serti tuli! Hyvä tulos toisesta näyttelystä.
Jotain merkillistä koirien mielestä oli saksanpaimenkoirissa. Kun kävelimme sakemannien näyttelykehän ohi niin molempien terrierien reipas häntä katosi samantien osoittamaan maata.
Raku on aina yhtä sosiaalinen. Häntä heiluu ja poikakoira tervehtii kaikenlaiset ja merkkiset koirat ilman minkäänlaista vihaa tai epäluuloa (paitsi saksanpaimenkoira).
Kärppä oli taas nimensä mukaisesti kärppä. Pienellä harjoituksella ja herättelyllä Kärppä virkistyi ja sain valettua koiraani reipasta uskoa. Häntä kohosi ja kontaktihakuisuus oli hyvä. Näyttelykehässä esiintyi reipas ja onnellinen kora. Ei vihainen. Vähän pentumainen Kärppä vielä on ja hypähtelee välillä minua vasten mutta pääsääntöisesti esiintyminen oli hyvää ja näyttelytulokseksi ensimmäisestä virallisesta näyttelystä tuli H hyvä.
Näyttelyn jälkeen käytiin syömässä Onnentähti Ravintolassa Keskisen kyläkaupassa. Ruoka oli erittäin hyvää.
Kotimatka sujui maltilla. Mihinkään ei ollut enää kiire ja välillä pysähdyttiin valokuvaamaan koiranäyttelysankarit.
Miljoonakoira
Tuuri. Alavus. 12.6.16
13.06.2016 11:06
13.06.2016 11:04
13.06.2016 10:55
13.06.2016 10:53
12.06.2016 21:53
Lempisatu.
Akryylimaalaus 65 x 54cm. Tilaustyö.
12.06.2016 21:34
12.06.2016 21:32
12.06.2016 21:31
12.06.2016 21:31
12.06.2016 21:30
12.06.2016 21:29
12.06.2016 21:28
12.06.2016 21:27
10.06.2016 23:30
Aamulla lähdettiin pojan kanssa Ouluun. OYS poliklinikkakäynti. Alhaisen hemoglobiinin selvittelyä ja terveydenhoitajan mittavirheen puintia. Hyvä puoli oli se että meidän lapsonen oli lihonut kaksi kiloa! Jotain häikkää veriarvoissa joka voi johtua pitkäaikaisesta saman epilepsialääkkeen käytöstä. Paras anti oli lääkärin kommentti että terveydenhoitajan joka punnitsi lapsen kahdeksan kiloa kevyemmäksi ja seitsemän senttiä pitemmäksi olisi parasta vaihtaa alaa sillä tuollaisia virheitä ei saa tapahtua. Lääkärireissulla meni nopeasta aikataulutuksesta huolimatta päivä. Sen jälkeen me kuitenkin käytiin ensimmäistä kertaa Oulun Ideaparkissa. Voi valtavaa rakennusta!
Kotimatkalla ei ollut kiire. Ajeltiin varovasti ja poika jammaili takapenkillä musiikin tahdissa.
Kotiin kun päästiin niin kerkesin vielä pollen kanssa matalan sykkeen lenkille.
10.06.2016 23:14
Kiitos ja kumarrus Keskipohjanmaa-lehti ja toimittaja Leila Päivärinta!
Lehtijuttu ilmestynyt tiistaina 7.6.2016
8.06.2016 20:45
Kahdeskymmenestoinen kehokuurauspäivä. Tänään unohdin syödä kun innostuin maalaamaan öljyväreillä Sateenkaarimerta (81 x 65cm). Minä olen ollut siellä. Nähnyt missä on sateenkaaren alku ja loppu. Katselimme kaunista sateenkaarta yhdessä rakkaani kanssa. Jättiläiset (vuoret) tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.
Ryhdyin maalaamaan. Halusin tavoittaa sen kunnian ja villin voiman joka jättiläisistä vyöryy katsojaa kohti. Sateenkaaren päässä joka laskeutuu mereen on yllätysmomentti mutta pieniresoluutioisessa kuvassa se näkyy vähän huonosti. Sateenkaaren päässä on purjevene. Minulla ei ollut sellaista kameraa jolla olisin voinut tallentaa koko kaaren mutta tässä sen alku.
Maalaamisen ohessa muistin päivällä syödä. valmistin itselleni turskaa ja paistoin sen oliiviöljyssä. Mausteeksi reilusti valkopippuria sekä kuivattua tilliä. Kun kala oli valmis, lisäsin siihen vielä sitruunamehua ja sitruunan paloja sekä raikasta tuoretta tilliä.
Olin matti myöhänen kun lähdin ostamaan Keskipohjanmaa-lehteä. Juttu olikin eilen! Onneksi R-kioskin täti oli niin kiltti että myi jäljellä olevan yhden ainoan eilisenpäivänlehden minulle.
Minun erityiselläni Ronilla oli hauskaa samaan aikaan kun äiti maalasi. Roni räppäsi puhuvilla koirilla minulle maalaustahtia.
Sateenkaarimeri syntyi päivässä mutta kyllä minä maalasinkin. Tunteja en muistanut laskea. Tämän sateenkaaren maalasin muistuttamaan meitä kaikkia että aina on toivoa.
8.06.2016 20:32
8.06.2016 20:31
8.06.2016 20:30
8.06.2016 16:25
8.06.2016 16:24
8.06.2016 16:23
8.06.2016 16:23
8.06.2016 16:22
8.06.2016 11:08
8.06.2016 01:27
Hei lukijat!
Yksi taulu tuli valmiiksi taas eilen mutta siitä en voi kertoa sen enempää, se on salaisuus. Taulun julkaisuhetki on blogissani ja facebookissa vasta ensi sunnuntaina. Taulu lähtee pian uuteen kotiin ja saa varmasti hyvän seinän.
Noista tauluista. Kun olin nuorempiÖ ehkä jotain kakskyt vuotta pois niin jokaisen taulun maalaaminen oli kuin synnytys eikä sitä taululastaan halunnut antaa pois. Tuotanto oli muutenkin vielä suhteellisen vähäistä. Nuoren ihmisen mielessä oli kaikkea muuta. Sitä halusi silloin kiinnittyä johonkin. Tarrautua! Eikä päästää irti menneestä eikä nykyhetkestä ja tuleva se oli suuri ja arvoituksellinen.
Taulun maalaaminen on edelleen luomisen tuskaa ja synnytystä. Tunnen kuitenkin rakentavani maalatessani rakkauden kokonaisuuden, värien nautinnollisen temppelin, sellaisen joka tuottaa hyvää mieltä, iloa ja rakkautta ja jossa kokonaisuudessa sydän , mieli , keho ja silmä lepää. Uskon värien voimaannuttavaan vaikutukseen. Uskon että ne puhdistavat ja parantavat. Mieli on vapaa värin kuvioidessa alitajunnan kuvioita. Värit usein rakentavat sellaisia salaperäisiä intuitiivisia juttuja joita ei muuten tule ajatelleeksikaan.
Jokainen taulu joka käsistäni lähtee on aarre. Tuokoon se vastaanottajalleen paljon valoa ja iloa! Ripaus toivoa ja rakkautta.
Nykyisin saatan tauluni matkaan vähän haikeana mutta onneksi on digitekniikka ja vanha kunnon valokuvaus, voin ikuistaa työni ja laittaa myös tänne blogiini kaikkien nähtäville.
Minulla on haave että jonain päivänä sitten kerran tauluni ovat kaikki edustettuina pääkaupungissa näyttelytilassa ja että siellä avajaisissa ovat läsnä myös kaikki ihanat mallini. Yhdessä viemme tärkeää asiaa eteenpäin! Siellä seinillä puhuttelevissa tauluissa on tärkeä sanoma jonka me porukalla kaikki osallistuneet olemme saaneet aikaan. Sitten toivon että siellä ovat kaikki silmäätekevät poliitikot jotka puhuvat soopaa ja lupaavat tyhjää ja tosiasiassa laskevat vain sormillaan vähennyksiä heikompiosaisilta. Taulut katsovat heitä ja he katsovat takaisin eivätkä voi välttyä kohtaamasta myös erityisen rakkaita läheisineen.
Ensin taidenäyttely. Sitten teemme samasta aiheesta yhdessä kuvakirjan joka kertoo rakkaudesta ja ihmisyydestä empatiaa unohtamatta.
Kehokuuraus kahdeskymmenes ensimmäinen päivä. Maalaamisen ja haaveilemisen jälkeen minä joka ilta jatkan haaveilua hevosen sylissä hups ei kun selässä. Hevosen selkä on kyllä kuin syli jonne voisi unohtua.
8.06.2016 01:07
Suurkiitos Kalajokilaakso-lehdelle ja toimittaja Leila Päivärinnalle!
8.06.2016 01:05
7.06.2016 14:50
Taitaa olla 21 kehokuurauspäivä menossa jos oikein lasken. Maalaamisen välissä herkullista tuskaa mausteena tilli, valkopippuri ja sitruuna.
7.06.2016 08:41
Monesko kehokuurauspäivä nyt on?! Mä en enää yhtään muista! Homma toimii ja jatkuu edelleen. Taulun maalausta ja heppastelua, taidenäyttelyn täydentämistä ja se tärkein - perhe. Ihan kummallista kun ei tarvitse herättää ketään aamulla kouluun. Ihanaa kuunnella loistokasta lintujen aamukonserttia ulkoterassilla. Valoisat yöt! Mikä parasta kävin viime yönäkin ratsastamassa kun kaikki oli niin seesteistä, kylmää ja rauhallistaÖ otin etäisyyttä tauluun joka on maalaustelineessä valmistumassa.
7.06.2016 08:39
7.06.2016 08:39
7.06.2016 08:37
6.06.2016 17:38
6.06.2016 17:10
Kalajokilaakso-lehti
6.06.2016 10:36
Hieno juttu tämän päivän Kalajokilaakso-lehdessä! Muistakaa lukea! En voi laittaa esille blogiini sillä julkaisuoikeus on vain lehdellä.
Ponipojan taival.
Tilaustyö. Akryylimaalaus 65 x 54cm
5.06.2016 15:29
5.06.2016 15:27
5.06.2016 15:26
5.06.2016 15:26
5.06.2016 15:25
5.06.2016 15:25
Erityisen rakas Mauno. Tilaustyö. Akryylimaalaus 65 x 54cm
4.06.2016 22:33
4.06.2016 22:32
4.06.2016 22:31
4.06.2016 22:30
4.06.2016 22:28
4.06.2016 22:27
4.06.2016 22:27
4.06.2016 17:04
4.06.2016 17:01
4.06.2016 16:59
4.06.2016 16:56
Tänä kahdeksantenatoista kuurauspäivänä uskalsin kurkistaa vaakaan pitkän pohdinnan jälkeen. Kiloja oli lähtenyt pois viisi. Ensin olin vähän pettynyt että niin vähän mutta tarkemmin asiaa ajateltuna hyvä minä! Tämä kuuraus on lopullinen elintapojen muutospäätös. Tästä on hyvä jatkaa kehon hallintaa ja pikkuhiljaa lisätä liikuntaa. Olen kanan paras ystävä, Nam!
4.06.2016 10:47
Loistava kehokuurauspäivä, kahdeksastoista. Viime yönä nukuin hyvin, sikeästi ja pitkään. Yön aikana tuuli ei ole tyyntynyt mutta ilma on jäätävän kylmä.
Tänään alkaa lasten kesäloma! Ihana pitkä ansaittu kesäloma! Poika jäi aamulla nukkumaan kun vein tytön todistusta hakemaan ja samalla kävin hakemassa Roni Alexanderin koulutodistuksen.
Seuraavaksi lähden käymään Mokkapannussa ripustamassa taulun seinälle...
4.06.2016 10:32
4.06.2016 10:29
Seitsemästoista kehokuurauspäivä. Hoikistuminen alkaa sujua. Aamulla iloitsin uimapuvusta joka alkaa olemaan väljä! Aamupäivä alkoi pojan fysioterapialla ja oltiin Uikossa terapia-altaassa. Molskis ja loiskis! päiväateriani on lyhyesti kana kanampi kana kanaa <3 ja oranssia paprikaa. Odotan sopivaa rauhallista hetkeä että ehdin maalaamaan!!!! Luomisen tuska! Inspiraatio! Värinälkä! Sitä ennen kuvaan kanaa ja paprikaa kera kukkasten.
Illalla ratsaille kun tuuli tyyntyyÖ.
Liian tuulinen ilta lähteä ratsastamaan. Ilmassa voi lentää kaikenlaista. Yhtenä iltana hevoseni pelästyi kohti lentävää Töyhtöhyyppää!
Ah ihana öljyvärin ja pellavaöljyn katku. Oli aivan pakko maalata yksi vanha nurkkaan unohtunut taulu. Olen piirtänyt luonnoksen vuonna 2008. Johan se olikin aika saada tämä kuva valmiiksi.
4.06.2016 10:22
4.06.2016 10:21
3.06.2016 21:51
Tämä taulu kertoo kolmesta ystävyksestä jotka rakastivat hevosia ja lopulta vihasivat toisiaan. ÷ljyvärimaalaus.
3.06.2016 21:28
3.06.2016 17:10
1.06.2016 21:09
÷ljyvärimaalaus ystävälle lahjaksi. 60 x 60 cm
1.06.2016 20:59
Tuokoon tämä taulu ystävälleni paljon kalaonnea jatkossakin!
1.06.2016 20:57
1.06.2016 20:57
1.06.2016 20:56
1.06.2016 20:55
1.06.2016 20:54
1.06.2016 17:13
Erityinen ystäväni. ÷ljyvärimaalaus 60 x 60cm. Kangaspohja.
1.06.2016 17:11
1.06.2016 09:49
1.06.2016 09:07
1.06.2016 09:06
1.06.2016 09:05
Neljästoista kehokuurauspäivä! Taidenäyttely Erityisen rakkaat julistetta vaille valmis. Tosin tässä näyttelyssä mikään ei ole koskaan valmista sillä yhtä lailla kuin lapset kasvavat ja nuoret taantuvat aikuisiksi niin näyttelyn taulut vaihtuvat. Osa tauluista on jo lähtenyt uusiin koteihin joten ne ovat mukana kehystettyinä A3 julisteina. Mukana on vielä tässä vaiheessa pari vanhempaa aikaisemmin näyttelyissä esillä ollutta taulua. Sitä mukaan kun uusia tauluja syntyy ne korvaavat vanhat ja näyttely pysyy mielenkiintoisena ja yllätysrikkaana koko kesän. Mokkapannussa näyttely viipyy kesä-heinäkuun.
Näyttelyssä mukana vieraskirja johon toivon katsojilta nimiä ja kommentteja.
Blogissani on kaistat solmussa. Tilannetta korjataan...
1.06.2016 09:00
1.06.2016 08:58
Paljon liikuntaa oikeaoppisen ruokailun ja elämänhallinnan kaveriksi!
1.06.2016 08:52
Kolmastoista kehokuurauspäivä. Paino putoaa varmasti mutta tuskastuttavan hitaasti. Syön oikein grammalleen oikean määrän. Liikun. Kuuma! Tänäänkin oli auringossa 30,3 ∞C! En ole käynyt vaakassa enkä käy ennen kuin on tasan 28 päivää mennyt. Iloinen olen siitä että pusero joka minulla on kuvassa päällä mahtuu! Pahimmoilleen en voinut edes kuvitella että vetäisin sen päälleni. Paljon on vielä matkaa ampiaisvyötäröön mutta tämä on hyvä alku. Tämän päivän mottoni on että yritän elää ilman stressiä. Se syö ihmistä niin sisältä kuin ulkoa.
1.06.2016 08:47
Erityisen rakkaita lähti meidän seinältä Mokkapannuun asiakkaiden ihailtavaksi. Pahoittelut siitä että osa tilatuista tauluista on edelleen luovan tauon vuoksi kesken. Elämäni on jokseenkin niin nopeatempoista että maalaaminen vaatii täydellistä rauhoittumista, hitaasti hengittämistä ja inspiraatiovirtaa.
Mokkapannu on hyvä aloituspaikka Erityisen rakkaat-näyttelylle. Muutama taulu lähistöltä löytyy erityisen rakkailta itseltään ja jos haluaa nyt osallistua näyttelyyn niin taulun voi myös itse käydä ripustamassa Mokkapannun seinälle.
Erityisen rakkaat kirja pitäytyy edelleen erityislapsissa ja nuorissa (jos mukaantulijoita niin vanhemmissakin erityisissä, tai heille myöhemmin oma aikuiset ja vanhukset erityiset). Ajatuksen tiimoilta mukaan ilmoittautui muitakin erityisen rakkaita, tavalla ta toisella kiehtovia ihmisiä ja tarinoita joten toivotan tervetulleeksi mukaan!
Ylivieskan Mokkapannuun toivottiin myös vanhempaa tuotantoani joten näyttelystä tulee ajoittain vaihtuva. Osa tauluista lähtee uusiin koteihin ja uudet iloiset henkilöt valtaavat vuorostaan seinätilan.
Rakkaus ei kulu
Patinoituu
Rakkauden arvo
mitataan
hymyssä
silmiin kantautuvassa
ihailussa
Hetkessä
Hellä hipaisu kädellä
Minä olen
myyty
aina uudestaan
rakkauden
näyttelyssä
Sinulle.
1.06.2016 08:41
Kolmastoista kehokuurauspäivä! Kauhea nälkä! Niin paljon hommaa etten ole kerennyt syömään aamiaisen jälkeen. Katsokaa mikä tarttui minuun eilen ratsastusretkellä - sateenkaari! Vähän huonosti tässä kuvassa näkyy mutta hipaisee minua selkään ja vasempaan kylkeen. Kohta auto pakattu ja taulut lähtevät hetkeksi maailmalle.
1.06.2016 08:31
Sateenkaari tarttui minuun!
<Takaisin blogiin
<Takaisin blogiin
Koodimies kirjoitti 24.02.2017 14:12:
Kommenttialue suljettu toistaiseksi häirinnän vuoksi.
Tällä blogisivulla on käyty 2012 kertaa!