Helmikuussa 2016 kirjoitetut jutut:

Vanhoja kuvia

29.02.2016 14:14


28.02.2016 19:07


28.02.2016 19:05


28.02.2016 19:04


28.02.2016 19:03


28.02.2016 09:51

Minä ja serkkutyttö 10 v ja Pienipapan uusi työhevonen Ylväs


Metsähallituksen kutsu oli voimassa

27.02.2016 06:46

Eilinen tapaus oli pelottava. Metsähallitus oli niin siinä hollilla. Jos vauhtia olisi ollut enemmän niin huonosti olisi käynyt. siinä istuimme autossa pitkän tovin hätävilkut päällä ja parikymmentä autoa ajoi pysähtymättä ohi. Kukaan ei tänäpäivänä välitä.Vasta sitten kun hinausautoa oltiin odotettu kauan muutama auto pysähtyi ja ihminen kysyi mikä hätänä.

Lopulta tuli hinausauto. Puoleksi yöksi oltiin vasta kotona. Hinausauton kaverikin ihmetteli että - olisi siinä voinut käydä tosi pahasti.

Niin olisiÖ mutta onneksi olemme kunnossa eikä karmaiseva viesti "terveisiä haudan takaa" toteutunut.

26.2.2016

Huh huh! Eilen tuli yötävasten yli kolmekymmentä uhkaavaa viestiä minulle. Sain niistä Koodaajan välityksellä tiedon. Yksi oli "terveisiä haudan takaa" . nyt istutaan autossa keskellä korpisuoraa. Pultit poikki ja renkas irti. Auto oli viikko sitten pajalla.


Hyvää huomenta perjantaita

26.02.2016 07:58

Hyvää huomenta. Elämä on epätäydellisen ihana ja yllätyksellinen - aina. Vanhan Macin uumenista löytyi tämä hauska kuva 80-luvulta.

Minä, serkkutyttö ja Amazon


Ystävälle tilauksesta tyttären muotokuva

26.02.2016 07:54


21.02.2016 21:51

Tilauksesta ystävälle tyttären muotokuva 50 x 70 cm, akryylimaalaus


20.02.2016 20:43


Varmaan joku sairas pila

19.02.2016 23:55

Ihme juttu mutta tämmöinen minulle oli tuotu postilaatikkoonÖ Mikähän tämä oikein on?!


Mutta kuka piirsi minut tänään Tillari Galleriassa

18.02.2016 21:00


18.02.2016 20:59


18.02.2016 20:58


18.02.2016 20:57


18.02.2016 20:56


18.02.2016 20:52


18.02.2016 20:52


18.02.2016 20:51


18.02.2016 20:50


18.02.2016 20:49


18.02.2016 20:48


18.02.2016 20:47


18.02.2016 20:46


18.02.2016 20:45


18.02.2016 20:44


18.02.2016 20:43


18.02.2016 20:42


18.02.2016 20:41


18.02.2016 20:39


18.02.2016 20:38


18.02.2016 20:37


18.02.2016 20:36


18.02.2016 20:35

Ihana lahja! Minulle!


18.02.2016 11:06


Poika juo ja jätski maistuu!

17.02.2016 22:17

Ihmeiden ihmeiden ihme! Poika juo! Ilkka teki tänään hyvän jauhelihakeiton jossa oli paljon kukkakaalta ja keittojuureksia ja tietenkin lihaliemikuutioita. Päivällä lääkärin soiton jälkeen ruoka ei mennyt pojalle alas maha nimiseen osoitteeseen. epäilin jo että siinä mahtoi olla tietoliikennekatkos mahan ja nielun välillä kun kaikki ruuat ja juomat poika jemmasi poskiin kuin maaorava pahanpäivän varalle tai paremminkin katseen välttäessä sohvaan piilotettaviksi. Lattiassakin tuntuu olevan tahmatassulänttejä joihin jää osuvasti villasukilla kiinni. Kaikkea suusta pois sylettyä ei ole kerennyt kunnolla pyyhkimään ja sitten ei enää muista ennen kuin ne sukat ovat liisteröityneet siihen. Laulun sanoin olen ajatellut että paikalleni palaan tähän mut myöhemminÖ sitten kun nälkälakko on päättynyt voin nuuskia taistelun jäljet pesurätin kanssa.

Päivällä kokeilimme valjakkoajelua josta kirjoitin jo aikaisemmin. Toivoin että tuulahdus raikasta ulkoilmaa olisi saanut pojan muuttamaan mielensä ja avaamaan suunsa.

Väsymys tekee ihmisestä jousenielen jolla on nollatoleranssi. Tämä on jo kolmas viikko tätä kaaosta!

Ilkka jäi Ronin kanssa ja minä lähdin kuntosalille reenaamaan. Pumppasin siellä lihaksia kuntoon ja katselin samalla tv:stä uutisia. Säästöjä tiedossa. Rahat pois vammaisilta ja vanhuksilta! Tätä olenkin jo ehtinyt odottaa. Omaishoidontuen piti mennä kunnilta Kelan maksettaviksi. Tulevaisuuden piti valoisa. Minäkin jo ajattelin että ehkä parin vuoden päästä lapseni lähtee opiskelemaan ja sitten voisin olla vaikka täyspäiväinen taiteilija tai taivaanrannanmaalariÖ mutta nyt tuntuu vähän siltä että vammaislaki muuttuu pyrokratiaviidakoksi ja uusohjeistusten sekametelisopaksi eikä lopulta kukaan enää kysy mitään.

Jokaisen omaishoitajan pitäisi saada työstään kunnon palkka kun muuta ei ole. Sanat siitä että tätä työtä tehdään lähimmmäisenrakkaudesta. Tottakai! Vaikka ilmaiseksi kun ei ole muuta vaihtoehtoa! Tiedän kuitenkin että on paljon omaishoitajia jotka eivät pidä lakisääteisiä vapaapäiviä siksi ettei ole varaa. Hoitopaikat sijaitsevat usein kaukana. Kuljettaminen on kallista eikä vapaiden pitäminen ole ilmaista. Kaikki maksaa.

Takaisin kuntosalille. Siitähän minä olin kirjoittamassa. Olen käynyt siellä nyt jo jonkin aikaa. olkoon näin ympäripyöreä lausuma. Pakko oli lähteä kun ei muuten jaksa eikä kilot karise. Itseasiassa olen aina vihannut kuntosaleilua mutta nyt päälle nelikymppisenä sisällä suoritettu liikunta tuntuu ihan mukavalta. Pakkanen ei puhalla keuhkoihin eikä hiki jäädy kiinni ihon pintaan. Kerran siellä kuuntelin vieressä kun naisihmiset puhelivat erityislapsista ja toinen kertoi kuinka ystävänsä - joka työskentelee erityislasten kanssa - oli kauhulla kertonut kuinka kauheita ne lapset ovat! Kukaan ei kuulemma haluaisi ikinä olla sellaisten lasten kanssa missään tekemisissä. Niin hirveitä ne ovat! Arvaatte varmaan että en voinut olla puuttumatta keskusteluun ja huomautin heitä kertomalla että minä olen sellaisen erityislapsen äiti. Toinen naisista - se joka kommentoi - poistui paikalta ja hän joka oli kuuntelemassa purskahti itkuun. Hänellä oli myös sydämessään paikka erityiselle. Kuntosalin jälkeen siirryin altaaseen. Tehokuuri liikuntaa ja kunnon kohotusta. Kilpaurheilijaa minusta ei tullut mutta sisua kyllä piisaa aina tarpeen mukaan. En ollut altaassa yksin. Kauhoi siellä muitakin menemään. Yksi tehouimari jopa ui minun päälle vaikka minä olin omalla kaistalla ja hän väärällä. Sisu nousi pintaan ja minä uin! Polskin niin lujaa kuin ikinä jaksoin ja yritin hengittää vain sen verran kuin tarpeen. Veden alla kauhoin menemään ja pakotin joka soluni työskentelemään kovemmin kuin koskaan ennen! Kymmenen kertaa päästä päähän ja - hep! Maali! Vilkaisin kelloa enkä ollut uskoa silmiäni! Aika 10 minuuttia tasan! Hui että olin onnellinen kun horjuvin jaloin hoipuin saunaan. Ajattelin että jos tähän olen päässyt niin kyllä kaikki järjestyyÖ ennenpitkääÖ ehkä jo illalla.

Kotona odottikin iloinen yllätys. Poika oli suostunut juomaan mukillisen jauhelihakeiton keittolientä ja sitten me söimme kaksi jäätelöä kumpikin! Poika oli kuin linnunpoika. Suu aukesi samantien kun edellinen lasti jätskiä meni masuun asti. Ihanaa! Ehkä huomenna on kaikki vielä paremmin!


17.02.2016 20:36


17.02.2016 19:58

Hohhoijaa! Nukuin makeasti hetken ja heräsin siihen kun puhelin soi. Nivalan tk:n lääkäri sieltä soitti pojan voinnista. Tilanne on seuraava. Aamulla soitin päivystykseen ja puoli yhden aikaan käytiin verikokeissa. Aamu oli taas jokseenkin hankala. Murustakaan ei mennyt rinnan alle ja juomaakin vain pisara. Aamulääkkeet sain kuitenkin vaivoin annettua.

Verestä katsottiin kaikki tarpeellinen. Tulehdusarvot, hemoglobiini, natrium ja sokeri. Hemoglobiini oli tosi matala, vaivoin yli 90! Lääkäri soitti ja kertoi että jotain häikkää on myös valkosoluissa mutta seuraavaksi hän selvittää Keppran haittavaikutuksia ja sitä onko lääke tähän kaikkeen syynä. Huolestuin jo että onko myös kaakao heikentänyt veressä raudan imeytymistä mutta siitä voin kuulemma olla huoleti.

Kaikki muu oli aika hyvin paitsi natrium ja hb. Mitään tulehdusarvoja kohottavaakaan ei löytynyt. Seuraava taistelusarka on saada lapsi taas syömään ja viikon päästä keskiviikkona uudestaan verikokeeseen ja mahdollisesti lääkärin katsottavaksi.

Kun me tulimme tk:sta laboratorioreissulta niin seuraavaksi olikin vuorossa koira-ajelu pojan mielen virkistämiseksi. Savenmaalta ostimme uuden leveän ahkion kun vanha ajopeli on odottamassa mökillä. Ongelma oli siinä että poika oli kasvanut edellisestä vetoreissusta ja koira kutistunut. Tai no koira on koira, kasvanut pennusta mutta susipojat lähtivät maailmalle uusiin seikkailuihin eikä tämä Dona tahdo riittää koirana susien valjaisiin. Jokapuolelta pitäisi remmiä kiristää että aisat pysyisivät suorassa. Ajelulla käytiin pyörätien hiekkaa uhmaten ja poika oli innoissaan. Onnellinen oli myös Dona. Huomenna kokeillaan uudestaan ja laitetaan pelkät remmit aisoiksi ettei välillä tarvitse avata koiraa-aisaasolmua.


17.02.2016 14:49


17.02.2016 14:48


17.02.2016 14:39


17.02.2016 11:04


17.02.2016 11:03


17.02.2016 11:02


17.02.2016 11:01


17.02.2016 11:00


17.02.2016 10:59


17.02.2016 09:34

Ohessa nimeni väri ja muotosymboliikkaa käyttäen. Harjoitustyö 90-luvulta Freehandin käytöstä.


17.02.2016 09:33


17.02.2016 09:32


17.02.2016 09:30


17.02.2016 09:29


17.02.2016 09:28


17.02.2016 09:27


17.02.2016 09:25


17.02.2016 09:25


17.02.2016 09:24


Ihmeitä ja epilepsiaa

16.02.2016 19:51

16.2.2016

Kuulumisia. Lujassa on Alexander-pojan paraneminen. Ruokahalu on vieläkin aikalailla tipotiessään. Mietin pitkään ja hartaasti tuota lääkkeiden antamisjuttua ja lääkkeiden haittavaikutuksia kun sitten sain lääkäriltä luvan lopettaa Keppran syöttämisen ja että voisimme siirtyä yötä vasten annettuun Frisiumiin. Yksi vuorokausi meni pelkän perus epilepsialääkkeen kanssa joita niitäkin syödään yhteensä 5 kapselia per vuorokausi. Aluksi määrättiin niitäkin kaksi kapselia ja isompi annostus, lääkkeen teho, mutta sitten lääkkeiden koko (kapselin) muuttui niin isoksi ettei lapsi saattanut enää vaivihkaa nielaista kapselia. Nyt niitä sitten on useita. Yritän jaksottaa lääkkeen antamisen niin ettei kaikkia tarvitse niellä kerralla.

Kun sitten lääkärin ohjeiden mukaan annoin ensimmäisen kerran pienen murusen Frisumia ( ollut joskus kymmenen vuotta sitten käytössä viimeksi) poika napsautti suunsa kiinni, puri hampaat yhteen eikä sitten suostunutkaan aukaisemaan vapaaehtoisesti muutamaan päivään muuta kuin kaakaomukia varten tai minimaalisen annoksen sosetta.

Minä tunsin itseni niin petturiksi. Itku siinä tuli. Olin luvannut lapselle että ei enää pahoja lääkkeitä jotka tekevät pahan olon ja tuskaisia ajatuksia. Lupasin etteivät lääkkeet pilaa silmiä ja näkökykyä että kun vähän söisi niin mentäisiin taas elokuviinkin kunhan niitä onÖ. ja minä petturi menin ja annoin sen murusen lääkettä josta taistelu alkoi uudestaan! Valvoin ja kudoin sukkaa, katsoin tv:tä, kudoin sukkaa, kuulostelin pienen ihmisen vointia että säpsyykö vai onko niin paha olo että oksentaa - taas. Sitten luin myös Frisiumin haittavaikutukset ja sivuoireet ja tunsin itseni entisestään petturiksi. Minä petin lapseni luottamuksen ja annoin sen pahan lääkkeen.

Mikä sitten on äidin vastuu. Sekö että lapsi syö ne lääkkeet, jos ei hyvällä, ei suostuttelemalla, niin pahallaÖ Aivan kuin minä kuulisin lapsen ajatukset miten hän sanoo että - ei äiti, ei näitä lääkkeitä! Ei ne mitään auta! Minulla on paha olo! Joskus minusta tuntuu siltä että koen fyysisesti samat oireet kuin lapsellani joka ei niitä pysty sanoin kuvailemaan.

ƒidin vastuu on antaa ne lääkkeet. Helpompaa olisi jos jotenkin muuten kuin nielun kautta. Mikä sitten on eettisesti oikein kun lääkkeet voivat muuttaa persoonallisuutta, tehdä pahoinvoivaksi, vihamieliseksi ja tuntemaan olonsa itsetuhoiseksi! Miten kysyn lapselta joka ei osaa kertoa muuta kuin ajatuksella mitä hän haluaa, miltä tuntuu... Kerran eräs kansanparantaja sanoi minulle hoidettuaan lastani että ajattele ja kuunteleÖ. Minä hämmästyneenä että sitähän minä teen! - Ei ei, en minä sitä tarkoittanut vaan sitä että katso lastasi silmiin ja kysy häneltä mitä hänelle kuuluu ja kuule miten hänen silmiinsä syttyvät tähdet kun sinä ymmärrät ja huomaat ja hän kertoo sinulle kaiken. Sinä ymmärrät ja rakastat. Joskus on vaikea ymmärtää varsinkin silloin kun on valvonut monta yötä ja surrut. Omat voimat ovat vähissä kun haluaisi auttaa mutta ei voi. Lupaa vaikka kuun taivaalta ja sittenkään lapsi ei suostu syömään. Voimaton olo tulee silloinkin kun apteekin täti kysyy että miksi jo nyt ostan uusia lääkkeitä, eiväthän entiset vielä laskelmien mukaan ole loppuneet. Siinä sitten voimattomana teen selvityksen että lapsi vastustaa, ei syö ja sylkee kaikki suuhun lionneet nomparellivalproaatti kapselit suustaan ulos heti kun silmä välttää. Niitä sitten imuroidaan lattialta, ei niitä enää kukaan syö. Tänään taas tapahtui ihme. Sen nimi on Paula vanukas. Niitä on syöty jo monta. Kaakaon lisäksi on juotu myös mukillinen mehua. Ehkä tämä tästä, jälleen kerranÖ Toivottavasti huomenna vielä paistaa aurinko. Aamulla soitetaan lääkärille, käydään verikokeissa ja sitten voitaisiin mennä ulkoilemaan. Tänään on vielä lääkkeiden anto, kuten aina iltaisin ja aamuisin. En murehdi vielä sitä tai sen onnistumista sillä ennen sitä kaikki on hyvin.

13.2.2016

Kerron tähän vielä vähän kuulumisia. Viimeiset kaksi viikkoa olleet tosi rankkaa aikaa kun lapselle tuli tosi rankkoja haittavaikutuksia uudesta epilepsialääkkeestä. Parissa viikossa Alexander muuttui kiukkuiseksi ja suorastaan vihamieliseksi. Normaalisti Roni on tosi kultainen, iloinen ja sosiaalinen. Poika lopetti vapaaehtoisesti syömisen kokonaan. Ensin ruokaa sain jotenkuten houkuttelemalla ja maanittelemalla ja lopulta täytyi yrittää väkisin joka taas on aivan epäeettistä mutta minkäs teet kun kaikki yhteistyö loppui lapsen taholta. Pariin vuoteen ei olla jouduttu lähtemään Ouluun tiputukseen. Pelkäsin jo pahinta että nyt se taas tapahtuu. Lisäksi uusi tiukka korsetti valmistui ja saatiin käyttöön kaksi viikkoa sitten. Aluksi luulin että lapsen mielipaha johtuu kivuista kun selkärankaa oijotaan mutta tilanne meni vaan entisestään pahemmaksi. Lisäksi tuli itku ja oksentelu.Alexanderille annettiin uutta lääkettä yksi illalla ja yksi aamulla. Yösäpsyt jäivät pois mutta poika oli kuin kuollut eikä herännyt myöskään aamulla vaikka kouluun olisi pitänyt mennä. Pari kertaa Alexander lähti kouluun ja joka kerta reissuvihossa luki " vaitonainen poika, ruoka eikä juoma eivät kelpaa". Koulunkäyti loppui, silmät karsastivat pahasti ja nälkää ei löytynyt.
 Eilen soitin Ouluun sairaalaan sinne osastolle jossa lääke määrättiin. Lääke on kuulemma erittäin hyvin siedetty mutta sitten on näitä harvoja tapauksia joille kyseinen lääke ei sovi ollenkaan. Lääkäri määräsi että lääke täytyy lennosta vaihtaa toiseen lääkkeeseen joka on jo entuudestaan tuttu. 
Eilisestä mentiin tähän päivään vähän nukuksissa ja syömättömänä mutta voi sitä onnea kun puhumaton lapseni ilmaisi nälkäänsä ja kiskoi minua hihasta nähdessään että kreikkalaista uuniomenajoghurttia! Voi vau! Sitten me katsottiin ja iloittiin Karvinen elokuvasta. Jossain välissä heitin lapsen lelun sohvalle ja silloin tapahtui ihme. Ensin lapsi katseli etäisyyttä vähän toivottoman näköisenä ja sitten hän otti molemmilla käsillä kiinni pyörätuolin renkaista! Tämä ihme on ollut hukassa. Lapsi käyttää vasenta kättä ja oikea ei tartu mutta nyt tarttui ja olin niin ylpeä kun poikani kelasi tuolillaan ihan itse sohvan luoksen ja ylsi ottamaan lelun sieltä. 
Miten sitä voikin olla vaikeavammaisen täysin autettavan lapsen vanhempana iloinen, onnellinen ja ylpeä pienistä asioista!


15.02.2016 17:00

Olin minä joskus töissäkin ja siinä sivussa ruokatunnilla poseerasin lehteen.


15.02.2016 16:58


15.02.2016 16:57


15.02.2016 16:56


15.02.2016 16:56


15.02.2016 16:55


15.02.2016 16:54


15.02.2016 16:53


15.02.2016 16:52


15.02.2016 16:51


15.02.2016 16:50

Köyhät taiteilijat ovat kautta vuosisatojen aina piirtäneet itseään peilistä


15.02.2016 12:06


15.02.2016 12:03

Anni ja Sandi. Anni oli yksi lempihevostytöistäni.


15.02.2016 12:00

Olen joskus tällaistakin tehnyt piirtänyt ja taittanut


15.02.2016 11:59

Donnan kanssa reissasin paljon ja piirtelin siitä kuvia aina kun oli rauhallinen hetki


15.02.2016 11:58

Donna laika, maailman paras koira


15.02.2016 11:57


15.02.2016 11:56


15.02.2016 11:55


15.02.2016 11:54


15.02.2016 11:53


15.02.2016 11:52


15.02.2016 11:51


15.02.2016 11:51

Muistoissani palaan mummolaan Pienentalon pihamaalle. Alla olevassa aivan kuin Pienentalon Kalle tervehtimässä hiirivahtia.


15.02.2016 11:49


15.02.2016 11:48

Jostain kirjasta löytyi kissarakasvalokuviakuvia malliksi. Muistaakseni kuvat olivat mustavalkoisia.


15.02.2016 11:47

Elokuvarakkautta


15.02.2016 11:46

Poikani Marlon


13.02.2016 19:15

Maalaus vuodelta 1992


13.02.2016 12:46

90-luvun alussa minua viehättivät kovasti aiheina viidakko ja sen asukkaat. Leijonat ja Viidakkonainen on maalattu öljyväreillä. Laskin että galleriassa on tällä hetkellä 243 työtä.


13.02.2016 12:16

Nämä mainiot leijonat ovat käyneet muummuassa mutkan Kokkolan taidekoulussa kun yritin pyrkiä sinne 90-luvun alussa. Onneksi nyt vanhat ystävät ovat luonani taas ja saan nämä työhuoneen seinälle. Olin muuten viimesillään raskaana kun maalasin näitä villejä eläimiä!


13.02.2016 12:12


13.02.2016 08:52


Ystävältä taulu lahjaksi

13.02.2016 08:45

Tämän ihanan taulun sain taiteilijaystävältäni lahjaksi. Hän kävi henkilökohtaisesti tuomassa taulun minulle . Suurkiitos ihanalle ystävälle!


Piirtäjä aina ja ikuisesti

12.02.2016 21:10

- Hei muuten ystävät! Lisäsin yli 50 työtä galleriaan joten käykää katsomassa!


12.02.2016 21:07

Yksityiskohtainen syystutkielma akvarellivärein.


12.02.2016 21:05

Taisi olla se ensimmäinen työ 90-luvulla jonka seurauksena hurahdin digitaaliseen piirtämiseen. Tämä on koulussa tehty työ valokuvaa ja piirtojälkeä yhdistäen!


12.02.2016 21:03

Tussipiirroksia olen piirtänyt koko ikäni. Ohessa luonnos jonka olen piirtänyt hetkestä kun suutelin hevosenkenkää saatuani työharjoittelun ajaksi oman kämpän.


12.02.2016 20:58

Hilariuksen klubilehti jonka piirsin, suunnittelin ja taitoin tilauksesta 97. Lisää aiheesta akvarelleja, luonnoksia galleriassa. Lopullinen lehti toteutettiin minun digitaalikuvituksella. Luonnoksia löytyy tekeillä olleesta elokuvasta Hilarius-Hiiri ja Loru-Liisa


12.02.2016 20:56

SinäMinä lehden ruonokirja. Viime vuosituhannen lopusta. Runot olivat nuorten kirjoittamia mutta kuvitus ja typografia minun käsialaa.


11.02.2016 23:02

Tänään olin kertomassa tauluistani näyttelyvieraille ja piirsin nopean muotokuvaluonnoksen tussilla jokaisesta halukkaasta mallista. Moni sai minulta lahjan ja minä palkaksi hyvän mielen. Kiitos jokaiselle osallistujalle!


11.02.2016 22:48



Iloa ja väriä arkeen

Nivala lehti 11.2.2016

11.02.2016 22:16

Suurkiitos toimittaja Eetu Kupulisoja ja Nivala-lehti!


11.02.2016 22:12


11.02.2016 22:11


11.02.2016 22:10


11.02.2016 11:32



8.02.2016 13:29


8.02.2016 13:28


8.02.2016 13:27


8.02.2016 13:26


7.02.2016 12:30


6.02.2016 23:05


6.02.2016 16:15


5.02.2016 21:27


5.02.2016 21:26


5.02.2016 21:24


3.02.2016 12:37


3.02.2016 12:33


Sydän

3.02.2016 11:16

Ystävät, ne todelliset, sydän vähän pysäytti minut joten siksi ollut pakko hengähtää ja rauhoittaa sydämensykettä mutta pian taas tarina jatkuu. Lääkärissä käyty ja nyt levättävä. Toivon että vastaisuudessa blogini on ilon ja rauhan paikka eikä loanheiton. Jos vihamiehelläni on jotain asiaa minulle niin pyydän jättämään perheeni rauhaan ja lähestymään minua viranomaisten kautta joiden välityksellä kiistanalaiset syytteet selvitetään. Blogini ei ole niiden selvitystila.


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Vanha hippi kirjoitti 29.02.2016 20:51:

Hieno idea sinulla tämä "Erityisen rakkaat"-muotokuvat. Ja nuo kaksi kuvaa erityisistä rakkaista ovat luonteikkaita ja puhuttelevia maalauksia. Toivotan menestystä projektille, kyllä tähän maailmaan rakkautta ja empatiaa mahtuu, sitä ei ole koskaan liikaa. Hetken tie -laulu on aivan laadukasta runoa, olen aina pitänyt siitä, varsinkin Jesse Kaikurannan tulkitsemana. Teillä kitaransoittajan kanssa on mainio versio siitä.

Sarinki kirjoitti 24.02.2016 20:39:

Tervetulloo sitte kesällä

Darling kirjoitti 20.02.2016 15:57:

Kiitos Sarinki! Kihlajaiset siellä Kittilässä Lapin taian lumoissa. Ensi kesänä tullaan uudestaan! Kemijärvellä taidenäyttely minulla kesäkuussa ja niihin aikoihin tulemme sinne. Tapaamisiin!

Sarinki kirjoitti 19.02.2016 13:34:

Kuin ihmeenkaupalla sattui silmiini blogikirjoituksesi Lapin lomalta ja Kittilän reissulta, muistuitte kyllä heti mieleen. Toivon onnea teille edelleenkin <3

Koodimies kirjoitti 19.02.2016 11:44:

Sieltä vanhalta Performan kovalevyltä saatiin ihmetemppujen avulla pelastettua 1,1 gigatavua kuvia ja piirroksia. Itse kone ja se näyttö ei enää suostunut pelittämään. Eihän tuo ole ihme kun on jo kahdenkymmenen vuoden takaa. Ei kai me vaan olla vanhennuttu mekin, kovalevyt pelitää kuitenkin jotenkin, vai?

Darling kirjoitti 18.02.2016 21:05:

Hei Koodis! Yksi kuva lipsahti monta kertaa...

Darling kirjoitti 12.02.2016 21:20:

Kiitos Opettaja! Kiitos sinulle! Sinä vahvistit uskoani siihen että värit ovat kuin elämä ja värikkäät muistot parhaita! Lisäsin galleriaan paljon uusia kuvia joten käy kurkkaamassa muistoja!

Opettaja kirjoitti 12.02.2016 09:11:

Onneksi olkoon näyttelysi johdosta, väkevää pensselinjälkeä todellakin. Muistuu mieleen mitä puhuimme värien merkityksistä aikoinaan. Et ole tosiaankaan antanut muistojen värien haalistua.

Darling kirjoitti 11.02.2016 23:23:

Kiitos ƒiti! Tervetuloa! Muista käydä katsomassa tauluja!

ƒiti kirjoitti 11.02.2016 22:52:

Anteeks, ku en ilimottanu käynnistäni Nivalassa ku oli tää plogi jumissa. Tuun jonkun viikon päästä käymään siellä.

Koodimies kirjoitti 10.02.2016 10:14:

No ei ollut nyt ongelmatapauksia.

Darling kirjoitti 10.02.2016 09:57:

Kiitos Koodimies! Oliko paljon suodatettavaa?

Koodimies kirjoitti 10.02.2016 09:13:

Testasin moderoinnin juuri ja hyvin toimii.

Vanha Hippi kirjoitti 9.02.2016 21:49:

Kyl' maar täytyy sannoo ett' toi kommentoinni taso viime viikkoina on tuonut mieleen sen mitä Frank Sinatra sano aikoinaan: "Aivan sama mitä kirjoitettaa, kunhan nimi on oikein." Kääk, kääk!

Koodimies kirjoitti 04.02.2016 23:49:

Kiitokset kaikille kommentoijille ja valittelut sen johdosta että kommentointia joudutaan sensuroimaan joidenkuiden epäasiallisen ja häiritsevän kommentoinnin takia. Tähänastiset kommentit arkistoidaan blogikirjoitusten mukana

Darling kirjoitti 4.02.2016 23:24:

Pyynnöistäni huolimatta et jätä minua ja perhettäni rauhaan.

Darling kirjoitti 4.02.2016 22:26:

Kiitos Vanha hippi!

Vanha hippi kirjoitti 4.02.2016 13:54:

Terveiset DD vähän kauempaa eli Intian suunnasta. Siellä oli paljon kokemista ja näkemista vaikka onkin yhtä melua ja kaaosta jos sen niin haluu nähdä. Mutta matkailu avartaa kuten tiiät ja suvaitsevaisuus toisia tallaajia kohtaan paranee. Täällä jokilaaksossa puhaltelee näemmä aika paskanmakuiset tuulet. Haisi se Intiakin, mutta ei siitä välittäny ku siellon niin rikas luonto muutenkin. Hellurei!

Darling kirjoitti 4.02.2016 11:00:

Kiitos Koodimies!

Koodimies kirjoitti 4.02.2016 10:50:

Homma hoidettu. Blogien backupit tapahtuvat lähipäivinä.

Darling kirjoitti 3.02.2016 17:54:

Vielä kaikille rakkaille lukijoille, laittakaahan kivaa palautetta tulemaan. Kaipaan myönteisiä iloisia kommentteja. Uuden jutun kirjoitan illalla. Nyt lähden hakemaan potkukelkkaan aisoja niin että saan vetokoirilla kyytiä!

Darling kirjoitti 3.02.2016 17:51:

Hei Koodimies! Tyttären blogiin on iskenyt taas vaihteeksi joku "robotti". Laskurikin sieltä meni sekaisia, kävijöitä oli muistaakseni 10 300 kunnes laskuri nollaantui ja nyt siellä on se mitä on.

Tällä blogisivulla on käyty 778 kertaa!