Kesäkuussa 2015 kirjoitetut jutut:

30.06.2015 22:22


29.06.2015 11:22


29.06.2015 11:11


29.06.2015 11:06


Sääsket ja sadekesä

Osa 4

29.06.2015 10:34

Herään aamulla ihanaan hiljaisuuteen. Mistän ei kuulu mitään paitsi jos lintujen aamuviserrystä ei oteta lukuun. Herään ja nousen ylös venytellen. Ilkan vaaleat suortuvat pilkistävät peiton alta. Hän on jossain välissä yötä kääntynyt pois vartiopaikaltaan ja nukkuu nyt minusta poispäin kasvot kohti seinää.

Tuijotan hetken aikaa punertavia seinähirsiä...

- tuossakin... kuinka ihmeellistä on ihan selvästi enkelin kasvot ja toisessa kohtaa siivet kapuavat kumaran hahmon selkään. Hirret elävät ja mielikuvieni pinnoittamana moni uurre saa aivan uuden merkityksen ja hirtehisen kuvahahmon. Katselen puuhun luonnon muovaamia uurteita vielä tuokion ja nousen sitten ylös sängynreunalta.

Poika nukkuu vielä. Ilkka nukkuu. Vedän tossut jalkaan ja nykäisen aamutakin vartaloni suojaksi. Silmiä siristellen kuljen ulos ovesta aamuusvaiseen jokimaisemaan.

Huussipolku on aamukasteen liukastama. Täytyy kulkea varovasti ettei kaatuisi. Helpotuksen jälkeen palaan takaisin huvilamökille. Joki on suunnattoman kaunis. Istahdan hetkeksi ulkokuistin sohvalle ja hengitän syvään sieluni ytimeen asti raikasta puhtaan sateista joki-ilmaa. Yöllä on satanut runsaasti vettä ja maailma on raikas.

Huvilalla täytän vedenkeittimen ja laitan sen kiehumaan.

- Hyvää huomenta...

- Huomenta. Joko sitä ollaan herätty?

Kysyn rakkaalta mieheltäni joka aamuisen sokeana kuin uninen lepakko laahustaa viereeni sohvalle istumaan.

- Voi kamala kun väsyttää... tekis niin mieli mennä uudestaan nukkumaan...

Mies sopertaa ja pitää silmiään yhä tiiviisti kiinni.

- Odota hetki niin saat kupillisen kuumaa aamukahavia. Kyllä se päivä siitä sitten taas lähtee käyntiin.

Sanon hymyssäsuin ja sekoitan rakkaalleni Pauligin pikakahvista kunnon aamusumpit.

- Ole hyvä, siinä kahvisi, herrani.

- Herra... mikä herra... pyhän maanviljelyksen ikuinen renki...

Mies naurahtaa ja hänen hurmaavat silmäryppynsä hypähtävät taas muutaman tanssiaskeleen kun hän kurkistaa minua ilkikurisesti ripsien raosta ja minä rakastan entistä enemmän tuota miestä. Olen kuin sula sokeri aamukahviin sekoitettuna.


Sääsket ja sadekesä

Osa 3

28.06.2015 23:36

Ilta painuu yöpuulle ja puolikas kuu pilkistää sadetta enteilevän pilviharson takaa. Keräämme saunakamppeet syliin ja kuljemme peräkanaa takaisin huvilalle.

- Ajatella miten erilaista täällä oli vielä viime kesänä kun hevoset laidunsivat vapaasti huvilan ympäristöä ja saunapolkua...

Tuumaan kun saapastelen pitkässä heinikossa. Minua aivastuttaa jo pelkkä Timotein ja Koiranheinän näkeminenkin... Aivastaa tirskautan kuin ohimennen pidätetyn hengähdyksen omaisesti.

- Terveydeksi! Olisihan täällä taas viikatemiehelle töitä... kun vaan ehtis... kerkeäis...

Ilkka saapastelee edellä ja puistaa päätään. Tiedän että hän on väsynyt taisteltuaan aikaisemmin illalla kaatuneen ikipetäjän kanssa.

- Joskus sitten... en minä sillä että nyt vaan voisit toki minulle pitkäteräisen viikatteen teroittaa niin jos minä sillä edes tämän polun. Niin paljon kauniita ketokukkiakin ja kaikki on kohta ihan piloilla syvällä heinähampun sydämessä.

Huvilalla on hiljaista. Poika nukkuu. Sängystä makuupussin sisästä kuuluu unituhina. Minä ryystän vielä yhden kupin kuumaa saunakahvia.

- En käsitä miten sinä voit juoda yömyöhään kahavia... minulta menee unet heti ja sydän sekoaa tahdissa.

Mies tuumaa ja valmistautuu luikahtamaan ulos ovesta hampaiden pesulle. Minä ryystän yökahvit ja olen oikein tyytyväinen ja valmis käymään yöpuulle. Ei kahvi minulle aiheuta sen kummallisempaa virtapiikkiä. Nautin huvilan hiljaisuudesta. Hirsiseinät säilövät sisäänsä paljon muistoja ja käytettyjä mahdollisuuksia.

- Tuletko sinä rakas tänne...

Henkäisen hiljaa miehelle ja nostan peitonreunaa.

Ilkka napsauttaa valot pois, vetää ikkunaverhot päätyikkunan eteen ja sujahtaa peiton alle selkäni taakse. Kuulen hänen hengityksensä niskassani ja tunnen kuinka jäntevät käsivarret kietoutuvat ympärilleni.

- Olethan siinä aina... minun vierelläni... minun selkäni takana... ja minun edessäni silloin kun suojaa tarvitsen...

- Olen.

- Olethan siinä aina... vartioit minun untani ettei minun tarvitse pelätä...

- Olen. Olin silloinkin kun heräsin itkuusi hotelliyönä...

- Niin... se oli kauheaa...

- Olin silloinkin... olen aina. Olen sinun turvanasi. Olet rakas minulle.

- Rakas...

Kuulen kuinka miehen hengityksen rytmi muuttuu... hän on jo syvässä unessa mutta minä olen hänen syleilyssään turvassa. Aina.

Jatkuu...


Sääsket ja sadekesä

osa 2

27.06.2015 09:05

Vaivun ajatuksiini ja pohdin tätä elämääni. Palaan takaisin aikaan jolloin äitini vielä eli. Samaan saunavanhukseen liittyy sekin muisto ñ muistan kuinka eräänä lumettomana jouluna lämmitimme rantasaunan ja kävimme jouluaattona kylpemässä ja uimassakin. Silloin nauru raikui ja mukavaa oli. Muistan sen kuin eilisen hetken. Joskus minulla on tavattoman ikävä äitiäni...

Havahdun ajatuksistani kun mies tulee takaisin saunaan.

- Johan sinä vihdoin tulit. Minä jo huolestuin että jäätkö sinä kokonaan sinne...

- Enhän minä. Kyllä sinä tiedät että minä tulen aina takaisin...

Mies naurahtaa ja kapuaa viereeni savuiselle löylylauteelle.

- Täälläpäs tarkenee! Heitä vielä vähän löylyä että hiki oikein kunnolla karehtii.

Teen työtä käskettyä ja nakkelen vettä oikein olantakaa!

- Jokos on hyvä vai vieläkö?!

Puhahdan ja heitän vielä kerran kiellon päälle!

- Ei enempää! Jo riittää! Minun pieni sydämeni ei jaksa tällaista kuumuutta! Se aivan läkähtyy! Happi loppuu!

Mies ähisee ja siristelee löylynkitkasta silmiään. Hän kurottaa vetämään takaseinässä olevan häkäräppänän auki.

- Kiitos kun avasit sen! Jos totta puhutaan niin on minullakin jo hiki. Olen täällä istunut sen verran kuluvaa aikaa että alkaa olemaan kuuma.

Hiisaan itseni lähemmäksi miestä. Hipaisen kevyen suudelman hänen huulilleen:

- Olet rakas... sinä tiedät sen.

- Niin sinäkin minun.

Kylvemme loppuun. Puhumme säästä. Puhumme elämästä. Haaveilemme tulevaa ja nauramme menneille muistoille. Hiivimme toistemme iholla ja tunnustelemme väliin pehmeitä suudelmia. Hiukset ja iho saunantuoksuisena istahdamme vielä toviksi laiturille jähyttelemään pehmoiset saunatakit yllä. Ilta on täydellisen leppeä ja saunantäyteinen.

Jakuu...


Sääsket ja sadekesä

25.06.2015 16:30

Verikokeissa on pistämisrvo. Entä sääskillä? Onko se ekologisesti hyväksyttävä globaali teko jos säästää hyttysen hengen...?

Mietteet ovat moninaiset silloin kun seisoo rantasaunan kuistilla nälkäinen itikkaparvi ympärillä ja tuntee ahnaita pistoksia pohkeissa, otsassa joka puolella siellä minne ei raitapyyhe kanna! Että minä niin vihaan noita pieniä nälkäisiä elukoita jotka tietävät että minun veriryhmä on priima ja ne himoitsevat juuri minun vertani... vai onkohan asia sittenkään noin yksinkertainen... jään pohtimaan kun katson miestäni joka tyynen rauhallisena vilvoittelee laiturilla alasti inisijöistä piittaamatta. Rauhallisesti hän seuraa katseellaan ongen kohoa joka välillä heilahtaa... noin... melkein! ƒsh! Ei vieläkään kala tartu kiinni satimeen vaan jatkaa kiertokouluaan ongenkohon ympärillä.

- Tuletko sinä sieltä?!

Huikkaan miehelle ja oloni alkaa käydä toivottoman tukalaksi

- Eeen minä vielä. Täällä on niin mukava seisoskella.

Mies vastaa takaisin.

- Miten sinä voit olla siellä? Eivätkö sääsket syö sinua?

Minä kysyn.

- Syövät kyllä mutta ei pidä ajatella. Olo on kuin sissikomppaniassa vihollisen keskellä mutta tämä on aivan mahtavaa.

Mies vastaa ja jatkaa kalastamista.

Niin kait sitten tuumaan itsekseni, puistan päätäni ja livahdan takaisin sisälle savusaunan pimeään kohtuun. Kipuan ylimmälle lauteelle josta on suora näköala nokisen ikkunaruudun läpi alas laiturille.

- Siellä se minun onnenkantamoinen kalastaa. Vallaton liinaharja ja niin kovin rakas...

Huokaisen ja heitän lisää löylyä.

Jatkuu...


25.06.2015 02:55


25.06.2015 00:54

Unelmat ovat hetken kestoisia elämänaiheita. Hyvää yötä. Tarinat jatkuvat taas huomenna...


24.06.2015 15:24

Vihdoin elävien kirjoissa! Vihdoin! Oli se vaan sellainen mahatauti etten ikuna unohda. Ajattelin jo että nyt on lähtö lähellä. Hyvässä muistissa on edelleen kuinka äitini lähti täältä tähtilampun taa, nopeasti kahden viikon varoajalla syövän runtelemana. Siihen liittyi myös samankaltaista mahatautia. Maha oli sekaisin ja niveliä ja selkää särki ja lääkärit vaan joopottelivat että kyllä se siitä, rouva on varmaan vaan eipäs joopas tuulella ja hivenen luulosairas mutta niin kävi että minun äitini olikin syöpään kuolemaisillaan. Rauha hänen muistolleen.

Minä kävin verikokeissa neljän päivän jälkeen. Olo oli kerrassaan hutera. Mikään ei pysynyt sisällä. Tuloksista kävi ilmi että kalkkiarvot olivat luvattoman alhaalla eikä hemoglobikaan ollut järin korkea. Kuin ihmeenkaupalla neljännen vuorokauden lähestyttyä loppuaan oloni alkoi kohenemaan ja tunsin kuinka elämä hymyili taas. Vau!

Kuinka ihmeellistä onkaan kun voi taas ruveta varovasti syömään. Painoa putosi kiitettävästi melkein neljä kiloa. Toivottavasti saankin pysymään sen poissa. Painoa on helppo nostaa mutta niin kovin vaikea saada pois. Ennen sairastumista kerkesin jo aloittaa pitkästä aikaa jälleen kerran juoksemisen ja kolmen kilometrin lenkki sujui jo sen enempää hengästymistä. Lapsen kuntoutusreissulla yksi viisas ihminen sanoi minulle että jos nyt aloitat niin elokuussa juokset kympin. Silloin sitä hymyssä suin kuuntelin mutta tottahan se on ja siksi päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Elokuussa juoksen Oulussa Likkojen lenkin 10 kilometriä. Onneksi tässä on vielä aikaa...

Myöhemmin lisää värikkäistä tapahtumista ja reissusuunnitelmista sillä ensi viikolla taas lähdetään!


21.06.2015 17:37

Eihän tässä muuta voi kuin sairastaa edelleen vaan. Pian on neljä päivää täynnä tätä syömättömyyttä ja juomattomuutta. Kunhan Ilkka tulee navetasta niin pakataan poika ja koirat autoon ja lähdetään mökille virkistäytymään.


21.06.2015 09:33

Huomenta. Juhannus meni hirvittävän mahataudin kourissa. En oikeastaan tiedä kolmesta päivästä yhtään mitään. Kuumetta oli vielä illalla likipitäen 38. Pelkäsin jo että on sairaalaan lähtö edessä mikään ei tuntunut auttavan. Syöminen ja juominen oli mahdottomuus koko sen kolme vuorokautta. Hyvä dietti. Paino putosi kolme kiloa. Eilen oli onneksi apteekki auki ja Ilkka haki sieltä Imodium tapletteja. Nekään eivät ensin tuntuneet auttavan, viisi taplettia kerkesin ottamaan ennen kuin olo yön mittaan pikkuhiljaa helpotti.

Surkuhupaisaa tässä on se ettei mahatauti reissusta tarttunut mukaan vaan sain sen pojaltani kotiintulijaisiksi. Alexander oli sen viisi päivää hoidossa ja kun hän kotiutui niin sitä rumbaa kesti muutama päivä ja se olikin äidille karu palautus arkipäivään.Sitähän ei tiedä oliko mahatauti tarttunut hoitopaikassa vai tullut jostain muualta.


Hyvää Juhannusta!

19.06.2015 21:40

Hyvää Juhannusta kaikille ystäville! Eilen olin otettu kun rakas toi minulle tummanpunaisen ruusun. Sateenpieksämä mies ajoi kotipihaan ja suukon kera ojensi mootoripyörän salkusta minulle ihanaisen ruusun. Kiitos rakas Ilkka! Samalla kertaa sain myös yhdeltä mieheni kanssa samalle parkkipaikalle sattuneelta ystävältä terveisiä. Iso Kiitos Pirjolle! Illalla saunottiin makoisasti pihasaunassa ja tämän jussin piti olla niin täydellinen mutta mutta... sitten nousi nopeasti kuume ja karmea vatsatauti. Siitä huolimatta ihanaista taianomaista Juhannusta jokaiselle!


Anopin, Marketta Sarjan maanläheinen taidenäyttely

Kesäkuun loppuun Alavieskan kirjastossa

18.06.2015 10:09


18.06.2015 10:07


18.06.2015 10:05


18.06.2015 10:03


Lomalta kotiin

18.06.2015 10:00


15.06.2015 10:24

- Hyvää huomenta maailma!


15.06.2015 10:19

Vähän hiljaista oli kotimatkalla vaikka mukana olikin roppakaupalla hyviä hetkiä ja mukavia kokemuksia. Vettä satoi kaatamalla ja ulkona oli tosi kolea sää. Jyväskylässä pysähdyttiin ja käytiin uimassa ja saunomassa Laajavuoressa Kylpylä Rantasipissä. Se oli hieno päätös lomareissulle, poreita ja lämmintä vettä. Saunojakin löytyi kolmen laista. Miesten ja naisten yhteinen höyrysauna, naistenpuolella ruususauna ja kristallisauna. Ruususaunassa oli ruusuja ja hiljaisella kuului lintujen laulua. Erotin sieltä monta eri lintulajia. Kristallisaunassa oli paljon erilaisia kiviä ja mieto miellyttävä tuoksu.

Viitasaaren ABC saa huonot arvostelut. Vessat olivat tosi likaisia ja koko henkilökunta näytti olevan ihan pihalla kaikesta. Kahvin maksuakin piti kassalla odottaa niin kauan että kahvit ennättivät jäähtymään. Siinä iso miinus Suomelle ettei noutopöydästä voinut syödä enää missään kuuden jälkeen illalla ja kun vähähiilihydraattisia viljattomia aterioita joista tulisi maha täyteen ei ole missään tarjolla niin ajettiin Nivalaan Marin grillille lopuksi ruokaa ostamaan. Tyttö oli kotona siivonnut tosi hyvin ja pessyt lattiatkin! Kyllä oli hienoa tulla kotiin!


15.06.2015 09:59


Vuosi yhteistä matkaa 13.päivä

14.06.2015 03:49


14.06.2015 03:46


14.06.2015 03:41


14.06.2015 03:39


14.06.2015 03:37

Anna Pippurille tekstiviestinä tarkistus, onko tämä se juuri oikea pinkki? Jes!


14.06.2015 03:32


14.06.2015 03:31


14.06.2015 03:30


14.06.2015 03:28


14.06.2015 03:25


14.06.2015 03:24


14.06.2015 03:23


14.06.2015 03:22


14.06.2015 03:20


14.06.2015 03:19


14.06.2015 03:18


14.06.2015 03:17


14.06.2015 03:16


14.06.2015 03:14


14.06.2015 03:13


14.06.2015 03:12


14.06.2015 03:11


14.06.2015 03:10


14.06.2015 03:09


14.06.2015 03:08


14.06.2015 03:07


14.06.2015 03:06


14.06.2015 03:04


14.06.2015 03:03


12.06.2015 15:13


12.06.2015 12:21

Terveisiä Tukholmasta! Lattekahvit on juotu ja kierros jatkuu...


12.06.2015 12:06


12.06.2015 12:04


12.06.2015 12:03


12.06.2015 12:01


12.06.2015 12:01


12.06.2015 12:00


12.06.2015 11:59


12.06.2015 11:58


12.06.2015 11:56


12.06.2015 11:55


12.06.2015 11:54


12.06.2015 11:39


Muistoksi

9.06.2015 15:45

On kuin kuulisin vieläkin koiran rapisevat askeleet vierelläni vaikka muistokiveä ympäröivät päivänkakkarat ja tuuli kuivaa muistojen nostamat kyyneleet. Kotona seinällä taulussa minua katselee ystävä, se ainutkertinen, elämäni koira joka lohdutti minua ja hymyili kanssani onnellisina päivinä.

Lepää rauhassa ystävä. Enää ei kasvain runtele sinua eikä kipu aiheuta painajaisia.


Kemijärven näyttelyjuliste

6.06.2015 11:19


5.06.2015 08:22


5.06.2015 08:21


5.06.2015 08:19


5.06.2015 08:18


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Kesäkuussa 2015
kirjoitetut kommentit:

Seuraaja kirjoitti 30.06.2015 09:44:

Kyllä sinä Darling osaat kirjoittaa. Lisää samanlaista..

Neiti vihreä kirjoitti 18.06.2015 09:38:

Onneksi olkoon ystäväni kallis,kultainen. Yhteisen vuoden vuoksi. Tulkoon tuhat edelleen ja rakkaus kasvakoon kuin kesäruoho. Vain vehreämmäksi ja tummemman syvän vihreäksi. Vihreän ystävä ♥

Mies junalta kirjoitti 15.06.2015 07:51:

Onneksi olkoon yhteisen vuotenne jälkeen. Matka jatkukoon. Elämän juna puksuttaa eteenpäin ja mikäs sen kyydissä on köllötellessä.

Neiti vihreä kirjoitti 8.06.2015 23:00:

Pitkästä aikaa jos milloinkaan ennen...elämä löi ällikällä. Tajuttomalla tavalla. Olen uneksinut olemattomia haaveita haljuja. Toiveita toivottomia tai karuja. Roikkunut suhteessa joka ei kiitä ei kanna. Kunnes sinä kävelit vastaan. Kättelit ja hymyilit. Kerroit palan elämästä omastasi avoimesti kiertämättä. Tunsin tunteen tutun, kuin ikuisesti olisin ollut siinä, vierelläsi. Tulin kotiin.... tunsin sen. Nyt pelko jäytää, kaihertaa, kiertää puukolla sieluani ja polttaa sydäntäni. Jos sinä jätät minut jo nyt..etten saa olla kanssasi yhtään. En yhtään saa suudelmaa, en painaa rinnallesi polttavaa kättäni , myötätuntoani huumaavaa. Rakkauttani sinulle antaa. Ja, antaa vaan. Antaa kuin en olisi milloinkaan antanut itsestäni mitään. Rakastaa enemmän kuin koskaan olen rakastanut. Minä kuolen.....kipuun ikävään. Sinä huonoon sydämmeen, petolliseen. Kun minä olisin ollut juuri tässä. Vain sinua varten!

Darling kirjoitti 7.06.2015 13:09:

50 986 kertaa oli tänä aamuna ja taas on pikkusormin nollattu haksun taholta laskuri.

Darling kirjoitti 6.06.2015 11:40:

Suurkiitos ystäväni! Opettaja isolla O:lla!Juliste on kerrassaan hieno!

Koodimies kirjoitti 3.06.2015 10:49:

No nyt on laskuri paremmassa suojassa, katsotaan yrittääkö hakkeri iskeä taas :)

Tällä blogisivulla on käyty 527 kertaa!