Toukokuussa 2016 kirjoitetut jutut:

30.05.2016 14:20

Sateenkaari tarttui minuun!


30.05.2016 14:19


29.05.2016 23:08


29.05.2016 23:07


Kehoraama

Hiljaisuus on luovuuden yksinäinen vankila

29.05.2016 16:50


29.05.2016 16:48


29.05.2016 16:47


29.05.2016 16:45


29.05.2016 16:44


29.05.2016 16:43


29.05.2016 16:42


29.05.2016 16:40


29.05.2016 13:35


29.05.2016 13:35


29.05.2016 13:34


29.05.2016 13:33


29.05.2016 13:33


29.05.2016 13:32


29.05.2016 13:31


29.05.2016 13:31


29.05.2016 13:30


29.05.2016 13:29


29.05.2016 13:01

Reikiä ja rakkautta jokaiselle sitä tarvitsevalle. Seuraavan tekstin kirjoitin toisaalle, sen vuoksi vähän toistoa mutta julkaisen tämän blogiini kuvan kaveriksi sillä ne kuuluvat yhteen.

Tämän ihmeellisen kuvan otti eilen puolisoni. En ole ratsastanut vuosiin. Hevoseni tuli pari viikkoa sitten kotiin. Löysin hänet, uuden ystäväni sattuman kautta. Mieheni osti hänet rakkauslahjana minulle, äitienpäivänä, melkein vuosi siitä kun meidän pieni ihmisentaimenalku kuoli kohtuun.

Hevoseni oli aluksi varsin kiihkeä liikkeissään. Tarvitsin alussa taluttajaa. Oli pakko voittaa omapelko putoamisesta. Eilen minä tiesin että nyt on oikea hetki. Olimme kuin kuplan sisällä. Nousin kotona selkään ja lähdin ratsastamaan. Olimme molemmat rauhallisia ja onnellisia. Tasapaino oli täydellinen. Meillä ei ollut kiire mihinkään. Illalla katselin kuvia ja huomasin tämän ihmeellisen mukanakulkijan. Eri kuvissa eri paikassa ja välillä pienempänä.


29.05.2016 12:15

Vaikka kana ahdisti tovin niin silti ratsastaessani keskiyön auringossa olin entistäkin määrätietoisempi siitä että suunta on oikea ja minä kestän. Palkinto on niin tavattoman hieno. Minä itse.

Eikö olekin ihmeellistä, mikähän keiju meidän kanssa kulki?


29.05.2016 12:11


29.05.2016 12:04

Yhdestoista kehokuurauspäivä eli eilinen oli vähän känkkäränkkäpäivä. Minä melkein tartuin kiinni lasiin joka houkuttelevasti oli käteni ulottuvilla jääkaapin hyllyllä, sormeni hipaisivat sitä ja sitten kuin salamanisku minä muistin - ei! Ei edes tuoremehua. Kaiholla ajattelin, tiesin niiden olevan siellä, mättöpitsojen pakastimessa. Silitin pakastimen kantta ja jätin haaveilemisen siihen. Kanan jauhelihasta paistettu ateria maistui puisevalta ja hetken aikaa laihtuva elämäni oli kurjaa... Illalla marssin tallille. Satuloin ja suitsin Likan ja lähdin pihasta pellolle ratsastamaan. Apua en tarvinnut muussa kuin kuvan ottamisessa. Me molemmat olimme onnellisia ja levollisia eikä meillä ollut kiire mihinkään.


28.05.2016 18:35


28.05.2016 18:33


28.05.2016 18:32


28.05.2016 18:30


Kehoraama

Unelmia kanan välissä

27.05.2016 14:39


27.05.2016 14:35


27.05.2016 14:33


27.05.2016 14:31


27.05.2016 14:30


27.05.2016 14:30


27.05.2016 14:29


27.05.2016 07:44

Ratsastaminen oli iso kynnys minulle jo sen vuoksi että säälin sitä hevosta minun itseni vuoksi. Ajattelin että olen niin lihava etten voi mennä Likan selkään, että hevonen katkeaa keskeltä kahtia - räks! Näin kauhukuvasta untakin. Halusin ensin laihtua edes vähän. Eihän se mene niin oikeasti mutta minulle se oli kynnyskysymys.Hevonen ei särkynyt. Mukavaa oli.

Tänään on kehokuurauksen kymmenes päivä. Yhdeksäntenä päivänä herkuttelin lohella. Kiloja on lähtenyt mutta vaakalla en ole käynyt. Käyn vasta lopuksi. Vaatteet mahtuvat. Kehokuuraus tuntuu hyvältä jokapuolella kehoani. Suolisto on seesteinen, vatsalaukku tyyni ja hiljainen. Olotila on mahtava!


27.05.2016 02:22

Sarjakuvan jälkeen...


Kehoraaman paikka

naisen ja auton yhtälö

26.05.2016 22:44


26.05.2016 22:42


26.05.2016 22:42


26.05.2016 22:40


26.05.2016 22:40


26.05.2016 22:39


26.05.2016 22:39


26.05.2016 22:37


Kehoraaman paikka

kitistynyt naiseus

26.05.2016 18:21


26.05.2016 18:20


26.05.2016 18:19


26.05.2016 18:19


26.05.2016 18:18


26.05.2016 18:18


26.05.2016 18:17


26.05.2016 18:16


26.05.2016 18:16


26.05.2016 18:15


26.05.2016 14:45

Yhdeksäs kuurauspäivä. Olotila mahtava! Mahalaukussa ei tunnu minkäänlaista kipristelyä tai pulputusta. Ei röyhtäytä. Ei läpivetoa, heh, no vanha sanonta sanoo että ilma se elävässä kiertääÖ niin kiertää mutta kaikki kaasuvaivat ja vähäisetkin pierut, tuhnut kakki ovat poissa. En ole pieruhuumorin ystävä. Tiedän että se on monille murhe ja häpeänaihe samoin kuin jatkuva röyhtäily tekee tukalan olon.

Kalaa sain eilen kahdeksantena kuurauspäivänä lautaselleni ens kertaa. Ihanaa vaihtelua jatkuvaan kanansyöntiin. Maustan tosin kanan niin voimakkaasti että se on hyvää. Oliiviöljyssä mureaksi, ei kuivaksi ja sitkeäksi paistinpannulla paistettua. Mausteeksi paprika, chili, hieman curry, kurkumaa. Aluksi käytin vain intialaista garam masalaa mutta siihen alkoi jo tulla mitta täyteen. Eilen laitoin kanaan vielä ripauksen valkosipulijauhetta ja tiristin sitruunaa sekaan.

Uunissa paistettu lohi ei tarvitse paljon mausteita. Tilli loistava sekä pippuri.


25.05.2016 14:58

Kahdeksas päivä kuurausta menossa. Jes! Lautaselleni sai kanan kaveriksi laittaa kasviksia! Kuulin ystävän suusta että olen jotenkin kitistynyt, niin kuin sisäänpäin vetäytynyt. Ehkä olen laihtunut.


25.05.2016 08:37


Kehoraama

25.05.2016 01:20


25.05.2016 01:19


25.05.2016 01:18


25.05.2016 01:17


25.05.2016 01:16


25.05.2016 01:15


24.05.2016 21:41

Vielä kuurauksesta. Seitsemäs päivä eli viimeinen tätä alkurutistu. Olo on kuin tiskirätillä joka on vaahdotettu kunnolla kaikesta liasta, huuhdeltu pariin kertaan ja laitettu loistokkaana valumaan. Hiki todellakin valuu koko ajan ja samalla tulee sellaisia jänniä aavistuksen omaisia vilunväristyksiä koko kehoon. Kahvin olen vaihtanut Lidlistä saatavaan Luomupikakahviin jossa on sellainen muodokas pullo. Erinomaista. Ei närästä eikä möyryä mahassa. Päänsärky katosi jo toisen päivän jälkeen. Suodatinkahvi koukuttaa, jo ei sitä saanut niin tuli armoton päänsärky joka lähti vain kahvilla. En ole käynyt vaakalla enkä käy ennen kuin kuukausi on mennyt. Lähtöpaino riittää minulle tässä vaiheessa.

Kesäyöt ovat haaveellisia. Alkuyöstä minun tekisi niin mieleni mennä ja ratsastaa Likalla uinuvassa maalaismaisemassa mutta ei vielä. Sitten kun painan vähemmän putoan kevyemmin.

Muutoin olen nukkunut tosi hyvin ja nähnyt unta. Unista olen kiitollinen, en ole nähnyt niitä aikoihin. Aamulla kun herään olen heti pirteä.

Eilen autoni valehteli minulle murahtamalla eikä sen jälkeen sanonut mitään. Jäin kaupan pihaan ja lipottelin sieltä kotiin kesäkukkakassi käsipuolessa. Sää oli hieno ja nautin kävelystä, en tosin ollut syönyt muuta kuin kevyen aamiaisen ja hieman alkoi huimaamaan. Palasin Ilkan kanssa takaisin autoa ihmettelemään ja se käynnistyi normaalisti. Ehkä se sitten oli jotain naisenlogiikkaa mene ja tiedä.

Kehokuurauksen myötä stressin aiheuttama ihottuma on pienenemään päin. Lisäksi huomaan nyt ettei minulle tule ulkona koivusta oireita. ƒäneni on puhdas eikä katoa siitepölyn vuoksi. Olen hämmästynyt, voisiko tämä tosiaan olla kuurauksen ansiota.!

Joitakin vaatteita olen kokeillut joihin en enää mahtunut ja nyt mahdun! Huomisesta alkaa uusi kuurausviikko ja liikun vähän enemmän. Onneksi Ilkka on korjannut minun pyörän, kesäkenkäkesäkukkakävelystä sain jalkaterääni jonkinlaisen kipeän marssimurtuman.

Herkkuhimo alkaa hiipua. En sorru. En ole kuurauksen aikana tuntenut kohtuutonta nälkää mutta sanonta nälkä on niin että näköä haittaa pitää paikkansa. Toivottavasti tämä on ohimenevää ja korjaantuu mutta silmieni zuumauksessa on jotain vikaa. Joskus väsymys on tehnyt saman. Kuuraus jatkuu...


23.05.2016 17:21

Sarjakuva odottaa vieläkin valmistumista. Meillä on ollut elämässä niin kiire tahti että hups mitä menoa.

Kuudes päivä menossa kehokuurausta. Hyvältä tuntuu ja näyttää. Ainoa mikä tökkii on kana. En olisi uskonut näin käyvän sillä noin muutoin olen kanan ystävä. Tässä tapauksessa kun kana on naturel eikä siinä ole suolaa niin pureskelen pitkään ja hartaasti ja tunnen sen kittannan hampaissa ja hammasväleissä. Pureskelen kuitenkin sitkeästi ja huolella sillä sehän on totta että ruuansulatus alkaa suusta. Olen kuitenkin laittanut toiveeksi Ilkalle että josko sitä kalaakin syötäisiin jossain välissä.

Kummallisia tuntemuksia tämä kehokuuri on minussa tuonut esille. Möhötys eli möhömaha alkaa sulamaan nopeammin kuin osasin kuvitella mutta pitk'ä on vielä matka bikinikelpoiseen vartalomalliin. En kuitenkaan enää kuuna päivänä halua hävetä itseäni ja olen päättänyt onnistua tässä projektissa. Oikeastihan tämä on elämäntapa muutos!

Teini tossa pomppii ja kinuaa että täytyy lähteä! Palataan!


22.05.2016 19:13

Sain ihanan lahjan serkultani Noora Annelilta! Muisto vuosien takaa ja maailman paras Donna. Kiitos rakas serkkuli!


22.05.2016 08:33

Viides päivä kuurausta. Silmäni aukaisin pirteänä kuin peipponen! En tarvinnut herätyskelloa, nälkäkelloni se varmaan oli joka soi eli heräsin kaksi minuuttia ennen ruokaa. Oikeasti minulla ei ole edes näkä. Hyvä olo. Olen jotenkin vähän hölmistynyt siitä ettei houkutus yömässytykseen ole iskenyt yhtenäkään yönä. Eilen neljännen päivän lopulla ajattelin että kana on ihan hyvää edelleen mutta vähän kuivaa. Syötävää kera intialaisen mausteen. Olen pohtinut unohdanko ruuan maun? Eilen mietin miltä Lätkädonitsi maistuu kun syötin sitä pieninä paloina Ronille. Se tilanne oli vaikea, myönnän. Olisin niin halunnut jo kaupassa syödä ne kaikki donitsit! Laskin kuitenkin donitseja pussiin kaksi jokaiselle perheenjäsenelle paitsi itselleni. Minut minä unohdin koska niin olen itseni kanssa sopinut.

Muuten kaupassa käynti sujui jo kivutta. En katso tarkasti siihen suuntaan jossa tiedän vanhasta ulkomuistista olevan jotain hyvää vaan kävelen rohkeasti eteenpäin. Kassan jälkeen huokaisen. Hyvä minä hyvä suoritus. Tämähän rupeaa jo sujumaan.

Mikä on kauneuden käsite. AIna on sanottu että lihavat ihmiset ovat mukavia. Minun mukavuudella tuli raja vastaan kun elimistööni alkoi kerääntymään nestettä ja kaikkea muuta kuona-ainetta. Jatkuvat nivelsäryt ja huimaus jos en syönyt - oletin sen johtuvan verensokerin vähyydestä.

Nuorena pudotin painoa helposti. Ei siihen tarvittu mitään kommervenkkejä. Ikä tekee tehtävänsä. Lähdin tähän siksi että haluan elää terveenä ilman sydän-ja verisuonisairauksia tai sokeritautia. Haluan itsetuntoni takaisin. Vaikka mieheni kehuu minua niin silti minun surettaa. En halua hävetä itseäni enkä ostaa vaatekaupasta lisää telttakangasta johon pukeutua. Haluan voida nauraa ja iloita elämästä!

Viides päivä alkakoon kehokuurausta! Jos jotakuta kiinnostaa lähteä mukaan kuuraukseen niin suosittelen. Tilauksen jälkeen kotiin tulee mystinen paketti ja kanan haet sitten kaupasta.

Lupasin jo sarjakuvaa mutta tämän elämää kuhisevan kotini sisällä se ei ole vielä valmis. Piaaaan!


21.05.2016 13:02


Viirunelma valmis!

Palaamme sarjakuvaan hetken kuluttua...

21.05.2016 13:01

Viirunelma valmis! Pakko ottaa kuva vaikka langat vielä roikkuu eli korjaanÖ päättelyä vaille valmis!

Kuuraan kuuraan edelleen kuuraanÖ ja kilot tästä naisesta lähtee. Ensimmäinen päivä oli järkytys sen osalta kun menin kauppaan ja huomasin siellä ne kaikki herkut eli ruuat joita en elämään i tarvitse. Toisena päivänä iski aivan järkyttävä päänsärky. Kipu takoi niskassa ja otsalohkossa. Kaupassa käyminen oli edelleen vaikeaaÖ tartuin jo limsapulloon ja sitten muistin - ehdoton EI minulle. Kaihoisana katselin myös kivennäisvesiä koska nekin ovat pannassa.

Pahaa tekee myös katsoa kun toiset perheenjäsenet syö. Vaakakupissa on kuitenkin terveempi elämä tai möhköfantti (jollaiseksi olen tuntenut itseni viimeisinä vuosina) ja valitsen sen ensimmäisen. Aina voin katsoa muualle tai ottaa kudelman ja syventyä kutomaan.

Kolmantena päivänä katosi päänsärky! Kummallista kyllä mutta muutama muukin vakikolotus nivelistäni oli kadonnut. Energia ! Se latautui kuin itsestään ja halusin tehdä aina vain paremmin ja kaiken. Pesin jopa huvikseni wc:ssä seinäkaapin peililasin - sen jota en aikaisemmin jaksanut huomata tai tehdä.

Neljäs päivä. Olen nukkunut käsittämättömän hyvin parina viime yönä. En heräile yöllä levottomana. Unet ovat palanneet. Minä näen taas unta! Viime yönä joku sanoi minulle että ei se ole kehokuuri vaan tehodietti. Miten niin? Minä kysyin ja heräsin puoli seitsemältä eikä minua väsyttänyt yhtään. Istuin olohuoneessa. Nautin hiljaisuudesta ja kudoin villapuseron loppuun.

Siitä unesta syntyi myös idea. Pysykää ystävät kuulolla!

Taide on sydämeni asia. Pusero on nyt valmis ja seuraavaksi on taulujen vuoroÖ sekä sarjakuvan.


20.05.2016 13:15

Lohtupuseroni Pinkki-ihanuus alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Aikoinaan kun opiskelin tadehistoriaa Helsingin Yliopistossa niin ajauduin Taideakatemian tiloihin katselemaan teosta nimeltä Pinktable. Suuri pöytä oli lastattu täyteen kaikkea pikkiä naisen elämään liittyvää vauvasta mummoon, mitä nyt nainen voi elämänsä varrella tarvita ja haluta. Pinkki vyöry oli järkytys! Minulla oli lisäksi silloin pinkki villapusero päällä. Tuntui siltä kuin olisin imeytynyt pöytään. Kehokuurimatkani jatkuu. Eilen koin järkytyksen kun menin rakkaani kanssa kauppaan. Minun piti etsiä sieltä vain wcpaperia mutta ne kaikki ruokatavarat ja herkut! Pääty tuli kipeäksiÖ vieroitusoireita. Kehokuurimatkastani enemmän blogissa...


19.05.2016 10:03

Huomenta ystävät! Toinen päivä kehokuurausmatkaa on tänään. Olo on kummallinen. Eilen koin sanoinkuvaamattoman järkytyksen kun lähdin mieheni mukaan kauppaan. Sieltä piti ostaa vain wcpaperia mutta se ruokamäärä! Voi tavaton! Kauheaa! Kaihoisana ja järkyttyneenä katselin kaikkia niitä herkkuja kulkiessani ruokahyllyjen ohi ja ymmärsin että olen sittenkin tahtomattani syönyt ehkä väärinÖ Nyt minusta on tullut totaalikieltäytyjä. Silmien ummistaminen herkuilta oli järkyttävä kokemus. Minä näin ne kaikki kokoajan mutta minun oli pakko pakottaa jalkani kulkemaan herkkuvuorten ohi.

Ensimmäisen päivän iltana olo tuntui jo kummalliselta. Minulla oli sellainen tunne kuin energiahanani olisi väännetty kiinni. Kuumotti. Teki mieli tehdä jotain mutta en jaksanut kauheasti liikkua mitä nyt toiletin puolelle. Tein minä kuitenkin jotain. Kudoin. Tämä pinkki ihanuus alkaa olemaan valmis.


18.05.2016 13:45


18.05.2016 13:44


18.05.2016 13:41

Kehokuurauksen ensimmäinen varsinainen päivä. Eilen minä vasta totuttelin. Jätin hyvästit herkuille ja turhalle suuhunpantavalle. Ruoka on hyvä lohtu ja ilon myötääjä mutta minä huono emäntä niitä kertyneitä kiloja kantamaan. Ehkä jonain päivänä unohdan miltä herkut maistuu...


Ensimmäistä kertaa ajamaan Likalla

18.05.2016 13:41


17.05.2016 20:27


17.05.2016 20:26


17.05.2016 20:25


17.05.2016 20:24


17.05.2016 20:24


17.05.2016 20:23


17.05.2016 20:22


Kehokuurauksen aloitus

17.05.2016 20:20


17.05.2016 17:40

Kuva viime syksyltä Oulusta tapahtumasta Likkojen Lenkki. Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen pystyin jo juoksemaan 10 km helposti. Ikä on tehnyt tehtävänsä eivätkä niveleni enää kestä asfalttijuoksua. Juokseminen on ollut aina tärkeää minulle. Tällä massalla en kuitenkaan enää voi juosta. Lihominen on aiheuttanut surua. Surua lisäsivät lisäksi ulkonäkööni kohdistuneet ilkeät kirjoitukset joiden vuoksi olen joutunut kääntymään myös virkavallan puoleen. Ystävät rakkaat, älkää koskaan kirjoittako kenestäkään ihmisestä alta riman hipovaa tekstiä, ei sellaista joka kohdistuu henkilöön itseensä, hänen ulkonäköönsä, persoonaan tai ylipäätään elämään. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan ja iloitaan jokaisesta elämästä!


17.05.2016 17:30

Seuraajalle vastasin kommenttiin. Tässä kuva viime syksyltä 2015 kun olin istunut koiranäyttelybussissa useamman tunnin. Koskaan aikaisemmin minulle ei ollut käynyt näin. Tämän kuvan jälkeen tilanne on pahentunut ja nilkat turpoavat myös ihan kotioloissa esimerkiksi kun istun ja maalaan taulua.


Huumori on suola

17.05.2016 11:20

Voi nolo! Roikuin tytön huoneen ikkunassa, viheltelin ja huutelin jotta Likkaaaaaaa! Hevostani tarkoitin ja sitä kutsuin vaan sattui sitten hölmö juttu. Yksi sukulainen siitä juoksikin koiran kanssa ohi talon, en häntä voinut nähdä kun keskityin hevosiin ja valokuvaukseen. Koko ajan viheltelin ja Likkaa hoilotin. Taisi sukulaistyttö ymmärtää väärin. En hänen peräänsä huudellut enkä häntä nimitellyt tai vislannut. Hän kuitenkin pysähtyi juostuaan meidän talon ohi ja seurasi puuhaani puiden siimeksestä. Voi voi. Tunsin itseni kerrassaan tyhmäksi kun sillä tavalla sitä ihmistä harhautin huutelemalla vain hevoselle. Jatkoin Likan huutelua ja vislailuaÖtoivottavasti ymmärsi että hän oli vain satunnainen ohikulkija. Hevoset pääosassa. Huumori elämän suola (sallittu myös kehokuuraajalle!)


17.05.2016 11:19


Alkulaskenta kehokuuraukseen

Tänään minä mahdun villapuseron sisään

tulevaisuudessa ehkä bikinit

16.05.2016 19:18

Kehokuuraus kehoittaa ottamaan ennen aloittamista kuvan itsestä vähissä vaatteissa. En ota. Tai otin mutta sitä ei julkisuuteen. Lihavana oleminen on masentavaa. Olen ravannut verikokeissa joista on selvitetty sokeria ja kolesterolia mutta minä vaan olenÖ lihava. En halua sitä mutta en ole voinut sitä välttää. Välillä suren lihomistani kyynelsilmin ja päätän että huomenna. Sitten aloitan. En jaksa.

Olen aina harrastanut liikuntaa. Nuorena urheilin kovasti mutta kilpailemaan en uskaltanut. Kilpailin itseäni vastaan. Juoksin kellon kanssa aikaa vastaan ja halusin suoriutua lenkistä joka kerta paremmalla ajalla.

Nuoruus on ohi. Se ei tule takaisin. Muotoni toivon palaavan ja yritän nyt lähteä kehokuurauksen myötä etsimään parempaa elämäntapaa ja iloista itsevarmaa mieltä. Lihavuus on tuonut minulle surun jonka kanssa on ikävä olla. En halua muuttua langanlaihaksi vaan hoikaksi ja terveeksi kuten olin kerran silloin joskus ennen. Hevosen myötä haave ratsastuksestakin palasi voimakkaana viettinä joka pakottaa minut onnistumaan! Nousen vasta sitten ratsaille kun olen sellainen jonka tunnistan.

Näillä näkyminen kehokuuraukseni alkaa huomenna - vihdoin! Siitä eteenpäin on kolme kuukautta taisteluaikaa. Pysykää ystävät kuulolla!


16.05.2016 19:06

Tekisin näitä enemmän mutta olen niin kauhean hidas kutomaan...


16.05.2016 19:04

Tekiskö tästä bonchon...


16.05.2016 19:03

tai vaikka lännentyyliin


16.05.2016 17:17


16.05.2016 17:16


Hevostelua

vanhaa ja uutta

16.05.2016 17:15


16.05.2016 17:13

Silver Moon ja Sunsay Filly ja Anroy


16.05.2016 17:11

Venlan Villiina


15.05.2016 15:14


15.05.2016 15:12


15.05.2016 15:10


15.05.2016 15:05


15.05.2016 15:03


15.05.2016 14:59


15.05.2016 14:58


15.05.2016 14:56


15.05.2016 09:18


15.05.2016 09:17


15.05.2016 09:15


13.05.2016 20:47


13.05.2016 20:38


13.05.2016 20:35


13.05.2016 20:34


13.05.2016 20:32


13.05.2016 20:31


13.05.2016 13:03


Match Show Haapajärvi

13.05.2016 08:54

Harjoiteltiin leikkimielellä koirien näyttelykäyttäytymistä. Rakulle homma oli jo tuttua mutta Kärpälle eka kerta. Ensin meidän yövartiokoira oli aivan paniikissa kaikista ihmisistä ja koirista mutta pikkuhiljaa homma suli kun puhelin koiralle "haltijakieltä" ja valoin lemmikkiini uskoa ja rohkeutta jollaista vain koiralla nimeltä Kärppä voi olla.


13.05.2016 08:47


13.05.2016 08:44


13.05.2016 08:43


13.05.2016 08:42


13.05.2016 08:41


13.05.2016 08:39

Poseerausta ja sirkustemppuja


13.05.2016 08:38

Kärppä ja Raku. Kärppä sai kiitokseksi lämmintä kättä ja putosi pois voittonelikosta mutta hienostoi mentiin alun jännityksen jälkeen.


13.05.2016 08:35


13.05.2016 08:31

Kesäkukkia kuistille. Viherpeukaloni alkoi kutisemaan siinä määrin että perheen iloksi laitan monen näköistä ja väristä kesäkukkaa. Lisäksi suunnittelemme jos tehtäisiin uusi terassi joka olisi nykyistä suurempi.


13.05.2016 08:26


13.05.2016 08:24


12.05.2016 23:23


12.05.2016 22:52


12.05.2016 15:08

Lapsen seisomisharjoituksen vahtina äiti kutoo raitapaitaa joka on ehkä joskus valmis. Ikuisuusprojekti mysteerimöykky...


12.05.2016 15:06


12.05.2016 11:22

Meillä herätään aina hymyssä suin. Ensin vähän lastenohjelmaa sitten aamupuuro ja siitä se sitten päivä lähtee sopivasti käyntiin. Roni tuumas eilenillalla - ai enkö muka saa ovia auki! Sitten leikittiin Rakun kanssa kuurupiiloa ja hauskaa oli.


Hevoseni on aarteeni mun

12.05.2016 10:54

Ihmiset, oma perhe, ystävät ovat ihania mutta tämä hevonen on aarre! Rakas puolisoni antoi minulle täydellisen äitienpäivälahjan. Minulla ei ole hevosen kanssa kiire mihinkään, etenemme pienin askelin. Tänään kuitenkin laitettiin satula selkään ja Ilkka ratsasti Likalla. Nii-inÖ mieheni joka ei ole koskaan aikaisemmin ratsastanut. Saavin päältä selkään ja minä talutin. Hyvä näin. Sattuneesta syystä siitä ei ole valokuvaa kun keskityin taluttamiseen eikä Ilkka voinut kuvata selästä käsin.


12.05.2016 10:48


12.05.2016 10:44


12.05.2016 10:41


Päivän touhuja ja iltapiilosta

12.05.2016 10:40


12.05.2016 10:38

Mitäs täältä löytyyÖ kyllä minä osaan ihan itse oven avata.


12.05.2016 10:37

Kukkuu!


12.05.2016 10:35

Ota kiinni jos saat!


12.05.2016 10:34

Roni Alexander ja Raku.



11.05.2016 11:46


11.05.2016 11:45

Aamuisen seisomistuokion jälkeen maistuu mehu hyvältä.


Likan kanssa aamulenkillä

11.05.2016 11:31


11.05.2016 11:30


11.05.2016 11:29


11.05.2016 11:19


11.05.2016 11:18


11.05.2016 11:16


11.05.2016 11:14


11.05.2016 10:46

Aamulla Roni ei ole parhaimmillaan ennen kuin saa silmät auki. Ensin hän seisoo seisomatelineessä lastenohjelmia katsellen, sen jälkeen syödään tukeva aamupala ja sitten ulkoilemaan.

Alapuolella pari kuvaa myös eilisestä kehitysvammaisten ja läheisten kevätkirkosta. ƒiti istui poikien takana veisaamassa, Roni ja isät, puolikas ja kokonainen, Ilkka ja Mika. Miehistä ei näy kuin hiukset mutta Roni onkin se kirkkain tähti. Meille oli vähän pettymys ettei päästy Nivalan kauniiseen vanhaan kirkkoon vaan tilaisuus olikin Seurakuntakodissa. Mentiin edeltä kotiin odottamaan pappia kylään. Ensi kesänä on Ronin rippikoululeiri ja rippijuhla


Koti ja muita kuulumisia

11.05.2016 08:56


11.05.2016 08:51


11.05.2016 08:50


11.05.2016 08:48


11.05.2016 08:48


11.05.2016 08:46


11.05.2016 08:45


11.05.2016 07:23


11.05.2016 07:22


11.05.2016 07:21


11.05.2016 07:20


11.05.2016 07:19


11.05.2016 01:02


11.05.2016 01:01


11.05.2016 00:43


11.05.2016 00:42


11.05.2016 00:40


11.05.2016 00:39


11.05.2016 00:38


11.05.2016 00:33


11.05.2016 00:32


11.05.2016 00:30


11.05.2016 00:29


8.05.2016 23:51


8.05.2016 23:49


8.05.2016 23:47


7.05.2016 21:19


7.05.2016 21:16


7.05.2016 21:15


7.05.2016 21:14


7.05.2016 21:13


6.05.2016 11:25


6.05.2016 11:25


6.05.2016 11:24


6.05.2016 11:23


6.05.2016 11:21


6.05.2016 11:20


6.05.2016 11:19


4.05.2016 22:44


4.05.2016 22:43


4.05.2016 22:32


4.05.2016 22:31


4.05.2016 22:30


4.05.2016 22:28


4.05.2016 22:27


4.05.2016 13:30


4.05.2016 13:22


4.05.2016 13:20


4.05.2016 13:19


4.05.2016 13:17


4.05.2016 13:07


4.05.2016 13:06


Waldteufel Mungo

4.05.2016 13:03

Waldteufel Mungo kävi meillä kylässä äitinsä kanssa. Rotu saksanmetsästysterrieri. Etsii itselleen paraikaa uutta kotia metsästävistä "vanhemmista". Mungon samanikäiset sisarukset ovat jo lähteneet maailmalle.


1.05.2016 19:43


1.05.2016 19:42


1.05.2016 19:41


1.05.2016 19:39


Puppy named Waldteufel Mungo looking for a good new home

1.05.2016 19:37

Myydään koiranpentu nimeltä Waldteufel Mungo. Hän etsii hyvää uutta metsästävää kotia.

Puppy named Waldteufel Mungo looking for a good new home. We hope that Mungo gets home from people who hunt. Puppy is a wise and lively. Puppy parents are Bruno Od Fil`ku and Viltskräckens Yi ƒxtra


The first time the exhibition

1.05.2016 14:03

Tampere International Dog Show 30.4.2016 and our dog Raku, Viltskräckens Ro Mulle. Junior class, the first time the exhibition and the result of the second best male. Judge Walter Jungblut from Germany.


1.05.2016 14:01


1.05.2016 14:00


1.05.2016 13:59


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Koodimies kirjoitti 24.02.2017 14:12:

Kommenttialue suljettu toistaiseksi häirinnän vuoksi.

Tällä blogisivulla on käyty 728 kertaa!