Joulukuussa 2015 - tammikuussa 2016 kirjoitetut jutut:


29.01.2016 14:37


29.01.2016 14:36


29.01.2016 14:33


29.01.2016 14:32


29.01.2016 14:31


29.01.2016 14:30


29.01.2016 14:29


29.01.2016 14:28


29.01.2016 14:27


Kipsattu lapsuus

ja muuta sairaalassa koettua

25.01.2016 21:12

Tänään Alexander on ollut ihan kipsissä! Aamullq hän oli ihan unessa kun lähdimme ajamaan kohti Oulua mutta pian musiikki antoi pontta rytmille ja poika pomppi ja istualtaan tanssi jokq rytmi kumisten veressä. ƒitiä väsytti niin.... väsymys oli tuskastuttavan kamalaa. Musa pauhas ja minua väsytti entisestään. Sitten oli vielä loppunut pissapojan neste ja karahtavat pyyhkijät jotka saivat tuulilasiin saostuneen veden jäätymään hyvin nopeasti. Vähänväliä minun piti ajaa tien sivuun ja raaputtaa jäätä pois lasista. Siinä vähän virkistyi mutta ei tarpeeksi. Väsymys teki ajosta urakan.

Oulussa oltiin kuin oltiinkin ajoissa. Kerrankin! Pieni takapakki oli että joku oli survaissut merkittömän auton invapaikalle. Minä mallasin ja mqhdutin ötökän ()meidän auton) siihen viereen. Ahdasta oli. Pojan sain autosta pois niin että vedin pojan takaperin peruutaen ja kainaloista kannatellen autojen kapeasta välistä, nostin pyörätuoliin ja sitten mentiin.

Osastolla Alexander pääsi nopeasti kipsikylpyyn. Siltä se minusta aina näyttää kun poika puetaan kapeaan korsettipaitaan ja pyöritellään tarkkaoppisesti kipsissä. Toimitus ei kestä kauan ja kipsimuotti uuteen haarniskaan on valmis. Ajattelin siinä heti kipsivaloksen nähdessäni että voi hurja kuinka minun pieni poikani on kasvanut

Kipsauksen jälkeen hoitajat pesivät pojan päästä varpaisiin ja ihastelivat pojan paksuja hiuksia. Pesun jälkeen palasimme osastolle ja saimme huoneen. Siinä vaiheessa minua väsytti niin kauheasti että oli pakko ottaa pikkuiset päiväunet. Pää tuntui lyijyn raskaalta ja tyyny oli ihanan pehmeä. Alexander nukkui vain vähän. Hän odotti sopivaa tilaisuutta päästä pudottautumaan sängystä pois.

Iltapäivällä saamme kutsun korsetin sovitukseen uusi" haarniska" on pian valmis! Väriksi valitsimme seeprakuvioinnin joka sopii mahdottoman hyvin pääkallosomisteisiin jalkatukiin eli dafoihin

Tullessamme takaisin osastolle kohtaamme mainioita sairaalaklovneja. Alexander saa esitellä hienon uuden korsetin ja sitten klovnit laulaa lurauttavat pojalle pari mukavasti stemmaavaa laulua.

Mukavan päivän jälkeen pitäisi malttaa ruveta nukkumaan. Täällä olemme vielä sairaalareissulla ja huomenna ennen kotiinlähtöä on selän ja lonkkien röntgenkuvaus.

Illalla kävin jaloittelemassa ulkona. Oli hyvä kävellä pieni lenkki kirpeässä pikkupakkasessa. Kävellessäni muistin äitiäni joka kuoli täällä samassa sairaalassa vuonna 2005. Minulla on hirveän kova ikävä äitiä, se tunne ei katoa milloinkaan. Haluaisin kertoa hänelle kuinka lapset kasvavat, mitä kuuluu ja jne. Olisin kaivannut äitiäni lohduttamaan silloinkin enemmän kuin koskaan kun pienet iltatähteni kuolivat pois! Toivottavasti he pääsivät mummun luokse sinne jonnekin pilven reunalle!

Elämä on huomennakin, toivottavasti, vaikka onkin luvannut pahaenteisesti huonoa liukasta ajokeliä. Ihana mennä kotiin! Ehkä löydämme kaupasta jotain kivaa tuliaista kotonaodottaville.


Sairaalareissu

25.01.2016 05:21

Huomenta. Tänään on tohina päivä. Lähdemme Alexanderin kanssa sairaalareissulle. Uusi korsetti tehdään ja Oulussa menee ainakin tämä päivä. En ole varma pitääkö siellä olla yötä. Onneksi pakkanen on lauhtunut pariin asteeseen.Kahdestaan lähdetään, kukaan muu ei lähde mukaan. Kirjoitan päivällä lisää jos ehdin.


Kotimatkalla kuultua sivistyskieltä

24.01.2016 20:25

Bussissa kotimatkalla vajosin omiin ajatuksiini. Kaikenlaista pyöri mielessä. Vanhoja hetkiä hyvästelin ja uusille tulevaisuudensuunnitelmille avasin mieleni ovia. Sitten jäin pohtimaan onko tämä nyt sitten sitä supisuomalaista sivistystä ja eurooppalaiseksi aktivoitumista kun nuorisolla vähintään joka toinen sana on v...ttu tai joku muu kiroilusana. Siellä bussissa istui myös tummahipiäinen mies älykännykkää säätäen. Joku kuului huutavan tuohtuneena - vitun neekeri! Että minua hävetti sen huutajan puolesta ja harmitti sen rauhallisen ulkomaalaisen miehen. Kaikista kulttuurieroista voimme toki olla eri mieltä mutta että onko tämä suomalainen kulttuuri kenenkään korville terveellistä. Mitähän se mies ajatteli... mahtoiko pelottaa? Joltain pysäkiltä nousi kyytiin joukko nuoria suomalaisia miehiä jotka puhuivat " pillukieltä". suotakoon anteeksi minulle että käytän nyt näitä sanoja mutta en voi suoraan lainaten kommentoimatta kirjoittaa tätä juttua. Miehet nauraa röhöttivät suureen ääneen ja kerskuivat toisilleen laivakokemuksillaan. Monta pillua sait?!Niin monta etten muistanut laskea! Koolla ja näöllä tai iällä ei ollut väliä. Minua ällötti kun kuuntelin siinä vieressä käytävän toisella niiden miesten sanottavaa. Joka toinen sana oli pillu toinen vittu ja kaikki muut naista halventavat sanat siinä välissä. Minä vain kudoin sateenkaari sukkaa ja olin kuin en olisi kuullutkaan....Ennen bussista poisjääntiä miehet vielä sopivat ettei puolisoille ja tyttöystäville kerrota mitään seikkailuista koska he ovat sellaisia huoria.....! Minun isoisäni puhutteli vaimoaan. Mummoani akaksi mutta ei miksikään huoraksi. Akka oli kiukun vertauskuva mutta myös hellyyden. Sellainen akka... Huora ei liene hellittelynimi tai voihan se tietenkin ollakin, joillekin, tietyssä tilanteessa ja tietyllä painolla.

Minä olin varmaan niiden miesten mielestä vanha lehmä joka kutoo sukkaa tai jotain sellaista. Mitähän ne naiset jotka kotona odottivat miehiään olisivat sanoneet jos olisivat kuulleet heidän miestensä keskustelun. Vittu viina ja sammuminen - kaveria ei jätetä jos ei joku tapa. Olisikohan suomalaisella miehellä peiliinkatsomisen paikka miten käyttäytyä julkisella paikalla. Ennen kuin kaverukset jäivät pois bussista keskusteluun liittyi vielä ehtoopuolella oleva suomalaismies joka kaivoi povitaskustaan kossupullon ja tarjosi huikkaa joka äijälle siinä seurueessa että jaksavat panna niitä pilluja vielä lisää siinä paikassa johon jäivät. Kotiin he eivät olleet vielä menossa. Meinasin huikata ukkojen perään että viekää vaimoille terveisä mutta en sanonut. En uskaltanut. Kossupullon haltija alkoi ottamaan sitä kossua kuin metso rintaansa röyhistellen. Vahvistusta. Taas minun teki mieli sanoa jotain. Vaikka että bussissa on kameravalvonta ja alkoholijuomat kielletty. En sanonut. Pitäköön onnensa, ajattelin kun mies vihdoin könysi ulos bussista ja häipyi pimeyteen.

Toivon niin että nuo naista ja miestä halventavat sanat vähitellen katoaisivat pois suomenkielestä ja koko maailmasta. Mitä voi ajatella kansasta joka niin ahkerasti viljelee noita sanoja? Mikä voikaan olla pahempaa kuin suomalaisnainen joka kännissä räkä poskella ja tupakkahuulessa kiroaa vittua. Onko sellainen käytös omiaan luomaan vääriä käsityksiä ja johtopäätöksiä?

Lopulta bussissa olimme vain me, minä ja se" mustamies" eikä minua edellämainitun kerrotun jälkeen pelottanut yhtään.

Aikoinaan mietimme naisissa tuumin että mitä yhdelle alatyylin viljelijämiehelle voisi tehdä joka jatkuvasti lähetteli anaalisia ja ala-arvoisia erittäin halventavia viestejä varsinkin öisin. Ei mitään. Me emme voi tehdä mitään sillä tämä on miesten hallitsema maailma, yksi naisista vahvisti.

Ennen kuin jäin pois bussista minun teki mieli kysyä siltä mustalta mieheltä minne hän oli matkalla ja mitä hän ajatteli tästä maailmasta...


Susitöppöset

sukat huopuvasta Joki langasta ja 7veljestä varret

24.01.2016 13:56

Susitöppöset neulottu kuin perusvillasukka. Varret ensin ja sitten vaihdetaan 3,5 puikkojen tilalle ennen kantapään aloitusta (noin 5krs) puikot nro 6 ja Joki huopuva lanka. Näissä sukissa/ töppösissä minulla oli käytössä vain jämätilkkuja huopuvaa joten tein niillä kirjavat töppöset.

Aikaisemmin julkaisin ohjeen perussukkiin vahvistetulla kantapäällä joten kantalappu ja kantapään kavennus neulotaan aivan samalla tavalla kuin edellisessä ohjeessä. Puikot vain ovat paksummat ja lanka tuntuu "höttöisemmältä" mutta taipuu saman ohjeen mukaan. Vahvistettu kantapää saa huovutetun tossun kantapään tuntumaan myöhemmin napakalta.

Sukkaan kannnattaa kutoa vähän enemmän pituutta, noin 3-4 cm verrattuna normaaliin sukkaan tai no riippuen käsialan kireydestä niin että pikkuvarvas sovitettaessa peittyy kokonaan ja menee ainakin sentin verran siitä yli. Sen jälkeen neulotaan kärkikavennus eli joka puikon lopussa kaksi oikein yhteen siten että lopuksi jää jäljelle kaksi silmukkaa jokaiselle puikolle. Lanka vedetään parsinneulalla kaikkien silmukoiden läpi, kiristetään ja päätellään nurjalle puolelle mutta väljästi! Väljästi sen vuoksi että kun lanka pesukoneessa huopuu niin tossu menee pilalle jos päättely on liian kireällä.

Mukavia tossuntekohetkiä! t. Darling


24.01.2016 13:22


23.01.2016 20:48


23.01.2016 14:14


23.01.2016 14:13


23.01.2016 14:12


23.01.2016 14:11


Yökyöpelistä tuli aamun virkku

23.01.2016 04:47

Heräsin puoli kolmelta enkä enää saanut unta. Olen pohtinut tuota dilemmaa että miten onnistuu villasukasta muokattu koiranpaita. Vähän sama asia kuin sovittaa kaksi täysin toisilleen vierasta kulttuuria keskenään yhteen on hitsata päässäni toimivaksi ratkaisuksi koiraneullos jonka saaja ei ole enää kovin suosiollinen lukuisille sovituksille kaikkine kutomapuikkoineen.

♡Samalla kun olen kutonut olen pohtinut tätä Suomessa vellovaa pakolaisasiaa. Ai niin ystävät! Tänään tein uuden värilöydön! Kirkkaan räikeää ihanaa papukaijaa! Tunnen aivan kuinka lanka soljuu sormieni läpi kun huomennakotimatkalla rupean kutomaan kirjavat papukaijasukat.< Onko värillä väliä? Onko muodolla? Joku on paksu, toinen laiha, toinen valkoinen, toinen tumma. Joku tykkää vaaleista pastellisävyistä kun taas toinen kirkkaasta ja räiskyvästä. Olemme mielipiteen mittaisia, toinen jättää sanomatta kun toinen päästää suustaan sammakoita. Sitä se on, elämä. Monimuotoisuutta. Missä sitten kulkee raja ihonvärissä, mielipiteessä tai kosketusetäisyydessä. Suomalainen halaa harvoin ja ottaa mieluummin etäisyyttä. Saamme siitä luontevasti tanssiaskelia kun toinenlähestyy ja kohde väistää pakittaa tai perääntyy pysyvästi. Jos ei kerkeä väistää niin kohde hämmentyy ja vetää heti halauksesta seksuaalisen johtopäätöksen. Kuinkas tässä näin kävi!? Valkoinensuomi! Jäätä lunta pakkasta! Naurettavaa että me tässä kansainvälisen maailman keskellä ajattelemme ettei suomessa voisi olla väriä, siis ihonväriä muuta kuin tämä oma kalpea kansa. Menisitkö julkisella paikalla haukkumaan toisen ihmisen? Hyökkäisitkö yllättäin kimppuun täysin arvaamatta?sättisitkö kaikessa vihassasi toisen ihmisen täysin seurauksista piittaamatta tai lapsista....? Et varmaan.... tai entä hyökkäisitkö vammaisen oikeuksia vastaan hänen ollessa kadulla tai harrastuksessa? Et varmaan mutta ikävä kyllä sitäkin näkee. Ihmiset kääntävät vähintäänkin päätä ja kävelevät niskat nurin kääntyneinä ohitse.... en näe en kuule.... en tunne.... katosiko kirjoituksestani pää? Tai häntä? Se oli tarkoituksenikin. Yhtä järjetöntä on rasismi. Oli sitten kyseessä kohde maahanmuuttaja tai kanssaihminen, ei enemmistöön kuuluva. Erilaisuus on arvo. Maailma olisi tylsä paikka ilman vaihtelua. Minusta on kammottavaa kuinka media ruokkii ihmisiä pullistelemaan o ien uskomustensa kanssa ja lietsomaan puolitotuuksia ja valheita. En ymmärrä kuinka esimerkiksi facebook sallii ala-arvoisten ihmistä loukkaavien kannanottojen julkaisun! Ihminen voidaan vetää alta lipan syystä tai toisesta todellisuutta vääristäen.

Täällä on minulla muutama varastolaatikko ja tein niistä ihmeellisen löydön, valokuvia joita en tiennyt olevan enää olemassakaan! Luulin että kaikki menivät sinä onnettomana viikonloppuna kun jätin vanhan kotitaloni vieraan ihmisen haltuun, hetkeksi. Ajattelin että kyseisellä ihmisellä olisi aidot ajatukset kun hän lupasi vahtia minun kotitaliani. Hyvänen aika! Kun tulin lasten kanssa kotiin niin oven eteen oli sijoitettu raktorin peräkärry ja samaiseen kärryyn sateen pieksämäksi oli heitelty hirveästi minun edesmenneen äitini tavaraa, kirjoja, vaatteita, kirjeitä, valokuvia! Siellä ne lojuivat sateessa pilalle kostuneina enkä minä voinut muuta kuin itkeä!Miksi?! Miksi näin?! Samalla kertaa vanhan talon seinään oli myös moottorisahalla tehty aukkojosta osa tavaroista oli syydetty särkymään uuden puolen välikatolle lasivillojen sekaan. En jaksanut enää itkeä. Surin talovanhust ja laitoin ammottavaan aukkoon pahvisuojan.En voinut muuta kuin kiittää avusta. Muutakaan en voinut.

Yksinäinen naisihminen maaseudulla maatilan pitäjänä törmää kaikenlaisiin olentoihin. Tuskin vanhan ajan rengit olivat yhtä röyhkeitä, jokin moraali heillä kaiketi oli, ei ainakaan päivän valossa. Yhden kerran muistan kun pyysin vanhaa taloa vahtimaan miestä jonka tunsin jo aika hyvin. En suinkaan ollut kiinnostunut, muuten vaan ystävän kaltainen. Silloinkin olin lasten kanssa reissussa ja minulla oli mukana myös yksi tei i-ikäinen hevostyttö. Silloin oli pääsykoe johon osallistuin. Ratsastuskoe jonka läpäiseminen jäi minulta kesken kun enuskaltanut hypätä korkeaa estettä. Ratsastuksen valvoja huusi minulle että kyllä se hevonentietää mitä tekee ja osaa hypätä esteen yli. Vastasin että kyllä minä sen tiedän mutta kun minun pää ei mene siitä yli. Joskus ih iset tekevät päättömiä tekoja. Ehkä se oli minun talon vahdilta sellainen kun tulimme kotiin niin hän oli nukahtanut tuoliin ilkosillaan! Tv huusi istoskanavaa ja mies kuorsasi ja.... no joo.... jääköön loppu kertomatta. Keräsin kaljapullot, herätin vahdin ja kehoitin menemään nukkumaan. Lapsille sanoin että aikuiset eivät aina ole tekojensa tasalla. Myöhemmin totesin tyypille että jos se ele oli vihje jostain niin kiitos mutta ei kiitos. Olisin tietenkin voinut nostaa siitä metelin seksuaalisezta häirinnästä, raiskausyrityksestä ja ties mistä mutta eihän niin voi tehdä. Ohittaa tilanteen ja antaa olla, suomalainen mies on mikä on, suoraa toimintaa, suoraan asiaan. Mikään ei ollut yksinäisenä parittomana maatilan emäntänä raskaampaa kuin olla sanomatta, välittämättä, tai muuten ei olisi saanut apua enää mistään.

Tämä yökyöpeli nukkuu ehkä hetken verran jos saan enää unta. Huomenna onneksi kotiin! Isoisäni sanoi aina että tYtyy välillä lähteä että voi palata takaisinentistä ehompana ja täynnä rakkautta. Hän myös kertoi snoneens tyttärilleen, myös minu äidille, että jos ei maailman tuulissa siivet kanna niinainavoi tulla takaixin kotiin. Viime päivinä äitini on ollut minulla usein mielessä. Voi kumpa voisin soittaa äidille! Luokse en voi enää me nännä muttahaudlle voinviedä kynttilän. - ƒiti, olet rakas!


Neulon aamutuimaan koiralle paitaa

22.01.2016 08:18

Elämä on aika arvoituksellinen juttu niin kuin tämä kyhäelmä käsissäni jota kutsun koiran villapaidaksi. Olen neulonut täällä kuin raivohullu tai pitäisikö paremminkin sanoa ahne keksijä. En minä tiedä miten koiralle tehdään villapaita mutta onneksi mallihaukku on aika pieni joten lankaa menee jonninverran eikä niin paljon ettei virheitä voisi tapahtua.

Maailma muuttuu ja me sen mukana. Tilaisuuksia tulee ja menee, joku antaa ymmärtää muttei ymmärrä tai tahdo antaa, joku toinen saa samaan aikaan lottovoiton kun taas toinen kylvää iän ikuista vihan siementä elämän otolliseen maahan. Elämä voi pysähtyä sairauden tai vamman vuoksi. Elämä voi pysähtyä toisten katkeruuden ja syyllistämisen saran, huhun joka saa siivet eikä todenperäisyydestä ole tietoakaan.

Suomi on muuttunut. Enää ei kirjoiteta yksinomaan mediassa julkkisten, yleensä niiden iki ihanien urheilijoiden toilailuista tai surusilmäisistä selostuksista. Urheilijakin on ihminen. Sääliksi kävi Suomen ykköshiihtäjien rivistö ja siinä etenkin Mika Myllylä joka myöhemmin poistuikin taivaalliseen kuoroon väsyttyään vastaamaan julkisen median loanheittoon. Hän oli suuri mies, Isolla Iillä Ihminen.

Media on muuttunut älyaikaisen kehityksen myötä. Jokaisella on joku älylaite jonka avulla voi ottaa hyvin laaja-alaisesti kantaan. Tieto on meillä jokaisella käsillä. Maahanmuuttajat ovat muuttaneet Suomea. Tai ehkä me suomalaisen vain muuten olemme muuttuneet huomattuamme että maailmassa on muitakin eikä vain tämä meidän puhtoisen valkea lintukoto.Raiskaustapauksista kirjoitetaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemminja niiden yrityksistä. Naisia pelotellaan entisestään pysymään kotona sillä nurkan takana voi odottaa mies joka housut kintuissa mylvii kuin sonni ja odottaa kiimanhöyryisenä seuraavaa uhriaan. Naisesta on tullut riistaa jota metsästetään. Miesjoukot mylvivät uhoten toinen toiselleen, sarvia kalisutetaan ja kaikkein vaarallisimipia ovat ne laumasta lähteneet jotka ottavat omankäden oikeuden itselleen seurauksista piittaamatta.

Maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan. En ota kantaa siihen onko pakolaisten tulo oikein vai väärin. Ymmärrän sen pelon ja epätoivon joka heitä on kotimaassaan vainonnut mutta samat syyt vaikuttavat täällä meillä Suomessa. Valtaväestö uhoaa ja tulijat astaavat stressiin omalla tavallaan, heidän elämänsä on ollut erilaista, he eivät ymmärrä miksi täällä on toisin. Ylivieskassa sattunut taannoinen raiskaustapaus johon oli merkitty syylliseksi "mustamies" osoittautui pilaksi. Ilkivaltaa ihan valtaväestön päästä! Mikähän järki siinäkin oli että toimittiin - jouluna - ja lasketeltiin luikuria totena maailmalle.juttu herätti pelkoa ja ahdistusta ja se siinä varmasti oli tarkoituksenakin, saada ihmiset toimimaan valheen opastamana.

♡ Tähän aamuun ja tähän todellisuuteen. Ulkona on edelleen likipitäen -30∞c pakkasta. Täysikuu loimottaa taivaan kannella. Heräsin jo kuudelta kutomaan koiralle paitaa vaikka olenkin sinänsä lomalla, vaikkakin ystävällä töissä apuna. Minä olen aamun virkku ja illan torkku. Eilen sain vanhan ystäväni takaisin - Hau Hau oma koirani, Rien Poortvielt! Kirja on suurenmoine ! Mahtava! Rien Poortvielt on se taiteilija joka on minulle ollut aina suunnan näyttäjä, esikuva, inspiraation lähde ja myös se alku ja syntymän juuri joka sai minut alkamaan kirjoittamaan ja piirtämään, kuvittamaan tätä blogia.

Talossa kuuluu kuorsaus. Jatkan vielä koiranpaidan kutomista otsalampun valossa. Ystävät rakkaat, rauha jokaiseen sydämeen ja rakkaus! Hei kotiväki, pian minä tulen täältä!


Kuvaton sanoma

21.01.2016 09:45

Vielä vähän jatkan edelliseen, eli tämän tekstin alapuolella olevaankun on rauhallinen aamu ja minulla on aikaa. Heräsin siihen tunteeseen että kello on seitsemän ja minun täytyy soittaa kotiin ollaanko siellä jo herätty. Voi tavattoman hankala paikka kun en voinut sitä tehdä! Kyllä ihminen niin puheliminoituu siihen uskoon että jokainen perheenjäsen ja ystävä on siinä tavattoman lähellä. Nyt ymmärrän miksi tyttäreni tarvitsee uuden puhelimen, hänellä ei ole ollut sitä vähään aikaan, on kuin rangaistusvankina olisi.

Sitten vielä pääasiaan josta halusin kertoa. Eilen illalla maistoin nam niin taivaallisen hyviä lihapiirakoita! Välissä oli Kivikylän nakki ja mausteena ketsuppi, sinappi ja tietenkin myös juustoa. Tuon kotiinkin lihiksiä niin sitten herkutellaan. As soon as bossible!


Pakkanen paukkuu ja värit räiskyy

21.01.2016 09:17

Otsikko toisinsanoen on kuin lukisi sukkien ilosanomia eli se mikä on puikoilla kudottavana on yhtä lämmittävää kuin lukisi ystävältä tullutta kirjettä. Ensimmäinen sukka on valmis uudesta sukkaparista. Toinen on tarkoitus tehdä tänään. Kuvaa en voi laittaa ennen kuin olen taasen kotona sillä päivitän nyt blogia kyläpaikassa ja oma puhelimeni rikki. En tietenkään ottanut kenenkään numeroita muuten ylös, tai tärkeitä viestejä kirjannut eri paikkaan. Jos puhelin pimeni ikuisiksi ajoiksi niinsitten siellä meni myös kaikki puhelimeen kirjoitetut kalenterimerkinnät.

Eilen pakkanen käväisi -30∞c!☺♡♡♡ Ystävät rakkaat pärjäilkää ja muistakaa pukea lä mintä ylle ja muistetaan että pian on taas kevät.


Lempilankaa ja muita löytöjä

21.01.2016 01:11

Tänään löysin aamulla sen rakkkaan piponi jonka olen neulonut novita heijastuksesta paksuilla puikoilla, fuksia ja mustaa. Samalla reissulla ajelin käymään Loviisassa katsomassa vanhoja tuttuja paikkoja. Olisivatpa sielläkin kaupungissa tajunneet aikanaan säästää vähän isomman osan vanhoista puutaloista. Porvoossa niitä onneksi on mutta Loviisassa vain muutamia, pieni rykelmä keskellä kaupunkia.

♡Loviisassa tein löydön.sielläkin on nimittäin Tokmanni. Halusin käydä kurkkaamassa tuotteita ja tietenkin myös paluumatkaa ajatellen lankatuotantoa. Minulla on sitten taas aikaa kutoa. Neuloa voisin sanoa mutta mummoa muistellen kudon näissä tarinoissani♡ Siellä se sitten tapahtui! Rakkautta ensi silmäyksellä nimittäin hyllystä löytyi kirkkaita värejä, kirkas keltainen ja oranssi värit joita olen jo vuotta hyvän matkaa kaivannut. Lisäksi sieltä löytyi kirkas keltainen ja sen murretut sävyt lankakerässä ja vastaava hailakan sininen. Pareiksi näille neulesukkavarsilangoille ostin kirkkaan oranssin ja hailakan harmaansinisen lankavyyhden sukan jalkaterää varten. Hyvät yhdistelmät. Muistin heti yhden pienen tytön jalkoja ja iloa hänen kasvoillaan ja ajattelin että sille pienelle aurinkoiselle lämmintä. Yksi mikä jäi kansmietityttämään vaikka en sitä vielä tällä kerralla ostanut niinjokihuopuvaa ja varteen polkkaa... kerron sitten lisää toisella kerralla. Nyt ystävät kutomaan! Jokaiselle neljälle puikolle 12 s kullekin.


Kadonnut pipo

20.01.2016 22:39

Oi ihanaa! Tänään löysin kadonneen pipon jonka olen omakätisesti kutonut. Pipo on tehty heijastavasta langasta mutta eipä se pipoa pelastanut vaan muisti. Aikani pähkäilin ja sitten muistin että vieraalla autolla vieraass maailmas eikun kaupungis.... se varmaan oli se yks pysäkki kun skrapasin jäätyneitä ikkunoita ja tungin pipon oven väliin ettei ovet mene vahingossa kiinni.... Jooooo! Oli se! Tänään menin samaan paikkaan eri aikaan ja pysähdyin sille bussipysäkille ja kas siinähän pilkotti pieni häive pikanttia pinkkiä ja siellä oli kuin olikin minun pipo! Toinen vahinko tulikin sitten jälkijunassa enkä hanki enää puhelinta. Puhelin on turha kapine ja nyt kun se vanha neljä vuotta palvellut Lumia hajosi niin en uutta tarvitse. Ystävät rakkaat, iso hali! Muistakaa että Darlingilla on iso sydän!


20.01.2016 16:43


Susisukat bussimatkan ratoksi

Huopuva Joki ja 7 Veljestä

19.01.2016 15:01

Eilen oli Nivalan perukoilla kova pakkanen. Kärsämäelle mentäessä pakkanen paukkui jo ñ 34 lukemissa! Sanoinkin Ilkalle että onhan kelinvaihtelut kun Teneriffan ja kotosuomen ilmanalassa on yli kuudenkymmenen asteen vaihtelut.

Lähdin Kärsämäeltä reissuun ja matkustin Onnibussin yläkerrassa Helsinkiin ja sieltä sitten vanhaan tuttuun Porvooseen.

Arvaatte varmaan mitä minä tein lähes koko matkan... ? Kudoin sukkaa tietenkin! Olin niin ahkera että pitkävartiset Susisukat on vihdoin valmiit.

Yksi juttu niissä sukissa meni vikaan. Nimittäin langan vähyys tuotti ongelmia. Tai no alunperin kylmyys. Minulla nimittäin oli varpaat alkumatkasta jäässä ja ajattelin että jos töppöset tekisin kun kassin pohjalta ei toisia sukkia löytynyt. Reippaasti menin sitten kutomaan jo valmiiseen sukanvarteen jatkoksi huopuvasta Jokilangasta sukkaosan. Seuraavaksi otin puikoille taas vanhan tutun silmukkamäärän ja aloin ihkalyhyellä varrella kutomaan suoraan sukkaa tai töppöstä Jokihuopuvasta. Mitä minä ooikein ajattelin, en tiedä itsekkään. Jalat lämpenivät itsestään ilman töppösiä. Neulominen oli sen verran mukavaa että töppönen ilman vartta tuli nopeasti valmiiksi. Siinä minulla oli sitten Jyväskylän korkeudella miettimistä että laitanko jalkaan kaksi töppöstä joissa toisessa varsi ja toisessa ei. Lisäksi töppöset ovat eri väriset sukkaosasta. Langanvähyys teetti ongelmia. Otin Tom of Finland kassini pohjalle vain jämälankoja enkä tietenkään tarpeksi kahteen töppöseen. Eihän elämässäkään jokainen päivä ole samanlainen joten ei tarvitse olla töppösenkään. Jokatapauksessa nämä olisivat minulle itselleni mainiot reissusukat tai susitöppöset.

Jyväskylästä alaspäin kudoin jo valmiina olevalle töppöselle vartta. Mietin hetken aloitanko sen suoraan töppösen varresta mutta koska tykkään siitä että varren suun pitää olla napakka niin aloitin varren kutomisen ylhäältä edeten alaspäin. Kuusi violettia rantua kaikenkaikkiaan.

Olipas Helsingin Kamppi muuttunut! Voi valtava! En meinannut osata ulos sieltä suuresta rakennuksesta ja häpeäkseni minun on pakko tunnustaa etten olisi löytänyt ulkona tuttua maamerkkiä ellen olisi yhdeltä ohikulkijalta kysynyt ñ anteeksi missä päin on rautatieasema? Onneksi en kulkenut siihen suuntaan mihin ensin olisin mennyt! Sitten vasta olisinkin ollut hukassa! Saamani suunta pelasti tilanteen ja löysin kuin löysinkin paikan missä kyyti odotti.

Ajosää oli hirveä. Auton tuulilasiin satoi alijäähtynyttä vettä ja se jäätyi siihen välittömästi. Pakkasta ulkona oli -16 astetta. Teiden varsilla näki pysähtyneitä autoja ja ihmisiä jääskrapan kanssa. Jäävettä oli vaikea saada tuulilasista pois kun se siihen kerran oli hitsautunut. Lähempänä Porvoota vesi muuttui lumeksi ja lunta tuprusi niin sakeasti ettei edellä ajavaa autoa nähnyt kuin aivan lähietäisyydeltä. Ei ollut kiire minnekään. Onneksi.

Tänään minä tein kamalan teon kun viimeistelin susisukan. Onneksi vanha kiukkuinen käsityöopettaja ala-asteelta ei ollut näkemässä. Minä liitin yhteen sukan varren ja töppösosan ihan vaan nurjalta puolelta neulalla ja huopuvalla langalla! Lopputulos ei ollut mitenkään erityisen kaunis mutta ihan kelvollinen minulle. Lisäksi varren ja töppösen liitoskohdassa molemmissa kappaleissa olen käyttänyt huopuvaa lankaa. Ensimmäisessä sukassa jossa tein varren ensin ja sitten vasta töppösen niin varren loppuosassa vaihdoin huopuvan langan ja nro 6 sukkapuikot ja jatkoin sukkatöppösen valmiiksi.Toisessa sukassa olikin käänteinen työjärjestys eli ensin sukkatöppönen. Sitten varsi ylhäältä alaspäin, langanvaihto jokihuopuvaan varren alaosassa ja nro 6 puikot. Lopuksi viimeistely neulalla ja langalla työn nurjalle puolelle. Jälki ei ole erityisen hienoa liitoskohdassa mutta huovutuspesun jälkeen Susisukista tulee oikein kauniit.


19.01.2016 14:12


17.01.2016 22:46


Vaikka sitten Susisukka

17.01.2016 22:22

Heti kun sain Kultasukat valmiiksi niin otin puikoille uuden kutomuksen silmukat. Sama määrä kuin alla olevassa ohjeessa. Nyt on vuorossa pitkät varret, sellaiset että voi vaikka minihameen laittaa päälle - hän joka näitä sukkatöppösiä sitten tulevaisuudessa käyttää.

Vähän aikaa siivosin kaappeja. Joutavat jo pois kaikki vanhat rötkyt joita sinne on kertynyt. Kalliita kukkaron köyhdyttäjiä jotka aikoinaan ostin erinäisiin rientoihin. Siellä roikkuvat mokomat rääsyt joita en enää ole pitänyt vuosiin. Muistoja on ollut mukava katsella siinä samalla kun niitä vaatteita olen tunkenut säkkeihin.

Pari vaatekertaa ostin teatteria varten, lähinnä siihen tarkoitukseen kun ensi-ilta oli ohi ja mentiin ystävien kanssa jonnekin sitä juhlistamaan. Muutama vaatekerta (housut/hame ja jakku sekä paitapusero) tuli hankittua karaoke-esiintymisiä varten. Lähinnä ne esiintymiset jotka olivat aina keväällä kun oli karaoke konsertin aika. Lisäksi oli edustusvaatteita koulutustilaisuuksiin sekä muuten ystävien tapaamista varten. Enää en tarvitse noita vaatteita. Olen jättänyt kaikki julkiset harrastukset. En halua enää laulaa, en osallistua teatteriin en mihinkään sellaiseen tapahtumaan jossa voisin törmätä vihamieliseen ihmiseen. Olen mieluummin kotona ja ystävät voivat edelleen törmätä minuun näyttelyissä taulujeni kautta joita tänäkin vuonna on aika monta. Kerron edelleen kuulumisiani mutta en enää reaaliajassa. En myöskään käy enää yksin kaupassa tai mene lenkille minnekään jonka joku tietäisi ennalta.


17.01.2016 22:02


Perus kultasukkaohje

Toivon että jokaisella olisi joku kenelle tehdä villasukkia tai saada sellaiset lahjaksi

17.01.2016 17:12

Perus Kultasukka

Tässä sukassa 48s eli jokaiselle puikolle 12s.

Varressa kolmea eri väriä 7 veljestä villalankaa.

Luo silmukat. Jaa ne 12 s aina kullekin puikolle ja neulo 13 krs (kerrosta) jokaisella varressa olevalla värillä.

Väri tulee vaihtaa aina siten että neljännen puikon viimeinen silmukka neulotaan jo uudella värillä. Jos haluat säästää aikaa ja päästä helpolla langanpäiden päättelyn suhteen niin neulo uusi lanka ja vanha lanka molemmat yhdessä 5 ñ 7 silmukkaa. Jätä vanha lanka, katkaise se ja jatka uudella värillä.

Kun varsi on tarpeeksi pitkä niin ota työssä käyttöön vain ensimmäisen ja neljännen puikon silmukat. Huom. aloituslanka kannattaa jättää näkyviin niin että voi varren alusta tarkistaa mikä puikko on mikäkin. Omakohtaisesti koettu asia silloin kun aloittelin sukkien tekoa.

Lähde neulomaan kantatilkkua eli nurjalla puolella nosta yksi neulomatta ja neulo kaikki muut nurin. Käännä työ. Nosta ensimmäinen neulomatta. Neulo oikein suraava silmukka. Nosta seuraava silmukka. Neulo seuraava ja toista samaa kaavaa aina oikealla ja nurjalla puolella. Muista aina nostaa ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo sen jälkeen ohjeen mukaan. Toista tätä ohjetta yhteensä 24 kertaa eli yhden kerroksen (kerroksi 12) Muodostaa aina kerros oikein ja keros nurin = 1 krs. Kun korkeus on kantalapun koko mitta ja kerrosluku täsmää aloita kantapään kavennukset. Kyseisen kantapään nimi on vahvistettu kantapää ja tämä kestää käytännössä lähes ikuisesti.

Neulo seuraavasti. Nosta yksi neulomatta ja neulo kaikki muut silmukat nurin neljännen puikon ja ensimmäisen puikon silmukat salalle puikolle. Varmista että toisen ja kolmannen puikon silmukat pysyvät puikoilla niin etteivät silmukat tipu.

Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo kaikki muut silmukat oikein niin kauan että lopussa on enää 9 silmukkaa jäljellä. Nosta yksi neulomatta. Neulo seuraava ja nosta neulomatta nostettu neulotun silmukan yli.

Käännä työ. Nosta yksi neulomatta ja neulo neulomatta nostetun lisäksi 5 silmukkaa nurin eli puikolla on yhteensä 6 silmukkaa. Neulo seuraavaksi 7 ja 8 silmukka nurin yhteen.

Käännä työ. Nosta yksi neulomatta ja lähde neulomaan oikeaa kunnes lopussa taas toistat kavennuksen.

Toista kavennuksia kunnes puikolla on enää 8 silmukkaa jäljellä.

Seuraavaksi poimitaan puikoille syntyneen kantalapun reunasta silmukat 15 s +toiselta puikolta ensimmäinen silmukka eli yhteensä 16 s Kolmannen puikon lopussa neulo viimeinen silmukka ensimmäiseksi neljännelle puikolle. Tällä tavoin jokaisen puikon silmukka määrä vähenee lopulta yhdellä ja sukan teräosa aavistuksen verran kavenee.

Lähiaikoina julkaisen blogissani kuvat sukan eri vaiheista. Vaikka sukkaohjeita on paljon niin silti omasta mielestäni niitä ei ole koskaan liikaa. Tekemällä oppii vaikka alku on aina vaikea.

Silmukat tulee poimia työstä oikein kiertäen ettei turhia reikiä synny. Jos vaikeaa niin laittakaa kysymykset blogikommenttiin, vastaan mielelläni siihen.

Ensimmäisellä ja neljännellä puikolla on nyt kummallakin 20 s (mukaanlukien ne 8 silmukkaa jotka on jaettu 4 s kummallekin puikolle kantalapusta.

Jatka seuraavasti. Neulo ensimmäisen puikon lopussa joka kierros 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Neulo jokaisen kierroksen neljännen puikon alussa kavennus siten että nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo seuraava oikein ja nosta neulomatta nostettu neulotun yli. Toista kavennukset joka kierroksella niin kauan että kummallakin puikolla on enää 11 silmukkaa.

Neulo niin kauan oikein että pikkuvarpaan kynsi lähes peittyy.

Aloita seuraavaksi kärkikavennukset eli neulo jokaisen puikon lopussa kaksi oikein yhteen joka kierros niin kauan että työssä on jäljellä enää kahdeksan silmukkaa, kaksi silmukkaa jokaisella puikolla. Ota parsinneula ja vedä katkaistu lanka silmukoiden läpi ja kiristä. Työnnä neula läpi sukan kärjestä ja päättele langanpää sievästi nurjalle puolelle.

Muista katkaista langanpäät värin vaihtokohdissa nurjalla puolella.

Darling toivottaa jokaiselle ystävälle iloisia sukantekohetkiä!

Annetaan luovuuden kukkia!


17.01.2016 16:31


14.01.2016 13:01


Torstain kutomukset

14.01.2016 10:09

Huomentapäivää ystävät! Heräsin jo aamuvarhain mutta olen kirjoittanut muita juttuja koko aamun. Tulollaan on taas pari sukanvartta mutta todennäköisesti teen niistä huovutetut töppöset. Itselleni tein jokin aika sitten merta ja kalliota muistellen huopatöppöset mutta en enää tiedä missä ovat! Suosion myötä koti nieli ne toisiin jalkoihin! Hyvä että lämmittävät ja saahan näitä tehdyksi. Yhdelle pienelle tytöllekin lupasin tehdä lahjaksi ettei varpaita palele.

Joskus olen kutonut tilauksesta pitkävartisia sukkia ja lähettänyt niitä sitten pitkienkin matkojen päähän. Lähes jokainen on maksanut tilauksensa. Käytännössä olen kutonut neljän päivän urakan pelkällä materiaalihinnalla. Jokainen joka luulee että kutomisella rikastuu voi kokeilla. Liian työlästä ja raskasta ja vaativaa. Minusta on ollut kiva lähettää ihmisille sukat joihin he ovat toivoneet tietyt värit tiettyyn vaivaan tai asiaan. Intuitiivisesti olen kurkistanut millaista väriä kukin kyselijä tarvitsee. Pari kertaa on käynyt niin etteivät sukat löydäkään alkuperäistä kotia. Tilanneesta ihmisestä ei kuulu mitään. Sukille on sitten pakko etsiä hyvä ystävällinen koti tai pitää ne itse. Yhdet sukat lähetin enkä koskaan niistä rahoja saanut. Ystävälle kun menivät en niitä perään enää kysele. Tilaustyö kumminkin ja toistakymmentä eri väriä ja itse ostamaani lankakerää.

Väreistä puheenollen muutaman taulunkin olen maalannut niin että jälkeenpäin kuulee kummia tai ei kuulu mitään mutta rahaa en taulun teosta koskaan saanut. Yksi muotokuva varsinkin jossa on kaksi ihmistä yhdistettynä oli erityisen nopealla aikataululla tilattu. Tilaaja tilasi sen vanhemmilleen häälahjaksi. Sain valokuvat malliksi ja niiden mukaan piirsin ja maalasin suuren taulun. Tilaaja oli kovasti tyytyväinen ja lupasi maksaa mutta sen kummenmmin en ole hänestä kuullut ja kun olen hänet sattumalta nähnyt niin kääntää osuvasti päänsä pois. Yhdelle mammalle suunnittelin pari paitaa joihin uniikkikuvitukset, akvarellinomaiset satukuvat. Kuvista en pyytänyt juuri mitään mutta että jos hän maksaisi painon ja materiaalin ja mainostaisi taidettani. Taisivat unohtua sen mamman vaatekaappiin kun ei koskaan tullut vastinetta työlleni.

Voiko taidetta rakastaaÖ? Kyllä voi! Voi kyllä! Rakastan värejä ja viivoja! Valon ja varjon leikkiä, tunnetta, läpikuultavuutta, taiteessa ilmaistua elämää oli kyseessä sitten maalaus tai kutomus. Taidenäyttelyillä olen halunnut viestittää ihmisille elämän iloa ja toivoa. Sitä mitä rakkaus on. Yhden näyttelyn osalta näyttelykirjaani oli heti alkuunsa omien avaussanojeni jälkeen kirjoitettu haistattelut ja huorittelut sekä kaikki mahdolliset alatyylin naista halventavat termit. Mieltä alentavaa, surullista, itkettävää, en käsitä. Tai ehkä sittenkin käsitän. elämässä ja maailmassa on hyvän lisäksi myös se paha varjopuoli. SIlti, kippis ja skool elämälle!


Hyvää huomenta maailma

13.01.2016 09:04

Hyvää huomenta ystävät rakkaat. Tässäpä taas ryystän aamun rauhallisen hetken verran kahvia ja kudon sukkaaÖ. Tästä tuleekin minun aamukahvisukka. Lapset lähtivät kouluun ja minulla on hetki rauhallista aikaa. Katselen samalla aamun uutisia ja kuuntelen kuorsaamista kahdesta huoneesta. Mieheni meni vielä torkkumaan ja exmieheni kuorsaa toisessa huoneessa (kylässä). Hyvä kun lapsilla on sopuisat vanhemmat. Muistetaan antaa äideille arvoa samoin isille ja isäpuolille ja kaikille hyville aikuisille jotka rakastavat lapset aikuiseksi maailman syliin.


13.01.2016 08:58


11.01.2016 22:12


Aarteita parin vuoden takaa

11.01.2016 22:10


11.01.2016 22:09

Vautsi vau! Löysin tällaiset kuvat jotka eräs ystäväni otti joitakin vuosia sitten. Voi hienoa! En tiennyt/ muistanut koko kuvia, sattuman kantamoinen. Hienoa kun löytyivät! Kyllä tuli niin hyvä mieli.


11.01.2016 22:06


11.01.2016 22:05


11.01.2016 22:04


11.01.2016 22:03


11.01.2016 22:02


11.01.2016 22:01


11.01.2016 22:00


11.01.2016 21:59


11.01.2016 21:58


Kotikutoiset

11.01.2016 21:49


11.01.2016 16:46


11.01.2016 16:44


11.01.2016 14:59

Paukkupakkasia ja tammisukkia, ystäville.


11.01.2016 09:24


8.01.2016 08:13


8.01.2016 08:11


8.01.2016 08:10


8.01.2016 08:08


8.01.2016 08:07


8.01.2016 08:06


8.01.2016 08:05


8.01.2016 08:01

Meillä täällä on vähän pakkasta...


Elämän yleinen neuroosi

tajunnanvirta ajatelmia ihmisluonnosta

7.01.2016 13:48

Lumi sulaa
vedeksi


Rakkaus jäähtyy vihaksi

toisinaa
elämän laitapuoli

on tarttuvampi
kuin sen sileä pinta

varaventtiili
on kolmas osapuoli

Pakkolasku
on pilvilinnoista
putoaminen

osumia on
monenmonta

Rakkaudessa
Taitavia ampujia on
uhanalainen määrä

Ristiriita
on sekin ettei osaa
päästää irti
kääntyä risteyksessä
oman elämänsä puoleen

Opettavaisia
ovat ne opettajat
jotka luulevat
tietävänsä
kaikesta kaiken
toisten elämästä

Tilivelvollinen
on
jokainen
lähtölaskennan lopulla

Elämä
on oppikirja
neuroosia vaille
valmis
Mieliala
kuin säärintama
Nousee
laskee
Vaihtelee

Viha
jaksaa jauhaa
sitäkin vanhaa luuta
joka on jo
loppuun kaluttu

Elämä
on hyvin
suupielet ylöspäin
Kokeile vaikka
ilon ennakko
Hymy vastaa
kadulla
mihin kuljen

Ilo kasvaa korkoa koko ajan


Lämpöä pakkasen seasta

6.01.2016 23:37

Hetki
on hidas ja täydellinen


Sinä ja minä
olemme ilotulite
Rakkaus räjähde

Ei kylmä haittaa
ei pimeä
ei elämän räntäsade
kun sinä rakkaani
seisot mun vierellä

Rakkaus on
elämä
suudelma sen hidaste

Rakkaus ei valu
se pyyhkiytyy
minun ihooni

ikävä sulaa
vedeksi
räntäsateessa

Sinä olet siinä
Täydellinen hetki
Halauksesi on
lämmin
Sinä olet minulle
arvokas


6.01.2016 17:57


6.01.2016 17:56


6.01.2016 17:53


3.01.2016 19:48

Uutta työn allaÖ


Helpot lentosukat

3.01.2016 19:47

Tässä ohje minulta ystävät. Mars lentosukkien tekoon!

Lentosukat oli kiva tehdä. Lentosukat siksi että matkoilla minulla on aina oltava vähintään yhdet villasukat, sellaiset joissa on joustavat varret niin ettei kiristä. Nämä sukat valmistuivat vuotta 2016 varten. 7 Veljestä lanka, harmaa ja viidakko.Jokaisella puikolla 12 s eli yhteensä 48 s. Varressa tein pintakuviota 4 o, 4 n x 4 krs. Sitten 2 krs oikeaa ja seuraavaksi vaihto 4 n, 4 o x 4 krs ja taas 2 krs oikeaa väliin.

Varren jälkeen jätin 1 ja 4 puikon silmukat puikoille odottamaan ja loin niiden tilalle 32 s. Seuraavaksi tuli muutama kavennus joka toinen krs ensimmäisen puikon lopussa 2 s yhteen ja neljännen puikon alussa ylivetokavennus eli 1 neulomatta o seuraava neulotaan ja nostetaan neulomatta otettu silmukka neulotun yli. Kavennukset lopetetaan kun jokaisella puikolla tasa silmukkaluku eli 12.

Sukan teräosa neulotaan koko ajan 2 o 2 n ja kärkikavennus aloitetaan sitten vasta kun pikkuvarvas melkein peittyy. Kärkeen tulee sädekavennus eli keskellä kaksi yhteen ja lopussa kaksi yhteen. Ensimmäisen kavennuskerran yhteydessä vähenee joka puikolta kaksi silmukkaa. Seuraavaksi neulotaan viisi välikerrosta ja taas sama kavennusten toisto. Seuraavaksi neljä välikerrosta, kolme , kaksi, lopuksi jäljellä on jokaisella puikolla kaksi silmukkaa. Lanka vedetään niiden läpi ja päätellään nurjalle puolelle.

Kantapää lentosukkaan tehdään myös sädekavennusta käyttäen. Ota 24 jo olemassa olevan silmukan lisäksi i ja 2 ja 3 puikoille yhteensä 36 s. Silmukoita yhteensä 60s. Jaa silmukat niin että jokaiselle puikolle tulee 15 s. Aloita neulominen. Kaksi kerrosta ilman kavennuksia 2 o, 2 n jne. Tee sädekavennus jokaisen puikon keskellä ja lopussa kaksi yhteen. Kuten sukan kärjessä 5 välikerrosta, kavennukset, 4 välikerrosta, kavennukset, kolme vk, kavennukset, 2 vkÖ kunnes jäljellä on enää 2 s jokaisella puikolla. Vedä lanka läpi ja päättele.


Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2016!

2.01.2016 15:52


2.01.2016 15:51

Vuosi sitten vaihtui - taas!!! Jotenkin minua tympäisee tämä ajan kuluminen pois mutta eihän sille mitään voi. Täytyy uskoa ja luottaa että seuraava vuosi on edellistä parempi. Unelmia ainakin on roppakaupalla ja haaveita joita voi kirjoittaa lappuihin ja kiinnittää kalenterin reunaan ja jääkaapin oveenÖ Saatiin postia Teneriffalta ja ollaan katseltu dvd`tä valasreissulta merelle. Tulin niin kova ikävä sinne valoon ja lämpöön ja ne värit! Nam! Onneksi elämässä on aina mahdollisuus järjestää asiat niin että voisi sinnekin piipahtaa uudestaan ja uudestaan. Elämä on Matti Nykästä lainaten ihmisen parasta aikaa Oikein hyvää onnellista Uutta Vuotta jokaiselle!


2.01.2016 14:30


30.12.2015 03:00


30.12.2015 02:58


30.12.2015 00:25

Eilen rakas esikoistyttäreni säteili syntymäpäiväonnea ja tänään minä vihdoin sain valmiiksi hänelle tekemäni tanssisäärystimet. Ohjetta minulla ei ollut mutta yritin tehdä näistä prinsessalle sopivat. Eilen kudoin ja kudoin ja muistelin mitä tapahtui tuona pakkaspäivänä kun Anette syntyi. Pakkasta oli reippaasti. Lapsivesi meni kotona. Sairaalaan oli matkaa yli sata kilometriä. Minä olin kuudentoista ja valmis tulemaan äidiksi osuvasti viattomien lasten päivänä. Se oli elämäni hienoin päivä.


25.12.2015 10:19


24.12.2015 16:55


Sateenkaari

Nyt tiedän missä on sateenkaaren koti

23.12.2015 01:15


23.12.2015 01:10


23.12.2015 01:08


23.12.2015 01:07


23.12.2015 01:06


23.12.2015 01:05


23.12.2015 01:04


Eilisen lomakuvat ja kertomus

21.12.2015 11:45

Eilen oli taas kiva päivä ñ niin kuin aina ñ lomalla ollessa. Heti aamusta kukonlaulan aikaan heräsimme, kahdeksalta syömään ja sitten olikin vuorossa oli uintireissu Playa Jardinille. Turhaa oli edes kuvitella että veteen olisi voinut tai saanut mennä. Meren aallot nuolivat mustaa rantaa vaahtopäinä sellaisella raivolla että punainen lippu oli ja pysyi salossa eikä veteen eikä edes rantahiekalle saanut mennä. Ihailimme vaahtopäitä aallonmurtajalta ja Ilkka otti upeita valokuvia.

Paksu pilviverho roikkui heti aamusta kaupungin yllä ja luvassa oli pilvistä. Suomalainen ei hevillä luovuta ja siispä me kävelimme vesialtaille kokeilemaan josko siellä ruskettuminen olisi taattu. Vesialtaille meno oli kalsea erhe. 11 euron hinta kahdelta aikuiselta ja montaa varttia emme siellä olleet kun koko kehon läpi kävi ankara puistatus! Ihmettelen minä niitä vanhuksia jotka siellä puoli ilkosiltaan îgrillasivatî vaikka koko paikan yli pyyhki hyytävä tuuli eikä auringosta ollut jäljellä kuin repaleiset satunnaiset rippeet!

Kylmettynein nivelin kävelimme takaisin hotellille ja vaihdoimme vaatteet ja varustauduimme Loro Parkissa käyntiin. Se on paikallinen eläintarha jossa on kaikenlaista aktiviteettia. Siellä on paljon show meininkiä, kahviloita ja ruokapaikkoja.

Loro Parkkiin oli ilmainen kuljetus lorojunalla. Nelipyöräisen junan vaunujen akselit kitisivät ja paukkuivat ja meno oli niin huimaa että surin jo hetken sitä etten nopeasti ulkomuistista osannut Ave Mariaa ja Candelorian kirkosta ostamani rukousnauhakin jäi kotiin! Ilkalle muistutin että vaikka meillä olisi millainen matkavakuutus niin silti täytyisi mukana olla vähintään yksi matkaikoni. Se suojelee....

Laitan tänne kuvia mukaan mitä kaikkea hienoa näimme siellä eläinpuistossa. Siitä vielä erityinen maininta että siellä oli valtavan siistiä. Ihmiset tupakoivat myös eläinpuistossa mutta tupakan tumppeja ei näkynyt missään. Kulkureitit oli selkeästi merkitty ja siellä olisi voinut kulkea pyörätuolin kanssa erittäin helposti joka paikkaan. Koko henkilökunnalla oli valkoinen työasu, myös siivoojilla, ja kaikki palvelu sujui erittäin hyvin ja ystävällisesti.

Ensimmäisessä kuvassa vedessä nököttävä joulukuusi ja kalat. Allas kuhisee eri värisiä kaloja.

Kuva on vähän huono mutta minä olen aina luullut että mustat Joutsenet ovat satua. Nyt tiedän että niitä on oikeasti olemassa!

Jäyhä jököttäjä nimeltä Pate... Ei vaineskaan en tiedä mikä gorillan nimi on mutta komea harmaa herrasmies.

Seuraavassa kuvassa pingviini poseeraa. Osaa hienosti hommansa kun lajitoverit polskuttelevat altaassa.

Laiskiainen se vaan nukkuu ja nukkuu... nukkuminen on sen vapaa ja työaika. Millainen mahtaa olla laiskiaisen unimaailma. Ilkka jäi miettimään että oliko kyseessä kolmi vai nelivarpainen laiskiainen.

Seuraavaksi kävimme katsomassa valaineden hienoja temppuja jasen jälkeen ihailimme delfiinejä. Kovan tuulen ja merenkäynnin vuoksi meriretki todennäköisesti peruuntuu. Olisin niin mielelläni nähnyt delfiinejä ja valaita luonnossa.

Krokotiili oli melkoisen vaikuttava pötkäle. Siellä se nukkui îkoiran untaî altaan pohjalla. Ympäröivät kalat eivät kiinnostaneet sitä ollenkaan mutta ihmiset... Jes!

Hait olivat taas keran kohokohta. Lasiputkessa tunsi itsensä hyvin pieneksi. Varsin kiitettävä oli näiden siivoojien homma, pestä lasiputkea ulkoapäin samalla kun hait uivat ympärillä. Näillä siivoojilla ei ollut valkoinen työasu mutta hymy oli silti herkässä.


21.12.2015 11:44


21.12.2015 11:42


21.12.2015 11:41


21.12.2015 11:41


21.12.2015 11:40


21.12.2015 11:39


21.12.2015 11:38


21.12.2015 11:37


21.12.2015 11:36


21.12.2015 11:35


21.12.2015 11:35


21.12.2015 11:29


21.12.2015 11:28


21.12.2015 11:27


21.12.2015 11:25


21.12.2015 11:24


21.12.2015 11:23


Lomalaisen mietteitä

20.12.2015 09:48

Minua tavattomasti kiehtoo tämä hedelmällinen maailma! Teide tulivuoren vaikutuksesta koko tämä La Orotavan laakso on niin vehreä. Lämmintä on ollut joka päivä noin kolmekymmentä astetta. Eilen kun kävimme saarikierroksella niin paikottain lämpötila putosi +11∞C asteeseen ja se tuntui kylmältä. La Lagunassa esimerkiksi oli niin paljon viileämpää ja vaikka vanha arkkitehtuuri olikin kaunista ja ostospaikkoja siellä täällä niin minä en henkilökohtaisesti lähtisi sinne lomailemaan koko ajaksi kylmyyden vuoksi. Haave Teneriffallalla asumisesta sensijaan sain taas uutta ilmaa siipiensä alle. Jospa voisin muuttaa tänne joku päivä ja tietenkin perheen kanssa.

Aamulla lähdimme saarikierrokselle ja aivan ensimmäiseksi suuntasimme ylös Teide tulivuorelle. Oli siinä matkan varrella jotain muutakin mutta minä keskityin niin Teideen etten siitä silmiäni irti saanut. Hämmästyttävää että paikalliset ihmiset odottavat ensi lunta ja valkeaa joulua niin kuin meillä Suomessa. Tosin täällä lunta ei ole muualla kuin Teiden jurella korkealla vuoristossa yli kahdessa kilometrissä mutta saatoin sieluni silmin nähdä millaista melskettä ja iloa siellä on kun teneriffalaiset tulevat perhekunnittain laskemaan mäkeä Teiden kansallispuistoon ja parkkeeraavat vimmatusti autojaan tiensivuun. Tie näytti olevan tosi kapea. En ymmärrä miten siinä mahtui perävaunullinen iso kuorma-auto ja turistibussi ohittamaan!

Paikallisten mukaan Teidelle matkassa on yhtä paljon mutkia kuin vuodessa päiviä! Yksi reipas turisti oli laskenut kerran kyydissä ollessaan että mutkia ei ole aivan niin monta vaan niitä on 341! Kahdessa kilometrissä alkoi tuntumaan jo keuhkoissa ilman muutos. Jos oikein muistan niin happipitoisuus vähenee ja hengitysilmassa on enemmän typpeä kuin normaalisti. Jonain päivänä minä vielä kiipeän ylös asti Teiden huipulle! Siitä tulee rankka reissu mutta se on tehtävä. Vajaan kahden kilometrin kiipeäminen ylöspäin kahdesta kilometristä vaikuttaa helpolta jutulta mutta ei varmasti sitä ole, Jonain päivänä...

Ulkona kiekuu kukko kuten joka aamu näihin aikoihin. En nyt varmaksi kelloa tiedä, jotain seitsemän ja kahdeksan välillä. Täksi päiväksi säätiedotus on luvannut sadetta. Toivottavasti eilinen ei ollut viimeinen aurinkopäivä. Tuosta kukosta sen verran että sen olinpaikka löytyi sattumalta. Lähellä hotellia tienvarressa kalterein ja muurein eristettynä on valtava kanatarha. Siellä se kukko poikineen tepastelee päivät pääksytysten ulkona. Todennäköisesti se on hotellien ja ravintoloiden yhteinen kanala.

Voisinpa jäädä tänne asumaan. Kaikki nivelsäryt ovat poissa ja selkäni voi paljon paremmin. Hotellin sänky on tosi hyvä. Huonepalvelu pelaa alun vaikeuden jälkeen mitään ei ole enää varastettu eikä voi kun arvokkaammat asiat säilytetään lukitussa safeboxissa.Kyllä se on totta että kaikki nivelsäryt ovat poissa. Vatsa voi oikein hyvin. Kertaakaan ei ole mennyt maha sekaisin. Pullovettä on juotu ja kylpyamme vaahdon kera kruunaa jokaisen illan auringon oton jälkeen.

Jokailta olemme käyneet ulkona kuuntelemassa livemusiikkia ja syömässä hyvin ravintolassa. Mustekalaa on alkupaloina tilattu joka ilta. Pääruuaksi vähän kaikkea. Eilen söimme maittavaa kalaa kera suolaisten perunoiden ja salaatin. Ne perunat olivat hassun näköisiä. Tuli mieleen vähän sama kuin jos on keittänyt perunoita ja unohtanut kattilan liedelle. Lopputulos on rypistyneet perunat suola pinnassa. Saman näköistä mutta hyvää.

Tänään sunnuntaina täällä on vaalit. Politiikkaa on tullut tv:stä, kadulla kovaäänisistä. Eilen illalla lauantaina oli paljon paikallista väestöä myös ulkona ravintoloissa ja kaduilla. Erona Suomeen täällä ihmiset olivat koko perhe liikkeellä. Pienet lapset oli otettu mukaan ja isovanhemmat. Myöhään illalla näki siellä täällä lapsia nukahtaneena ravintolan pöytiin, tuolille käpertyneenä kun muu perhe vielä ruokaili ja seurusteli.

Meren rannalla aukiolla oli lisäksi koiranäyttely! Kaikenlaisia koiria isoja ja pieniä ja showmeininki. Lisäksi koiranäyttelypaikalla musiikki soi ja laulajia oli useampi.

Kukko huutaa nyt sen verran pontevasti että taitaa olla aamiaisen aika. Kello on ihan kohta kahdeksan ja aamun kajo alkaa näyttäytyä. Valo tulee hetkessä samoin kuin pimeä illalla. Kuu roikkuu taivaalla kyljellään toisin kuin meillä Suomessa jossa kuu täyttyysirpistä täydeksi pystyppäin. Täällä kuu muistuttaa enemmän vaaleaa omenalohkoa joka on laitettu taikvaan kannelle keikkumaan.


Kuvia mukavasta saarikierroksesta

20.12.2015 03:10


20.12.2015 03:09


20.12.2015 03:08

Beetlehem


20.12.2015 03:07


20.12.2015 03:06


20.12.2015 03:05

Teide on yli kolme kilometriä korkea toimiva tulivuori meren pinnasta laskien ja vähintään kuuden kilometrin korkea meren pinnan alta laskien eli lähentelee Himalajaa. Me kävimme ihmettelemässä Teideä yli kahden kilometrin korkeudessa.


20.12.2015 03:02


20.12.2015 03:01

Jumalan peukalo. Kun poika nukkuu niin sitä ei saa herättää. Teiden - Jumalan - peukaloon ei saa koskea.


20.12.2015 02:59


20.12.2015 02:58

Teide


20.12.2015 02:57

Toimiva tulivuori Teide


20.12.2015 02:55


Lompakko!

19.12.2015 10:04

Voi ihme voi kumma! Eilen hotellin respassa sanottiin että minun tulisi käydä paikallisella poliisi asemalla - jälleen kerran. Menin sinne ja voi ihme siellä Se minun pieni gebardikuvioinen lompakko oli. Ihmettelin enkuksi sille tuimakatseiselle poliisi miehelle että ihme juttu, miksei mikään muu kuin rahat kelvannut varkaalle?! Rahaakin oli jäänyt peräti 10 centtiä! Mutta loppu hyvin kaikki hyvin minä sain kaikki kortit takaisin! Ajokortti, taksinkuljettajanlupa, kelakortti jne..,


18.12.2015 13:02


18.12.2015 13:01


18.12.2015 12:59


18.12.2015 12:57


18.12.2015 12:58


18.12.2015 12:53


18.12.2015 12:49


18.12.2015 12:46


18.12.2015 12:45


Lomalaisten kuulumisia Teneriffalta

18.12.2015 12:10

Iltapäivällä saavuttiin perille. Lomatunnelma litistyi nopeasti kun pääsimme huoneeseen. Silloin huomasin että lompakko jota hetkeä aikaisemmin käytin kirjautuessani hotelliin oli varastettu! Pari kerrosta ylöspäin, ihmisiä hississä ja lompakko poissa. Itku siinä tuli, kaikki rahat ja kortit viety mutta onneksi passi jäi. Kurjaa sikäli että kirjautuessani maksoin safeboxin viikoksi ettei varmasti mitään katoa. No, onneksi on mies matkassa.

Jossain kiekuu kukko. Parvekkeen oven peittävän verhon raosta kurkistaa aamun sininen. Pävä valkenee nopeasti, vielä hetki sitten oli säkkipimeää. Ilkka kuorsaa kun ei ole kiire mihinkään. Hyvää tekee lepo maanviljelijän sielulle. Kotisuomesta on kuultu sellaisia terveisiä ettei maataloustukia ole maksettu viljelijöille vieläkään. Tuet maksetaan joskus Joulun jälkeen, ehkei sittenkään kuin vasta ensi vuoden puolella. Aika harvassa ammatissa on noin että palkka joka tulee vain pari kertaa vuodessa voidaan jättää kokonaan maksamatta tai siirtää hamaan tulevaisuuteen. Vuoden työ. Ehkä onkin niin että suomeen tulleissa pakolaisissa on varmasti myös viljelyn ja karjan kanssa toimimisen taitavaa porukkaa. Jospa jokainen viljelijä saakin jatkossa osakseen lauman uutta perhettä. Perustetaan kolhooseja ainakin pari joka kylälle niin eiköhän se siitä....!

Monessa viljelyperheessä tukien maksamatta jättäminen tuo huolta ja murhetta, surua, paniikkia, konkursseja. Jossain oli ollut kirjoituskin että nyt menee karjatiloja nurin että paukkuu. Ihmisten mielet ovat maassa ja työmotivaatio hukassa. Monelle tällainen tasapainottelu merkitsee sitä ettei pankki armoa anna vaan vie kodinkin perheeltä.

Onneksi me olemme täällä lämpimässä köllöttelemässä. Laskutkin sain maksettua vaikka lompakko vietiin. Ensimmäiseksi kuoletin tietenkin pankkikortit. Nopeasti laskettuna tarvitsen ainakin neljäsataa vakuutuksesta takaisin että voisin hommata uudestaan ne muut kortit kuten esimerkiksi ajokortin... ja joitakin muita virallisia henkilökortteja.

Tänään emme sure huomista emmekä murehdi mennyttä. Pojalla on varmasti kivaa lomapaikassa. Joulutohinaa ja kaikkea sen semmoista. Tyttö saa nauttia elämästä ja Joulun odotuksesta isänsä kanssa siellä meillä talonvahtina. Hyvin tuntuu heilläkin sujuneen yhteiselo.

Haluaisin jäädä tänne! En kaipaa juuri nyt kotisuomeen ollenkaan. Haluaisin jäädä tänne asumaan. Eilen pohdimme Suomen nimeä mistä se nimi yleensä tulee. Suo on tietenkin selvä juttu mutta entä sitten mi.... sille emme löytäneet oikein hyvää selitystä mutta kun ajatellaan että suomia... sehän tarkoittaa ruoskimista tai piiskaamista niin siinähän se on. Suomittu harras ja nöyrä kansa.

Joitakin vuosia sitten kävin kirjeenvaihtoa paikallisten suomalaisten kanssa sillä tarkoituksella että olisin jättänyt kaiken vanhan ja muuttanut lasten kanssa tänne. Ei se olisi ollut ollenkaan mahdotonta. Sitten tuli Ilkka mukaan elämän peliin ja nyt on yhteiset haaveet. Joissain vaiheessa tulemme varmasti osan vuodesta viettämään täällä lämpimässä.

Täällä on merkille pantavaa että vaikka viemärit paikoin haisevat niin silti missään ei näy likaa eikä roskia. Kaikki on hyvin siistiä. En ole nähnyt ainoatakaan kadulle heitettyä roskaa. Ilkka ihmetteli että missä on kaikki tuhannen humalassa olevat suomalaiset joista aina puhutaan... ein näy niitäkään ei missään! Kaikki ovat siistissä ja reippaassa kunnossa. Ei ongelmia. Lisäksi kaupoista puuttuvat muovikassit! Täysin! Ei muovikasseja jotka hajoavat heti kaupan pihassa vaan niiden tilalla on vahvasta kankaasta tehtyjä kauppakasseja joissa on vielä kahden mittaiset käsirivat ja hinta kestävälle kassille on 55 centtiä. Tällaista kaivataan Suomeenkin. Pois turha muovin keräily ja siirrytään ekoaikaan. Kestävää kehitystä.

Kertaakaan ei ole maha mennyt sekaisin. Nyt pitäisi ehkä koputtaa puuta sillä lomaa on vielä jäljellä. Olemme syöneet hotellilla aamiaisen jolla jaksaa hyvin iltaan saakka. Lämmintä on ollut yli + 30∞C!!! Illalla olemme kävelleet rannalle. Käytiin huvipuistossakin ja siellä Vikinglaivassa. Siinä vempeleessä ei ollut ketään muita ja se oli hurja vekotin. Kävi jo mielessä kun keinuminen vaan jatkui ja jatkui että tuleekohan tästä loppua vai tuleeko totaalinen loppu sen paatin kyydissä. Huvipuistossa Ilkka kokeili myös ampumista ja ampui minulle ihanan Tenerife kukan. Se kukka kukkii vielä kotosuomessakin.
Ruokapaikoista sen verran että hintataso hyvässä ravintolassa on huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Eilen illalla istuimme ulkopatiolla syömässä hienossa ravintolassa. Makkaraa puoli metriä, perunat, salaatti, majoneesi, mausteet, leivottu leipä, vesi, paikallinen punaviini jossa ei sokera. Täydellistä. Niin ja sitä huippuhyvää makkaraa oli sen puoli metriä kummankin lautasella. Kyllä voisivat Suomen grillityöntekijätkin käydä oppia hakemassa ettei sitä suolaa tarvitse kaataa kourakaupalla makkarapottujen sekaan. Hinta täydellisestä ateriasta oli sama kuin kahden grillilautasen. Lisäksi hintaan kuului vielä alkuruuaksi mustekalarenkaat kera majoneesin ja minulle jälkiruuaksi ihana suklainen herkku jonka nimeä en muista. Koko aterian ajan saimme nauttia myös livemusiikista ja erittäin hyvästä ja ammattitaitoisesta ravintolapalvelusta. Ei tarvinnut tehdä mitään, ei edes täyttää lasia kun se tehtiin meidän puolesta.
Nyt täytyy lopettaa! Täytyy taas mennä! Tällekin päivälle paljon kaikkia ihania juttuja! Ai niin ja suomestakin kuului hyvää että maanviljelijöiden EU-tuet ovat tulleet tileille! Halit!


17.12.2015 22:01


Loman kurja aloitus

16.12.2015 09:28

Iltapäivällä saavuttiin perille. Lomatunnelma litistyi nopeasti kun pääsimme huoneeseen. Silloin huomasin että lompakko jota hetkeä aikaisemmin käytin kirjautuessani hotelliin oli varastettu! Pari kerrosta ylöspäin, ihmisiä hississä ja lompakko poissa. Itku siinä tuli, kaikki rahat ja kortit viety mutta onneksi passi jäi. Kurjaa sikäli että kirjautuessani maksoin safeboxin viikoksi ettei varmasti mitään katoa. No, onneksi on mies matkassa.


Aamuherätys linnun lauluun

15.12.2015 04:41

Huomenta ystävät! Olipas raikas tunne käydä fiilistelemässä Helsinki-Vantaan lentokentän naistenvessassa kun siellä sai nautiskella lintujen aamukonsertossa. Hyvin karisi unihiekat pois silmistä. Vastaavaa olen kuullut viimeksi Jyväskylässä kylpylässä Ruususaunassa! Minulla on hyvät unenlahjat. Minä nukahdan siihen mihin pääni kallistan joten Ilkan syli oli tyynyni. Kohta matka jatkuu lämpimään!


Hei vaan kotiväki!

14.12.2015 21:14

Tällä hetkellä ollaan Helsinki-vantaa lentokentällä. Vähän väsynyt mutta onnellinen. Ensin ajeltiin Ouluun ja lentokentälle siellä. Auto jäi parkkiin, otettiin lasit kuohuvaa ja lähtöselvitykseen mars. Lensimme Helsinkiin Finnairin siivin. Tällä kertaa varauduin korvakipuun ottamalla Nasolin nenäsuihketta molempiin sieraimiin ja vielä lisäksi allergialääkettä. Nyt väsyttää. Heinix allergialääke tekee uneliaaksi. Anna Pippurilla on varmasti kivaa isänsä kanssa meidän lomamatkan ajan. Toivottavasti. Teini-ikä/aika voi joskus olla varsin räiskähtelevä.


14.12.2015 08:50


14.12.2015 08:49


14.12.2015 08:48


Valvottu yö

14.12.2015 08:35

- Voi ei! Kohta sitä sitten lähdetään! Se mikä asia oli unohtunut oli pojan koulutaksin peruminen. Taksi kävi kääntymässä turhan lenkin meidän pihassa mutta samalla toivoteltiin hyvät joulut.

Eilinen ilta meni tosi myöhään kun käytiin saattelemassa Alexander lomalle. Sitten alkoi joulutohina ja matkalaukkujen vellominen, mitä kaikkea pitää ottaa mukaan ja mitä ei tarvitse. Hankala päättää kun mukaan ei pidä ottaa kuin vain jotain aivan välttämätöntä. Perusasuste - kaiken muun voi ostaa....

Pyykkiä on tullut pestyä niin paljon että huh huh. Lisäksi siivosin vaatekaapitkin. Lopuksi olin varmasti yli väsynyt, nukahtelin istulleen ja sitten pesukone teki tenän! Se päätti ahmaista kitaansa parhaat kesämekkoni niin ettei enää suutaan siis luukkua aukaisuust. Vedetkin se piti suussaan, luukussa, kuin posket täynnä oleva peikko! Lopulta minä voitin taistelun pestyäni vaatteet uudestaan monella eri ohjelmalla kunnes luukku vihdoin napsahti lukituksesta pois ja aukesi.


14.12.2015 03:30


Loman lähtölaskenta on alkanut

13.12.2015 17:24

Voi suurenmoista! Voi ihanaa! Loman lähtölaskenta on alkanut! Huomenna lähdetään! Kävin tänään hakemassa kirpparilta käsityöt pois. Vielä kerkeän ne tänään pakkaamaan lahjapaperiin että sitten kun tullaan on omalle väelle lahjat valmiit. Oi, hyyyysssss! Ei saa kertoa kenellekään että olen ahkeroinut koko vuoden Joulupukin apulaisena ja hämmästyisitte jos näkisitte kuinka paljon olen saanut aikaan kaikenlaista kivaa. Viimeiset päivät ennen lomaa olen pessyt pyykkiä ja potenut ennenaikaistettua jouluressiä. Normaalisti, ennenvanhaan minun elämässäni reissasin lasten kanssa vähän ennen Joulua yleensä laivalla jossa oli valmiiksi katettu Joulu ja se tärkein, Joulupukki. Kun kotiin päästiin niin hyvin nopeasti lapset unohtivat että Joulu oli jo ollut ja lahjat annettu. Sitten koitti se oikea todellinen köyhä Joulu. Tänä vuonna on erilaista. Jouluvalmisteluja olen jo tehnyt etukäteen pikkuhiljaa sillä lähdemme kahdestaan reissuun ja kauas. Alexander on tänään lähdössä joululomalle ja Anna Pippurilla on vielä koulua. Onneksi lasten ensimmäinen isä (se biologinen) tulee vahtimaan kotia ja tytärtä ja hoitaa Alexanderin kanssa joulunalusmenot lääkärit jne. Näillä lapsilla on iso rikkaus kun ei ole riitoja vanhempien kesken. Päinvastoin vietämme paljon aikaa yhdessä ja mukavaa on. Suotta sitä puhua isästä ja isäpuolesta, mieluummin vaikka isä ykkösestä ja kakkosesta tai vihreästä ja sinisestä. Mutta kumpi on kumpi.... sanoppas se!

Huomenna sitten lähdetään mutta enpäs vielä kerro että minne. Sen kuulette sitten seuraavalla kerralla... vastaan kuin Piilomaan pikkuaasi joka oli lapsena suosikkitarinani. Ja muistakaa rakkaat että isoveli koodaaja valvoo blogiani ja tarkkailee tekstejä vaikka en olisikaan kuulolla.


Leppoisaa ja pehmeää Joulun odotusta

11.12.2015 15:57

Eilinen alkoi kiireisenä ja ei nii mukavana. Täytyi vähän siivota erinäisiä asioita pois mielestä kun eräs exystävä oli tomuttanut omia murheitaan. Joskus täytyy siivota toistenkin puolesta kun ei ihmismieli aina jaksa ei voi ei kykene. Toisaalle parhaalle ystävälleni, menneisyyden nielemälle heitin viestiä aikaisemmin joitakin päiviä sitten. Olin niin monia kirjettä kirjoittanut telepaattisesti että ajellessani kohti Etelä-Suomea minun oli pakko ajaa tien sivuun ja kirjoittaa ihan oikeasti. Naputin viestini koko sydämeni kyllyydestä ja voi sitä iloa ja riemua kun hukassa ollut ystäväni vastasi minulle!

Loma lähestyy. Siihen on enää vähän aikaa. Voi kuinka minä niin odotan sitä että pääsen rakkaani kanssa reissuun. Talvipäivänseisauskin, se aito vanha joulupäivä lähestyy ja vietämme sitä tänä vuonna aivan erityisissä merkeissä

Vau! Mahtavaa! Suurenmoista oli taas illalla käydä juoksemassa 3 km lenkki koiran kanssa leppeän pehmeässä vesisateessa näin jouluviikon alusviikolla.

Hymyillään kun tavataan!


Pimeän musta Joulukuu

10.12.2015 12:57

Eilen ajoin Etelä-Suomesta takaisin Pohojanmaalle. Kylläpäs oli pimeää ja märkää ja mitä mustin maantie imi sisuksiinsa kaiken valon. ÷tökkä eli iso tila-automme kulki hyvin ja vakaasti, vaikkakin se vähän vieroksuu kaasujalan painallusta. ÷tökän mielestä tasainen verkkainen dallaus on parempi kuin renkaat soikeana paahtaminen ja vaaralliset ohitukset!

Muistakaa ystävät olla kohteliaita liikenteessä ja vaihtakaa pimeällä ajoissa pitkät valot lyhyiksi, ennen kuin tapahtuu ehkä kohtalokas vahinko. Olin tyrmistynyt siitä kuinka vähän ihmiset välittävät valojen vaihdosta. Minä en tahtonut nähdä mitään. Joissakin kohdissa maa oli petollisen mustan jään peittämä eikä jarruttaminen ollut suotavaa. Tilannenopeus oli pakko pudottaa sallitun nopeuden alle. Joissakin tieosuuksissa meinasi jäädä jalkoihin kun ajoi sallittua nopeutta. Koko ajan oli autoletka perässä kuin kiiluvasilmäinen hyeenalauma. Olisin tahtonut ajaa lujempaa mutta en uskaltanut.


Joulun odotusta ja muita tunnelmia

9.12.2015 08:38

Olen harmittavan vähän kirjoittanut viime aikoina ja pyydän sitä lukijoiltani anteeksi. Paljon on ollut kaikenlaista ja taidenäyttelyt ovat ottaneet voimille vaikka se samalla niin mukavaa onkin ollut. Hienoa että olen saanut puolisoni ymmärryksen ja rakkauden tuekseni ja voinut pitää nämä kaikki taidenäyttelyt. Siltä osin myös uusia tuulia puhaltaa, uudet tauluaiheet ovat työn alla ja ensi vuonna minulta tullaan näkemään erilaista taidetta.

Tällä hetkellä olen ystävän luona käymässä. Olen tehnyt hänelle joulua ja auttanut kaikenlaisissa asioissa. Tällä hetkellä istun pimeän olohuoneen sohvalla ja kirjoitan tätä päivitystä tablella. Haastavaa näin äkkiseltään tällaisen pienen laitteen käyttö.

Ensi viikolla ollaan taas aimo harppauksen lähempänä Joulua! Siihenkin on mennyt aikaa kun olen urakoinut ja kutonut paljon sukkia, sormikkaita, lapasia ja pipoja. Neuleet ovat tämän viikon loppuun myynnissä Juurakon kirppiksellä Ylivieskassa. Kutominen vie yllättävän paljon aikaa mutta kyllä se sitten palkitseekin. Syksyllä istuessani vänkärinpaikalla Puolan liikenteessä huomasin erityisesti miten kutominen rauhoittaa ja laskee sydämensykettä. Samoin eräilläkin luennoilla olen kutonut. Viimeksi istuin ensiapu 1 kurssilla ja huomasin sielläkin miten hyvin kutominen sai minut muistamaan ja oppimaan. Kudoin sormikkaisiin muistijälkiä.

Tänään reissaan kotiin kunhan aamu valkenee. Kummallista miten täällä Etelä-Suomessa on aamuisin paljon pimeämpää kuin Pohjanmaalla. Ulkona plussasää eikä sen puoleen ole talvesta tietoakaan.

Tullessani tänne missä nyt olen seurasin muistijälkeä menneisyyteen. Katselin ympärilläni kaikenlaista tuttua johon en mahdu enää. Olen kasvanut ihmisenä liian isoksi tähän vanhaan muottiin.... Arvoituksellista teksiä. Niin sen pitää ollakin enkä käy sitä liiemmin avaamaan. Jokaisessa tarinassa pitää olla solmukohtia niin kuin elämässäkin. Toisinaan palaamme muistellen takaisin niitä solmuja avaamaan ja päästämään kahleet vapaaksi. Käytin koiraa ulkona pihamaalla ja yllättäin tunsin poskillani tuijotuksen. Ensin en huomannut tulijaa mutta sitten havahduin kun valtavan suurikokoinen metsäjänis katsoi minua siinä omakotitalon pihamaalla lähietäisyydellä. Jänis oli sopivasti piilossa pitkän heinän seassa niin etten sitä het havainnut. Jänis katsoi minua ja koiraa viisain silmin. Koirakin unohti metsästysvaistonsa hetkeksi. Se oli niin hämmentynyt jäniksen rohkeudesta. - Terve. Minä sanoin jänikselle. -Terveppä terve Olli. Näin sinä sitten jäniksenä tulit minua katsomaan... miten tiesitkin että olen täällä? Jänis nousi korkealle. Se seisoi takajaloillaan kuin pikkupoika ja minä olin aivan varma että siinä hän oli edesmennyt hyvä ystäväni Olli. Kerran Olli ajoi autolla vahingossa jäniksen päälle ja hän suri jäniksen kuolemaa. Järkytyksen laannuttua hän sanoi minulle, tiedätkö minä varmasti synnyn jäniksenä uudestaan.


5.12.2015 16:20

7 Veljestä ja heijastinkynnet. 25Ä


5.12.2015 16:18

Kotiväki Pehmoinen akryyli ja heijastinkynnet, 15Ä


4.12.2015 11:53


3.12.2015 13:12


3.12.2015 12:06


Käsitöitä joululahjaksi!

Ylivieskan Juurakkokirppiksellä myynnissä

3.12.2015 11:50

Olen ollut ahkera Joulupukin apulainen ja neulonut Jouluksi vähän kaikenlaista. Valmiina on monenlaisia raitasukkia, yhdet pitkävartiset yli polven villasukat, pipoja, sormikkaita, lapasia. Jokainen käsityö on uniikki joten ei kahta samanlaista vielä tällä hetkellä. Neuleet kestävät kulutusta. Eivät nukkaannu. Konepesu 40∞C, villapesuaine. Minä olen pessyt omia sukkiani lukemattomat kerrat eivätkä ne ole kitistyneet tai värit kulahtaneet.

Neuleet ovat myynnissä 13.12.2015 asti Ylivieskassa Juurankon kirpputorilla.

Alla olevat sormikkaat on neulottu 7 Veljestä viidakkolangasta. Ylinnä olevat lapaset olen neulonut Novita langasta ja sitten huovuttanut lapaset pesukoneessa. Lapasissa eivät kädet palele. Lämpö pysyy eikä tuuli mene läpi. Lapasiin käsinpesu viileässä vedessä.


3.12.2015 11:38

Raitasormikkaat. 7 Veljestä lanka. Lämpimät ja mukavat. Käteen hyvin sopivat. Konepesu 40 ∞C. Värit säilyvät, eivät kitisty. Varmasti jokaisen toive joululahjaksi!


3.12.2015 11:34


3.12.2015 11:33


3.12.2015 11:30


Ilon taidetta Muhoksella

3.12.2015 08:53


1.12.2015 21:53


1.12.2015 21:52

Saran eli Anna Pippurin kuvittamat paidat olivat vitriinissä esillä Kemijärvellä marraskuun ajan. Jouluisia pixeleitä Macintosh tietokoneella ja piirtopöydällä toteutettuna. Paidat painettiin Tuurissa.


1.12.2015 00:04


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Darling kirjoitti 21.01.2016 12:00:

😊

Darling kirjoitti 19.01.2016 20:11:

Jospa kuitenkin ensi viikolla tavataan. Ehdin siihen mennessä kutoa jotain mukavaa...

Äiti kirjoitti 19.01.2016 19:41:

No voi! Joskus elämä menee niin.....

Darling kirjoitti 19.01.2016 19:34:

Hei Äiti, kiitos viestistä, katsotaan milloin ehditään tavata. Tai jaksan nyt kun olen joutunut tämän julkisen mustamaalaamisen uhriksi.

Äiti kirjoitti 19.01.2016 18:30:

Menipä niin kylmäksi ilmat, että en tällä viikolla tulekkaan sinnepäin, ensi viikoksi lauhtuvaa luvattu, olen tulossa paikalliseen Tokmanniin tutustumaan.

Katsoja kirjoitti 18.01.2016 21:11:

Nyt minä ymmärrän miksi sinä et ole enää mukana teatterissa. Harmi. Olit tosi hyvä. Hersyvän hauska. Seuraavan kerran jätän teatterilipun ostamatta.

Doris kirjoitti 18.01.2016 20:02:

Kantsii googlata ni hokaat et sama kundi Asko kestilä/leonard piippo ja jokainen sana löytyy, myös poistetut sillä ne ei koskaan katoa. Kantsii tsiikaa myös noi yrittäjät joiden nimet mainittu.puhtaat on jauhot pussissa noitavaino arkipäivää. Tosi sääli jos ei enää kuulla sun tarinoita Darling! Go adc nurkkapöytä! Go!

Darling kirjoitti 12.01.2016 22:15:

Äiti kiitos! Palataan ens viikolla asiaan. Minulla on sukkia ja huovutettuja töppösiä joka lähtöön. Hyvä mieli lämmittää kutomusten kera.

Äiti kirjoitti 12.01.2016 21:00:

Joo, mielelläni ostaisin, enkä pilkkahintaan, tiiän kuinka kova homma niitten teossa on. Voisin ens viikolla ajella sielläpäin, niin koitetaan sovitella tapaamista.

Darling kirjoitti 12.01.2016 20:19:

Kiitos Äiti! Haluatko yhdet?

Äiti kirjoitti 12.01.2016 18:12:

Hienoja sukkia oot tehny!

Darling kirjoitti 11.01.2016 00:11:

Koodimies, antaa kommenttien olla.

Darling kirjoitti 8.01.2016 00:52:

Kiitos Koodimies ja koko ystävätiimi! Nyt voi taas kommentteihin kirjoittaa mutta sensuurin läpi.

Darling kirjoitti 6.01.2016 20:44:

Siitä vaan kirjoitelkoot jatkossakin mutta omalla nimellä ja tuoreella valokuvalla eikä millään keksityllä nettiprofiililla.

blogivahti kirjoitti 6.01.2016 19:37:

Jälleen ilmenneen häiriköinnin vuoksi kommentointi estetään ja kyseisen kirjoittajan viesti toimitetaan oikealle tutkivalle taholle.

DD kirjoitti 5.01.2016 10:41:

<3

Vanha hippi kirjoitti 16.12.2015 17:47:

Huono mäihä. Olen nähnyt tuon tapahtuvan parikin kertaa. Lentomatkasta väsynyt turisti on helppo harhauttaa ja noissa vilkkaissa paikoissa sen tekee yleensä joku henkilökunnasta. Tsemppiä kuitenkin sinne, paikka on hieno ja lämpöä ja eksotiikkaa riittää.

DD kirjoitti 16.11.2015 13:14:

Darling kirjoitti 27.10.2015 18:18:

kiitos Mainosmies! Voisitko tulostaa minulle värillisen arkin jossa noita käyntikorttikoossa. Tulisi tarkoituksenmukaiset hyvät laput.

Mainosmies M kirjoitti 27.10.2015 17:58:

Toi vanutuskuva on just hyvä noin, ei tartte enää lisää pelkistää. Hyvä ajatema kaiken lisäksi.

Sielunsisko kirjoitti 19.10.2015 13:33:

Hei DD, jäiksä jumiin sinne Itämeren taakse vai kuinka? Aattelin vain, kun loppu tarinat lyhyeen.

Darling kirjoitti 14.10.2015 10:09:

Kiitos Mies junasta! Kerron sitten tarinoita monenlaisia joita en nyt vielä avaa kaikille luettavaksi. Puola on todella mielenkiintoinen maa ja tämä hotelli missä nyt olen on varmaan vanha linna tai luostari. Hyvin jämerää ja kaunista rakentamista ja Lublinin varsinainen vanha linna on aivan vieressä. Palaan tänne takaisin eräänä päivänä ja tutustun tähän kaupunkiin perinpohjaisesti. Paljon kirkkoja ja myös renessanssi rakentamista. Käsityöläisten valloittama tori on valtava! Ainoa asia mistä varoitan on tämä huima liikennekulttuuri. Täytyy ajaa maltilla ja olla tarkkaavainen.Liikennekuolleisuus on täällä korkeissa lukemissa.

Mies junalta kirjoitti 14.10.2015 09:49:

No onpas hienon näköista arkkitehtuuria. Joskus vanhan vallan aikana Puolassa reissanneena tunnistan tyylin, mutta ovat nyt kunnostaneet rakennuksia ja sehän on hienoa. Puola on kiinnostava maa ja loppujen lopuksi aika lähellä, eikä kovin kalliskaan. Turvallista paluumatkaa. Vodkapullon äärellä saat kyllä kertoa matkakokemuksia

DD kirjoitti 14.10.2015 09:38:

Kannattaa käydä vierailulla www.domnapodwalu.pl

DD kirjoitti 13.10.2015 10:24:

Junamies! Sen saat! Sielunsisko pysy kuulolla ja kiitos kommentista! Koodimies muista koodata ja koodipaikantaa myös minut jos joudun hukkaan!

Mies junalta kirjoitti 12.10.2015 13:55:

Hörhöt kuriin sanoi Sipiläkin. Kommentti on aina paikallaan. Tuopas mulle pari vodkapulloa niin kaamos kaatuu. Nähdään!

Sielunsisko kirjoitti 12.10.2015 12:40:

Wau, onpa kivaa kun saa taas kirjoittaa kommentin. Mihin ihmeeseen sä oot oikein menossa DD? Tsemppiä sinne joka tapauksessa, minne menettekin:)

Koodimies kirjoitti 12.10.2015 12:19:

Kommenttikenttä on avattu nyt ainakin DD:n matkan ajaksi ja viestit käyvät läpi ennakkotarkastuksen ja epäasialliset viestit ohjataan jatkokäsittelyyn.

Koodimies kirjoitti 29.08.2015 13:19:

Kiitokset kaikille kommentoijille ja valittelut sen johdosta että kommentointi joudutaan sulkemaan toistaiseksi joidenkuiden epäasiallisen ja häiritsevän kommentoinnin takia.

Tällä blogisivulla on käyty 1137 kertaa!