Huhtikuussa 2014 kirjoitetut jutut:

30.04.2014 13:56

Istun parkkipaikalla ÷tökän uumenissa. En jaksa hievahtaakaan. Lapset eivät ole vielä tulleet koulusta. Odotan heitä tässä. Paimenpojan nokka tuhisee takakontissa, sekin nukkuu. Tapailin joutsen laulun sanoja ja kertosäettä. Yht'äkkiä kaikki oli niin tavattoman kaunista. Oli kuin taivaasta olisi pudonnut pilvi tavattoman suuria kauniita joutsenten höyheniä. Lukihiutaleet laskeutuvat sankkana höyhenpölynä ja koko maailma oli hetken aikaa yhtä valkoista juhlaa kuin hiutalepallon sisällä. Ennen kuin lumi ennätti sulaa maasta auton viereen vääksytti Västäräkki. Sievästi pyrstöään keimaillen Se tanssi siinä, kumarsi ja niias kuin sanoakseen minulle- mene vaan...


30.04.2014 12:29

Sen minkä käsistään päästää ei eestään löydä, tämä pätee nyt minuun ja maanviljelykseen. This is My new life! Ottaa lujille. Vetää mielen niin tosi haikeaksi. Laitoin nimeni viimeisiin papereihin ja keskusteltiin vielä maaseutujohtajan kanssa muutamista kehityskelpoisista ideoista kuten esimerkiksi siitä että toivoin heidän rakentavan jonkinlaisen suojaverkon siihen ettei kenenkään tarvitse lopetuttaa eläintä siksi jos ei ole rahaa hoitokuluihin kun eläinlääkäri ei tule kuin käteisellä. Lisäksi toivoin että jonkinlainen valvontasysteemi luotaisiin urakkajobbareiden viidakon lakien perkaamiseksi että kaikki asiakkaat olisivat samanarvoisia eikä keneltäkään perittäisi etukäteen pimeästi maksua. Keskusteltiin siinä paljon muutakin mistä en nyt jaksa kirjoittaa, sen sanon että ryhdyn työstämään näistä yhdeksästä vuodesta dekkariromaania jonka nimeksi tulee Haapajärvi haastoi huomisen.

Ensin minulla oli hirveä hösä päällä ja kiire kotiin mutta sitten päätin ajaa apsin kautta ja juoda kahvit kaikessa rauhassa. Ulkona on tosi kylmä ilma, pohjoisen tuuli ja luntakin vihmoo. Huomiseksi on luvattu Etelä-Suomeenkin valkoista maata. Lähden kohta kotiin. Lapset tulevat koulusta ja käydään Vapun viettoon.

Rakas päiväkirja, mun takki on ihan tyhjä...


30.04.2014 08:47

Huomenta ja vappu aattoa rakas päiväkirja. Niin sitä mennään virastosta virastoon... Tilille on tullut kuukauden omaishoidon palkka noin 400Ä ja pankille pitäisi olla massia reilun viis sataa. Huomasin että sähköt menee poikki. Niille melkein viis sataa tästä samasta paikasta ja vesiyhtiölle rahat tai vesikin katkaistaan. Ei Se mitään, tämähän on vain elämää... EU-tuet saa joku toinen isäni pelloista, laitan nimen paperiin ja Se oli sitten tässä, maanviljelijä minä. Onneks on kesä. Ehkä pärjää ilman vettä ja sähköä, eläimet voi juottaa joesta ja syksyllä niitä ei enää ole. Minusta tuntuu niin pahalta etten sitä sitä osaa sanoin kuvata. Nyt ei jaksa enää itkeä. Kyynelvarasto on tyhjä. Käyn kaupassa ja ostan meille vappuruuat... Ei kait tässä muutakaan voi.


29.04.2014 22:46

Kiitos sinulle joka rakastat minua sellaisena kuin olen. ET ole koskaan sanonut minulle etten riittäisi sinun mittapuusi mukaan tai olisin liian vähäpätöinen rakastettavaksi. ET ole myöskään koskaan kohottanut nyrkkiä vastaani tai käyttänyt alistavaa valtaa minua vastaan. Silmissäsi asuu toivo ja rakkaus naururypyissä.

Ulkona on koleaa, yönselkää vihmoo myrskytuuli. Väliin ropisee raekuuron terävät hilehampaat hirsimökin seinää vasten ja jäätävä ujellus hyytää katonharjalla. Sytytän tulet takkaan. Kunpa rakas olisit täällä. Lämmiteltäisiin takkapuun hehkussa ja pitäisit minut ehjänä.


29.04.2014 22:31

Rakas Diary, vaikka kuinka kutoisin sukkaa eivät maailman murheet siihen lopu. Työn alla on kevään ensimmäiset orvokit-sukkapari. Kantapään kavennukset on molemmista tehty...

Tänään olen itkenyt silmät päästäni. Aamusta alkaen kyynelsilmin liikenteeseen kun en vaan surulle muuta voi. Joskus kyyneleille en voi mitään vaikka kuinka yrittäisin. En edes halua kätkeä niitä, tulevat joka tapauksessa. Yhden virastotädin pöydän reunalla lähempänä asiakasta - minua - oli pakka nenäliinoja. On siellä varmaan joku toinenkin itkenyt. Edunvalvojalta kuulin että isäni asioista he kuulevat hänen lähisukulaisiltaan. Siihen kysyinkin hämmästyneenä että mikäs hänelle mä olen kun olen tietääkseni Se lähin ja ainoa, hänen lapsensa.

Tähän loppuu maanviljely ja on kreivin aika lopettaa. Vuoden päästä minua ei enää olisi ollut.


29.04.2014 12:44

Rakas päiväkirja, kaiken surun murheen ja kaaoksen keskellä olen yön sylissä kirjoittanut ihmeellistä tarinaa minun ja saunatontun ihmeellisestä kohtaamisesta. Rakkaus nokan nostaa ja ripaus kyyneleitä elämän mausteeksi, iloa ja surua hyppysellinen molempia että pysyvät balanssissa.


29.04.2014 09:02

Rakas Diary, Maanantai ilta loppui murheellisesti kun opin jälleen kerran että hyvin harvoihin ihmisiin voi luottaa. En oikein tiedä tuosta politiikasta mitä Se on, onko Se draamaa hysteriaa, fraaseilla pelleilyä vai valtapeliä. No pelatkoon miten haluaa jos keskenään leikkivät mutta sitten kun panokseksi laitetaan Yks pienen ihmisen elämä niin Se on anteeksiantamatonta.

Haapajärven kaupungin valtuusto kokoontui eilen illalla ja käsiteltävänä oli osayleiskaava mahdollisine muutoksineen. Minullakin oli toivoa kun olin jo useaan otteeseen kuten nytkin pyytänyt että mummolani Pienentalon alue hyväksyttäisiin AT-alueeksi. Koulu vieressä ja Haapajärven keskustan palvelut vain soutumatkan päässä. Asiassa kummastutti vielä Se että yksi talo on osittain minun omistamallani maalla. Olisihan ollut oikeus ja kohtuus että koko länttini olisi hyväksytty AT-alueeksi eikä sitä olisi jemmattu puistomaisemaksi. Tästä joku voi tietty taas kilahtaa kun kirjoitan näin mutta minua ottaa todella päähän etten ole samanarvoinen asukas kuin muut. Lisäksi vaikeasti vammaisen Alexanderin tulevaisuuteen vedoten keskustelin asiasta Haapajärven Kaupungin varapuheenjohtajan Jari Nahkasen kanssa (on myös Haapajärven lukion rehtori) ja hän pyhästi vannoi minulle ymmärtävänsä tilanteeni ja olevansa kanssani täysin samaa mieltä. Hän sai minulta kaikki faktat ja esitettävät paperit jotka tukisivat päätöstä lisätä omistamani alue AT-alueeksi. Jari Nahkanen lupasi esittää asian niin että asiasta äänestettäisiin. Aikaisemmin oli jopa kaupunginjohtaja ollut sitä mieltä että AT-alue tullaan joka tapauksessa hyväksymään korvauksena minulle tapahtuneesta vääryydestä.

Rakas Diary, niin sitten vääryys voitti viimemetreillä ja Jari Nahkanen ei edes kättään nostanut asian puolesta eikä esitellyt koko asiaa kaupungin valtuustolle. Olen todella pettynyt. ƒänestin kyseistä henkilöä viime vaaleissa ja huomaan nyt ettei ääneni ollut minkään väärti. Asian olisi voinut korjata yhdellä AT muutoksella ja nyt joudun viemään asian Hallinto-Oikeuteen. Tulin näin ja koin miten ihmistä täällä nöyryytetään ja täysin siekailematta tehdään päätöksiä. Jotkut harvat nuolevat kermat kakun päältä ja toisille ei anneta murustakaan. Minulla on samat paperit jotka Nahkasellakin olisi ollut asian tueksi ja kun ehdin jossain välissä tekemään sen niin skannaan ne kaikki asiakirjat tänne blogiini sekä facebookkiin kaikkien nähtäväksi. Lisäksi vien asian eteenpäin Hallinto-Oikeuteen. Olen yhdeksän vuotta asunut täällä ja kuusi vuotta mummon kuoleman jälkeen valmistellut minulle myönteistä päätöstä joka nyt osoittautuikin petturuudeksi ja täydelliseksi hiljaisuudeksi.


28.04.2014 16:21

Hevoset pysyivät korjatussa aitauksessa. Huom hevoset! Poneja en edes yrittänyt laittaa sinne aitaukseen, ne ovat immuuneja sähkövirralle, sujahtavat langan ali sukkelasti. Muuten elämä on sujunut pesukoneen tahtiin eli pyykkiä pestessä ja kuuratessa mökkiä puhtaaksi. Myönnän että pelkään kaikkia pieniä öhkämönkijöitä, varsinkin sellaisia jotka purevat! Nips naps auuuu! Joitakin viikkoja Sitten täihysteriä levisi lasten koululla ja jo pelkkä ajatus ötököistä sai ihoni kananlihalle! Aloitin operaation ja olen pessyt kahteen kertaan kaiken - jokaikisen vaatteen. Sen vaan sanon että täishampoo on hirveää ainetta. Sehän on hyönteismyrkkyä. Minua jo pelotti että tukka lähtee päästä.voitte vaan kuvitella millainen operaatio on laittaa kolmelle ihmiselle hyönteismyrkky päähän kuiviin hiuksiin. Alexanderilla on vahvat kädet ja luja tahto ja silloin jopa hyväntuuliselle pikkuprinssille tuli itkupotkuraivarit kun kädet kahlittuna piti hengittää kirvelevää pahanhajuista myrkkyötökkiä. Tuli mieleen siinä touhussa Lindgrenin Melukylän lapset kertomus jossa Marikki joutui täishampoopesuun. Meidän kampaaja ei suostu värjäämään lapsen hiuksia kokonaan siksi kun lapsella on aikuista ohuempi päänahka ja myrkkyä imeytyy aivoihin. Entäs sitten hyönteismyrkky????!!! Päänahkaa kirveli ja kutitti ja polttava tunne oli niskassa ja kaulassa. Anna Pippurin luonnonkiharat säilyivät mutta 75prossaa minun vasta laitetuista kiharoista katosi samoin kuin väri. Ihme ettei minusta tullut harmaa... Toivon etten enää koskaan joudu kokemaan mitään vastaavaa, Se oli kamalaa.

Mirun Marin muri muri... Vaikka tuulis kuinka ja tulis lunta tupaan niin silti sen kerron että elämässä kaiken murinan keskellä löytyy aina kultahippujaa kauniita tapahtumia, toteutuneita unelmia ja jatkojalostuneita haaveita... Katkeruus ei kanna hedelmää. Se on energiasyöppö. Maha täys mustaa möhnää vaan ei minulla. Minun sydämeni täyttää rakkaus. Se on valoa lämpöä ja pastellinsävyjä. Rakkaus on kerta kerran jälkeen kuin korjausohjelma, kerta kerran jälkeen elämän tuskasta haavoja nuollen sujahdan samaan rakastavaan kainaloon ja korjaudun elämän kolhuista. Mikään muu kuin tunteellinen ihana ja avoin rakkaus ei saa minua tuntemaan itseäni niin ehjäksi ja ruusuiseksi. Millä muulla siis maailmassa on väliä...


27.04.2014 16:21

Rakas Diary! Huhtikuussa saa laittaa shortsit jalkaan! Korjasin hevosten aidat ja viritin paimenpojasta virran. Sanoin kyllä Anna Pippurille ja muille että siinä on nyt Virta mutta kyllä Se yleensä unohtuu vähän kaikilta.

Eilen illalla olin rohkea kun kävin joesta hakemassa mitä Virta oli tuonut. Ajattelin sen olevan pikku juttu mutta toisin kävi kun jouduin kahlaamaan jäisessä vedessä puoli tuntia. Välillä tuli äkkisyvä ja kastuin kokonaan. Onneksi sauna oli lämmin niin että pääsin sulattelemaan sinisen kirjavia jalkojani.


27.04.2014 09:19

Rakas diary, minulla on sellainen tunne että tänään tapahtuu jotain ylivertaisen hienoa... En tiedä mitä Se on mutta alan jo haaveilla kaikenlaista. Ai miksikö päättelen ajattelen näin, no sen vuoksi että minulla on sellainen intuitio.

Istun huvilan kuistilla ja nautiskelen auringosta ja peipposten ylivertaisesta runokuorosta. Olen ollut ahkera ja kirjoittanut paljon tarinoita ja kuviakin on lisää hurjan paljon mutta tämä ongelma, miten saan kaiken blogiin. On sitä niin kädetön olo kun ei ole tietokonetta.

Eilen meillä saunottiin. Aloin lämmittämään saunaa jo päivällä. Tarkoitus oli ehtiä kylpemään ennen pimeää.

Rakas diary, yks asia minua huolettaa, täällä kun syrjäkylillä asun niin mistä saisin semmoisen katiskan tai ansan johon voisi hiiviskelijän sumputtaa...? Sama ongelma on ollut niin kauan kuin olen asunut täällä, äidin kuolemasta likipitäen yhdeksän vuotta. Vuosi Sitte toukokuussa kun ilmat lämpenivät oli joku käynyt tuomassa käytetyn kortsun tuoreeltaan sähköhellan sisään. Hella kököttää meidän huvilan kuistilla eikä ole käytössä.pari yötä Sitten oli ilmestynyt uusi kapistus samaisen hellan nurkalle. Siihen oli käyty tuomassa ruotsalainen kesäkumi, siis kondomi joka on avaamaton ja pakkauksessa. Voi sentään sanon minä! Eikö sitä saa ihminen olla rauhassa! Niin juuri! Ihminen Se on nainenkin! Mikä lie kuleksija kun nurkissa pyörii ja käy sotkemassa. Kaks viikkoa olen nukkunut tosi huonosti kun puolesta yöstä kolmeen koirat haukkuu ja murisee varoittaen ja vartioiden sen tietää silloin ettei siellä mikään tappajafasaani ole, ylikasvuinen orava tai miehenkokoinen rusakko vaan määrätietoinen tärähtänyt hiiviskelijä. Huvinsa Se on jokaisella mutta minua ei tämmöinen peli naurata.vielä lisäyksenä tähän että jo syksyllä 06 siivosin ison läjän käytettyjä kortsuja pois pusikosta josta oli suora näköyhteys meidän vanhan talon mummon kamarin ikkunaan - Hyi!


Synttäri

27.04.2014 08:56


24.04.2014 23:13

- Ei tullut synttäreitä.

Huokaan ja laitan kahdet neulomani varvas sukat takaisin käsityökorin päälle. Jatkan sitten... - Ei tullut vieras eikä juhlatuuli.


Voikukkamaisia elämänpyörteitä

tekstin näpytys älypuhelimella on hitaanlaatuista ja kuvatonta kieltä

23.04.2014 09:28

Tämä viikko on kriisiviikko. Keski-ikä, väljähtynyt, ikäloppu tai jotain muuta. Miten sen nyt kauniisti sanoisi kun on pian taas vuotta vanhempi.Tyttö tokaisi minulle että - äiti, ala taas meikkaamaan ja laita hiukset kiinni niin näytät paljon nuoremmalta...

Tattis, minä ajattelin... Tulisiko harakasta undulaatti jos Se oppisi laulamaan sievästi pulpattaen...? Ei meidän undulaatti Voikukka ole muuttunut harakaksi vaikka osaakin erehdyttävän hyvin matkia harakkaa! Kerran minä todella pelästyin kun vuoteeni vierellä säksätti harakka ja Se olikin käteen mahtuva Voikukka. Varsinainen diiva linnuksi, sillä on varmaan oma kesäteatteri kun sujuvasti vaihtaa roolia ihan noin vaan lennosta.


23.04.2014 09:16

Taidenäyttelyn ajankohta lähestyy. Odotan sitä innolla. Samalla peloissani välillä menetin sydämeni sille koko ajatukselle - ei rakkautta vaan lähes sietämätön tunne siitä etten halua osallistua koko näyttelyyn. Loppuun palaminen, emotionaalinen tyhjyys - jotain sinnepäin.

Huomenna tulee kiinteistövälittäjä ottamaan valokuvia. Toivottavasti uusi tallinpitäjä löytyy pian. Ehkä joku lukijoista haluaa vuokrata minulta tallin ja kasvattaa kimoja ravureita kolmannessa polvessa.

Palokärki tiesi kuolemaa.se tarina odottaa vielä. Joskus suru tulee niin odottamattomalta taholta. Se on kuin itseinho, kuka sitä haluaisi - ei kukaan!


23.04.2014 09:08

Katkeruus ei kanna hedelmää. Määrätietoinen pitää olla. Tietoisuus on kuin pohjaton kuilu johon sukeltaa. Rakkaus on elinehto ja voimavara. Se ei välttämättä uusiudu. Joskus elämässä on takki niin tyhjä että pelkää lakanneensa rakastamasta kokonaan... joskus on vanhassa vara parempi eikä uuden kurkottaminen hyödytä ketään eikä mitään.


23.04.2014 09:04

Surullinen olen siitä etten maanviljelijänä onnistunut. Minulla ei ollut työkaluja eikä valmiuksia siihen että olisin kyennyt rakentamaan kaiken yksin, toimivan maanviljelyksen. Käsin ilman koneita on vaikea tehdä niin että teho kantaisi hedelmää. Yksi kylän höpöttäjä tietää etten ollut riittävän valveutunut saadakseni omaa miestä ja siinä koko robleeman syyseuraus tiivistetyssä pähkinänkuoressa.

Päivääkään en kuitenkaan kadu enkä heittäisi pois - mukaan on kertynyt mieletön määrä muistoja pelkistetystä omavaraistaloudesta. Epäonnistuinko? En. Nyt voin koota muistot matkan varrelta yksiin kansiin ja lisätä pikanttina mausteena sellaiset sutkaukset, joita en ole edes blogidiaryyni laittanut.


23.04.2014 08:54

Niin maiden kuin mielen rajat ovat joskus häilyvät. Maan voin myydä sitä tarvitseville. Rikkoa mielikuvituksen rajat ja pursottaa sydämeeni ylitsevuotavan rakkauden eliksiiriä jos on Se oikea mies jolle kertoa koko ihmeellinen seikkailu. Hän jaksaa kuunnella. Hän ei äyskäröi, tai no ehkä jotain, suodattaa pois sellaisia tuulihattuosioita, joissa innostun liikaa.


23.04.2014 08:48

Yhtenä päivänä seurasin kuinka nuoripari oli soutelemassa joella. Heidän haaveilunsa päättyi todellisuuteen siinä vaiheessa kun vene alkoi täyttyä... Rakkaus ja elämän toivo ovat minun veneeni.


23.04.2014 08:45

Rantasauna lämpiää. Savu kiemurtaa lahopuiden oksan lomitse, kiiveten kalliota, ikimännyn latvukseen. Lintukuoro repeää ylitsevuotavaan kevään ylistykseen.


23.04.2014 08:42

Joka puussa soi pesäkolo orkesteri ja koivujen oksan haarat täyttyvät täydellisistä risuhatuista - lintuparien luxus huviloista. - Antaa kesän soida!


23.04.2014 08:38

Yksinäisyys
on helvetillinen sointu
joka saa kulkemaan
haalistuneiden
muistokuvien
rivilomia

Haluaisin tarttua
ojentautua
ja koskettaa
parsia kasaan
muistojen
väririppeet
mutta minä en muista
paras unohtaa...
Olen selviytymisen
noidankattilassa
Totuus vai tehtävä
sitä rakkaus
tuomaroi.
Sydämeni
on ajettu evakkoon
kaikesta siitä
mikä on uskoni
hinta.


Palokärki eli Dryocopus martius

21.04.2014 17:04

Wikipedia Palokärki. iso peloton tikka, johon liittyy paljon kansanperinnettä. Sanotaan, että kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.

Järvinen Antero, Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Otava 1991 ( osio kansanperinne). Lisää tietoa aiheesta:google palokärki kansanperinne.

olen kirjoittanut tarinan Palokärjen ennustuksesta joka osoittautui oikeaan. Lisäksi piirsin tarinaan kuvitukset. Tarinat ovat elävää kansanperinnettä. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, kaikkea ei tarvitse uskoa mutta silti tarinat ovat elävä osa ihmisen historiaa, arvokasta kansanperinnettä joka siirtyy myös seuraaville sukupolville.

Katsotaan... Ehkä minä joskus kerron tämän Pääsiäisen tarinan. Koodimies, olit sitä mieltä että höpö höpö ei Palokärki mitään tiedä. Lisäksi Akseli Gallen-Kallelan taulu palokärki (1892-94) ÷ljy kankaalle. Palokärki oli taiteilijalle yksinäisyyden ja vapauden symboli. Hänen omien sanojensa mukaan palokärjen punainen täplä oli kuin "yksilön elämän huuto korven hiljaisuudessa"... Kuin minun elämästäni. Rakkaudella Darling


Todentuntuista

21.04.2014 14:26

Jos näet Palokärjen niin älä katso siihen päinkään! Jos Se kuitenkin huomaa sinut ja tekee lähempää tuttavuutta kanssasi niin laita kädet ristiin ja rukoile, toivo ja pelkää pahinta sillä Palokärki on kuten vanhakansa tiesi - kuolemanlintu.

Jos vielä kaikeksi kurjuudeksi tapat hämähäkin - vaikkakin vahingossa- ei sinua pelasta mikään!

Tämä on totta, ei pelottelua... Siitä kertoo seuraava tarinani... Pysykää kuulolla...


Elämän värit ja valot

21.04.2014 14:20


16.04.2014 14:48


16.04.2014 14:46


16.04.2014 14:43


16.04.2014 14:40


16.04.2014 14:39


14.04.2014 18:06

Tarina on puolikas minua...

Tarina on naururypyt silmänurkissa...


14.04.2014 18:03


14.04.2014 17:55

vai oliko tarina ennen kynsikkäitä...


14.04.2014 17:51

Kynsikkäisiin syntyi tarina...


Mies kuin asteroidi

14.04.2014 13:22

Puhelin piippaa, tekstiviesti saapuu. Rakkaus kuohuaa ylitseni aivan kuin meren vuorovesi. Pehmeät aallot kuunkierron mukaan soljuen ja rantautuen kuin rakkaan kosketuksen muisto minun ihoni pintaan. Posket kuin kallio. Sileää. Silmäkulmissa rypyt elämän vuosirenkaat.


14.04.2014 13:16

Rakastaa. Saada vastarakkautta ja meri kuohuaa jokaisen kuunkierron myötä...


14.04.2014 13:15

Silmäkulmassa kristalli, suolainen meren kyynel, itken onnesta. Rakkaus saa sydämeni eliksiirin aina virtaamaan.

Käperryn sohvan nurkkaan ja minä muistan...


14.04.2014 12:59

Mies tuli minua vastaan käytävää pitkin. Hänen silmissään keikkui ilkikurinen hymy. Minua jännitti. Odotin omaa vuoroani tärkeään haastatteluun enkä tiennyt ketä syyttää siitä jos kaikki menisi mönkään. Perhosia vatsassa melkoinen parvi ja...perhosia vastassa liihotti miehen mukana käytävää pitkin sinisen violetteja upeita suuria perhosia..,huokaus!

- Anteeksi... Oletteko vailla jotain?

Mies kysyi ja tuijotti minua kysyvän virallisesti silmiin.

- Olen... Aivan...kyllä

Sopersin miehelle vastauksen

- Siis anteeksi, en saanut selvää...

Mies hymyili ja jatkoi

- Oletteko vailla... Hm...siis tarvitsetteko kenties jotain?

Miestä selvästi huvitti maalaismainen ujouteni. Minua nolotti.


14.04.2014 12:48

- Kyllä. Tarvitsen paljon rak...(rakkautta! Tarvitsen paljon rakkautta!Huusin mielessäni!)

- Rakennuspiirustuksia, asemointia, elämän ohjeistusta... Siis valmiiksi rakennettua elämää.

Sanoin ja punastuin.

- Voi ei! Kaula-aukkoa myöten!

Mitä minä nyt soperran?!


14.04.2014 12:42

-Tarkoitat varmaankin jo ympärillesi valmiiksi rakennettua todellisuutta..,?

Mies kommentoi ja hänen silmänsä väikkyvät entistä syvempää merensinistä hehkua hänen katsoessaan silmiini tovin kuin hidastetussa filmissä.

On totta mitä sanotaan siitä että jalat voivat pudota alta. Siltä minusta tuntui juuri sillä hetkellä. Halusin horjahtaa miehen syliin ja vajota hänen käsivarsilleen ikuisesti.


14.04.2014 12:35

-Ra- (kas!)ra...rakennuspiirustuksia kyllä.

Tyydyn vastaamaan eikä mitään ihmeellistä vajoamista tapahtunut. Paremminkin häpesin mukaisen magentta sävyä kasvoillani ja väljän valkoisen neulepuseroni v-kaula-aukkoa.

- Löydätte varmasti etsimänne. Olen varma siitä.

Mies hymyili minulle ja olin pahoillani siitä ettei hän ollutkaan minulle Se etsimäni juuri Se oikea henkilö.

- Kiitos. Vinkkaan hätäisesti ja hymyilen miehelle kiitokseksi.


14.04.2014 12:26

Käännyn ja lähden jatkamaan matkaani sokkeloista käytävää pitkin. Tunnen katseen selässäni. Takaraivoa kuumottaa. Olen varma siitä että mies jättää perääni viipyvän katseen...


14.04.2014 09:36

Lopulta löydän etsimäni virastohuoneen oven. Arkiset asiat palaavat mieleeni ja tartun rempseästi oven ripaan. Ovi on kuitenkin kiinni ja pysyy kiinni. Seison hetken lukitun huoneen oven takana eikä minun auta muu kuin lähteä neuvottomana suunnistamaan ulos äkkiväärästä sokkeloisesta rakennuksesta.


14.04.2014 09:29

Painan hissinnappia tuskan hiki pinnassa. Asioiden esittelyn ja tärkeysjärjestyksen dedline päivämäärä lähestyy ja olen ulalla kaikesta en taajuuksilla niin kuin radiopuhelin aikaan...Lopulta hissi tulee kerrokseeni ja odotan että ovet avautuisivat. Samalla hetkellä taskustani putoaa tärkeä lappu ja kumarrun nostamaan sen maasta

- Voi hitsi! Aaaah...


14.04.2014 09:22

Hiukseni valahtavat silmilleni enkä näe mitään muuta kuin kiiltonahkakengän joka astuu eteeni ja estää hissin ovea sulkeutumasta. Samalla kun haparoin yhtä onnetonta paperin palaa takaisin taskuuni niitä putoaa monta ja muistan tienneeni aina etteivät neulepuseron taskut ole tavaran keräilyä varten. Ojentaudun suoraksi yhä hiukset silmilläni ja kuin sokea lepakko kompastun edessäni huutavaan tyhjyyteen.

- Kiitoos kun piditte hisssss.....

Sanat hiukset ja ajatukset sekaisin ja minä lennän tuntemattomaan...

- Kirotut tennarit!

Manaan auenneita nauhoja.


14.04.2014 09:13

Samassa kun valmistaudun putoamaan päistikkaan tyhjyyteen tunnen kuinka jämäkät kädet tarttuvat minusta kiinni ja samassa putoan sileää poskea vasten ja hienostuneen partaveden volyymin virtaan.

- Hups! Saimpas kiinni!

Mies sanoo ja sipaisee hiukset ohimoltani.

- A-anteeksi...

Soperran ja tunnen kuinka magentta väri valuu kasvoilleni.


14.04.2014 09:06

- Ei Se mitään, hauska tavata - jälleen kerran. Onni onnettomuudesta.

Mies vastaa ja hymyilee minulle ja minä olen kuin kuu joka on juuri menettänyt puolet valovoimastaan ohi kulkevalle asteroidille.


14.04.2014 09:01

Samat värit
eri kiertoradat
joskus elämä
on umpisolmu
jonka voi avata
jokin
odottamaton
ja ennalta
arvaamaton
liike
tapahtuma.


14.04.2014 08:51

Rakkaus on pehmeää ja nopeaa ja ennalta arvaamatonta.


Kuutaika

12.04.2014 15:14

Muisto
Veitsenterävät vuodet
sen jälkeen
kun äiti otettiin
minulta pois
Hyvä kuolema
Paha kuolema
liian nopea...
Suru hidas
Se ei katoa.


12.04.2014 15:11

Huomisesta en ole
aivan varma
paljonko se maksaa
mutta sen tiedän
että enemmän maksaisi
jos jäisin paikoilleni
kuunkiertoon tähän

Katselen kuuta
tummuvaa taivasta
ja unohdan arkisen
epätietoisuuden
olematta surullinen
voin aina jatkaa
mutta lohduttomuudella
pilaan mahdollisuuksien
matkan


KORPPIMETSƒ

12.04.2014 14:51

Korppi katseli korkealta sinertävän horisontin laelta alla häilyvää maisemaa. Se tunsi itsensä hylätyksi ja yksinäiseksi. Mihin se siipensä asettaisi tuulen kuljetettavaksi kun ei se tiennyt suuntaa. Taivaan laella kiikkui vain kaunis kuutamo. Sitä korppi rakasti.

- Oi kuuu, suloinen täysikuu kraak kraak... Korppi kähisi matalaa hiljaista kraakkuaan...

- Osaisitpa kertoa minulle mihin suuntaan elämäni soljuaa, sillä tämä maailman kolkka on niin yksinäinen elää mustanpuhuvalle linnulle. Minä sukellan....kraak... pimeyteen ja olen yksin yksinäinen siellä.... kraak kraak....

Kuu näytti siltä kuin se olisi iskenyt korpille kraaterisilmäänsä. Sinervä verho lipui sen ylle ja hetken aikaa oli koko maailma pelkkää mustan siniharmaata. Juuri sillä hetkellä kukaan ei nähnyt yksinäisyyteen langennutta korppia korkealla kuusen latvassa. Korppi painoi päänsä siipisulkia vasten...

- Jos nukkuisin hetken...


12.04.2014 14:44

Kuu ei pitänyt kauaa pilvipeittoa yllään vaan ravisti sen kelmeiltä kasvoiltaan. Kuu sääli korppia ja halusi tehdä taian joka antaisi korpille rakkauden ja syyn elää ja olla onnellinen.
Kauempana puron varrella tanssi kiveltä kumpareelle neito harakka. Se oli vähän adhd yliaktiivinen nukkumaan. Harakkaneidon päässä kiersi monenlaista tarinaa, se ei vaan osannut kirjoittaa, ihmisillä oli mustekynä jossa linnun siipisulka saa värin ja sanan mutta harakan pää oli täynnä kerrottavaa ja soljuvina sanoina kuin ketjusilmukat se ropelsi tarinaa pienille eläimille jotka olivat tulleet kuulemaan harakan sanaa... Yksi hiirilapsikin oli jo mukahtanut.

- Sitten minä hyppelin mättäältä mättäälle ja tuuletin höyheniäni tuulen metsäisessä tuoksussa. (Harakka jatkoi tanssiaan...) Oli ylitsevuotavan ihana tunteellinen ilta.... sitten minä hypin ja tanssin kiveltä kivelle.... hm... ja sitten

Yksi hiiristä ojentautui suoraksi ja kysyi:

- Tietääkö harakka itsekään miten tarina sitten jatkuu...?

Hiiri kysyi epäilevän näköisenä koska harakan tarina oli pyörinyt samoissa rattaissa jo hyvän matkaa...

- Juu juu sammaleita kasvaa mutta pyörivä kivi ei koskaan sammaloidu...

Harakka vastasi ja sen päässä oli sillä hetkellä epätietoista, liian monta tarinan jyvää eikä se millään muistanut mitä seuraavaksi.

- Kas! Tuota noin!

Harakka jatkoi... silloin se huomasi jotain kauempana sammaleella...

Kuu peilasi pilviä vasten itseään ja pöyhisteli pintaansa. Se otti muutaman auringon kaukaisen säteen vielä vastaan ja heilautti ne samantien kuin pingispallon maankamaraa ñ Korpimetsää kohti.

Osuessaan tummanpuhuvien kuusien oksan haaroihin valon pilkahdukset nauroivat ja kirposivat tanssien eri suuntiin. Yksi niistä pirskahduksista putosi maahan asti kilahtaen metalliin. Samassa hetkessä laihtui kuunpisara mutta esineestä kimposi pimeään metsään tähtisadetta muistuttava pilkahdus.

Korppi ei saanut unta korkealla kuusen kainalossa. Samalla hetkellä kun se venytteli siipiään sen silmiin osui valonpilkahdus pimeästä maasta. Korppi oli hyvä rekisteröimään näkemäänsä. Se ei uskaltanut sulkea silmiään ñ tuijotti vain tiiviisti kohtaa jossa oli nähnyt jotain ñ ihmeellisen valon pilkahduksen.

Korppi kohosi siivilleen ja lähti laskeutumaan kohti maan kamaraa yhä vain silmät tiukasti juuttuneena pimeään siihen kohtaan jossa se oletti olevan jotain...

Harakan tanssi taukos hetkeksi. Se piti harkittua kolmen sekunnin taukoa eikä se yhtään tiennyt miten tarina jatkuisi kunnes yht`äkkiä se näki valon pilkahduksen muutaman tannsiaskeleen päässä kannon juuressa. Harakka neiti oli niin perso kaikelle kiiltävälle että se lähti samantien juoksemaan siivet koholla ja pyrstö maata viistäen.

- Löytäjä saa pitäääää!

Lintu huusi mennessään hölmistyneille tarinan kuulijoille.

- Mitä nyt pitäisi tehdä? Huutaa jotain? Taputtaa...

Yksi hiiristä kysyi vieruskaveriltaan.

-Bravo...

Yksi hiiristä kuiskasi epätietoisesti ääni vikisten...

- Mitä? Kuuluuko tämä ohjelmaan...?

Iso rotta tokaisi unisena. Sen unijooga oli keskeytynyt eikä se enää muistanut uneksimaansa.


12.04.2014 14:40

Harakka juoksi ja korppi lensi. Molemmilla oli kohteena sama päämäärä. Kumpikin osasi suunnistaa taitavasti kohteeseen. Kuului valtava tömähdys! Siipisulkien puhinaa, nokan kalahtelua, höyhenten pöhinää. Untuvien laskeuduttua ja kahden nokkavan toivuttua törmäyksestään he näkivät vain toisensa. Harakka ei ollut koskaan nähnyt mitään niin komeaa kuin korppipoika oli ja korpin silmissä maailman kaunein oli pikisilmäinen harakkaneito. He katselivat toisiaan kunnes muistivat törmäyksen syyn. Siinä mättäällä heidän jaloissaan oli ihmisten rakkauden symboli ñ kultainen sormus!

- Tämä meille tähän merkiksi annettu, kannon juureen sujautettu.

Vieressä huokaava kuusivanhus sai oksilleen rakastavaiset pesänrakentajat ja harakan suvaitsevainen yleisö sai rakastamansa tarinan. Siitä alkoi yhteinen siivenräpytys ja kahden yksinäisen suupaltin elämä oli yhtä yhteistä tarinaa.

Elämä on arvoitus
suuri suunnan muutos
puolitie
joskus sudenkuoppa
ainainen eteenpäin pyrkimys
Etsivä löytää...


I'm alive

10.04.2014 22:16

I'm alive and life goes on. My dear brothers and sisters, a lot of love and peace for everyone. Life is like a secret that can not always be understood, but give wings to the dreams we can fly.


10.04.2014 22:08

Lots of wonderful memories .... they can not take me for no one. The world's best horse was a stallion named Silver Moon. He taught me a lot about life.


Lauantain reissu Vuokattiin

6.04.2014 13:28


6.04.2014 13:27


6.04.2014 13:25


6.04.2014 13:25


6.04.2014 13:24


6.04.2014 13:23


6.04.2014 13:22


6.04.2014 12:14


6.04.2014 12:13


6.04.2014 12:12


6.04.2014 12:11


6.04.2014 12:10


6.04.2014 12:09


6.04.2014 12:08


Pölypaikka

Toisinaan kaipaa tuuletusta

3.04.2014 18:53


3.04.2014 18:50


3.04.2014 18:44


3.04.2014 18:40


3.04.2014 18:42


3.04.2014 18:38


3.04.2014 18:37


3.04.2014 18:36


3.04.2014 18:35


3.04.2014 18:34


3.04.2014 18:33


3.04.2014 18:31


3.04.2014 18:29


3.04.2014 18:27


3.04.2014 18:26


Jaksun paikka

3.04.2014 18:16


3.04.2014 18:12


3.04.2014 18:11


3.04.2014 18:08


3.04.2014 18:07


3.04.2014 18:06


3.04.2014 18:05


3.04.2014 18:04


Uudenpaikka

3.04.2014 18:01


3.04.2014 18:00


3.04.2014 18:00


3.04.2014 17:59


3.04.2014 17:58


ƒlä sano koskaan ei koskaan

1.04.2014 12:36

Rakkaat siskot ja veljet! Olen niin onnellinen! Olen mennyt vielä kerran naimisiin ja tämä on Se ainutkertainen ainoa oikea. Vietettiin parin päivän mukava loma kahden kesken, kaupungin valoissa.


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Huhtikuussa 2014
kirjoitetut kommentit:

Darling kirjoitti 30.04.2014 13:23:

Hups! Piti kirjoittaman että valmistaudun vastomaan yhden jos toisenkin tontun mutta sitä sanamuotoa ei älypuhelin tuntenut vaan korjasi toiseksi... Vaatimaan...mitä?!

Darling kirjoitti 30.04.2014 13:21:

Kiitos Saunatonttu. Ilo oli myös minun puolellani. Viimeistelen tarinan ja laitan sen blogiini kaikkien iloksi. valmistaudun vaatimaan yhden jos toisenkin saunatontun selän! Hauskaa Vappua!

Saunatonttu kirjoitti 30.04.2014 09:02:

Kiitos savuisesta saunakokemuksesta ja kevätuinnista viileän raikkaassa joessa. Aion kertoa saunatonttujen vappukokoontumisessa hienosta kokemuksestani joten varaudupa pikku ruuhkaan siellä saunalla. Iloista vappua!

Darling kirjoitti 28.04.2014 15:44:

Katkelmia kadotetusta elämästä... Nukahdin ja kun heräsin olisin halunnut palata ajassa parin tunnin takaiseen hetkeen.

Darling kirjoitti 26.04.2014 09:33:

Kiitos onnitteluista!kesämekon kukkia, herkullista pizzaa, illalla Mamma mia elokuva ja lasillinen Mia kuohuviiniä

Sukulainen kirjoitti 25.04.2014 23:40:

Paljon onnea !!!

Pettymyksen aiheuttaja kirjoitti 25.04.2014 10:20:

Pyytelen anteeksi etten pystynyt tulemaan, mutta myöhästyneet synttärit onnistuisi parin päivän päästä. Ollaanko kuulolla?

Darling kirjoitti 21.04.2014 16:27:

Palokärki on hieno lintu mutta vanhan kansanperinteen mukaan Se tietää kuolemaa. Tarina on valmis mutta jääköön kertomatta...

seuraaja kirjoitti 21.04.2014 15:42:

No olipas outoa tekstiä palokärjestä. Ihailimme tänään palokärjen pesäpuuhia Tynnyrikoskella. Järeään, vähän vioittuneeseen mäntyyn se teki pesää ja kolo oli jo aika iso. Ihmeteltiin ensin, mitä nämä lastut maassa ovat, ei sovi moottorisahankaan jälkiin, kunnes kuulimme palokärjen äänen ja lastuja ja puruja alkoi tippua männyn latvapuolesta. Mahtava elämys. Kotini läheisyydessä on ollut parikin palokärjen pesää. Järeän kuusen tyveen hakattu suuri kolo, suuaukko noin 20 cm. No niin, Pääsiäisestä päästään ja Vappua odotetaan. Kevättä vaan!

Koodimies kirjoitti 21.04.2014 11:20:

Hyvä tulos DD! Nyt voisi jo miettiä muutamaa kehitysidea josta on ollut puhetta.

Darling kirjoitti 21.04.2014 10:24:

Pääsiäisen kunniaksi 25 000!

anna kirjoitti 17.04.2014 14:52:

moi äiti kirjasto menee kohta kiinni tuu hakeen se menee tasan kolmelta

Darling kirjoitti 16.04.2014 21:07:

Hyvää Pääsiäistä!

Darling kirjoitti 16.04.2014 21:03:

Kiitokset kehuista Seuraaja! Kyllä mieltä lämmittää kun saa plussaa. Kynsikkäitä on jo toista kymmentä ja värit ja kuva-aiheet olen keksinyt itse, sitten on varvastuksiakin, tai mitä ne vois olla nimeltään... Jokatapauksessa neuloin niin kuin sormikkaat mutta varpailla majoitustilat... Mutta ostaisko näitä joku...?Halit jokaiselle!

seuraaja kirjoitti 16.04.2014 20:28:

Olipa ihania valokuvia ja kynsikkäitä. Eikö kynsikkäitä vois jo laittaa myyntiin? Hyvää Pääsiäistä!

La Mer kirjoitti 16.04.2014 06:58:

Jäätäviä unelmia vartenhan sinä olet luonut nuo kauniit kynsikkäät. Pysyy kädet ja sydän lämpiminä, vaikka toisin väitetäänkin. Rakkauden käsien kosketusta keväisen viiman keskelle.

Darling kirjoitti 15.04.2014 15:02:

Kiitos La Mer, joskus jotkut unelmat ovat jäätäviä, ne pitävät kii, mutta tiedän, tunnen ja mä meen! Unelmalla voi olla siivet, Se vie minut mennessään!

La Mer kirjoitti 13.04.2014 18:50:

Joutsenet-biisin sanat:

Joutsenet

Voit sanoa mitä haluat,
se ei tunnu se ei kosketa
mene vaan mene vaan

Tivolitkaan ei saa mua nauramaan
eikä sirkus tai sata hattaraa
mene vaan mene vaan
en kävele vastaan

Toinen toistansa täällä jumaloi
ketään täysin ei silti saada voi
älä järjetön enää kapinoi
mene vaan!

Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin

Aina kovaa ei ikinä pehmeää
enkeleitä ei meille riitäkkään
mene vaan mä voin kääntää pään
vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan

Sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan

Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin

Sä et ehdi juosta enää
junaan viimeiseen
et ehdi enää
jos et jo mee

Lumi on syönyt kaiken
routa raiskaa tämän maan
joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan
unelmat vaihtuu toisiin
valuen vuosiin vihaisiin
lähtisin mut se vaan ei mee enää niin
ei mee enää niin
se ei mee enää niin
ei mee enää niin
ei mikään mee enää niin

Darling kirjoitti 13.04.2014 18:11:

Seuraava tarina kertoo rakkaudesta... Laitan sen kunhan Tietokone toimii...smack!

Darling kirjoitti 13.04.2014 12:28:

Joskus myrskytuuli tekee ihmeellisiä temppuja

Darling kirjoitti 13.04.2014 11:52:

Koodimies, laitoin valkoisen viittani eilen narulle tuulettumaan ja löysin sen tänään iskettynä kiinni hevosaitauksen paaluun niin että viitan niskassa on reikä. Viitta oli lujasti kiinni siinä kohtaa josta muuten kulkee paimenpoikalanka.

Darling kirjoitti 13.04.2014 11:42:

Hupsis! Joku isku varmaankin. Laitatko minulle tekstiviestinä Macin käynnistys ohjeet kun ne nyt sitten katosivat, nekin...

Koodimies kirjoitti 13.04.2014 10:21:

Nyt näyttää olevan joku noita liikkeellä aiheuttamassa tietokoneongelmia, nimittäin arkistointi on takkuillut maaliskuun osalta ja samalla hävisi huhtikuun kommentit, eikä löydy mistään :( Sain kuitenkin maaliskuun arkiston parsittua kasaan varmistuskopioista, mutta huhtikuun kommentteja sieltä ei löytynyt. Harmillista.

Tällä blogisivulla on käyty 1421 kertaa!