Lokakuussa 2016 kirjoitetut jutut:

31.10.2016 13:25


31.10.2016 13:23


Erityisen rakkaat esillä synnyinkodissaan

31.10.2016 13:22

Erityisen rakkaat - Kiitos Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon opiskelijat kera opettajansa Arja Hautalan,Raudaskylän kristillinen opisto. Koti muuttui aamupäivällä taidenäyttelytilaksi. Vähän tilaa ja paljon kasvoja sekä maisemia.


31.10.2016 13:18


31.10.2016 13:17


31.10.2016 13:17


31.10.2016 13:16


31.10.2016 13:15


31.10.2016 13:14


31.10.2016 13:13


31.10.2016 13:12


31.10.2016 13:10


31.10.2016 13:09


31.10.2016 13:08


31.10.2016 13:06


Talviaikaan siirtyminen

30.10.2016 18:56

Syysloma on muuten mennyt maalatessa . Uusi Erityisen rakas on valmis mutta koska taulu menee tilaajan ystävälle lahjaksi niin en voi sitä vielä julkaista.

Kehokuurausta ja ulkoilua. Tarkka ruokavalio ja 3,5km reipasta sauvakävelyä koiran kanssa joka päivä. Kunto on kohdallaan, jaksaisin pidemmän lenkin mutta jalkapohjat reistaavat. Tutkin nettiä ja epäilen että kyseessä on jalkapohjan jännekalvon tulehdus. Olen venytellyt jokaisen lenkin jälkeen mutta varsinkin aamuisin minusta tuntuu siltä etten pääse ollenkaan kävelemään. Löysin netistä myös ohjeita miten tulehdusta voi hoitaa kotikonstein mutta lähettäkää ystävät vinkkejä jos teillä ollut samanlaista.

Rakas harrastukseni paritanssi kärsii kovasti jos en saa tätä vaivaa parannettua.

Paljon on ennättänyt tapahtumaan hyviä asioita. Ihmeellistä miten asiat mnevät niin kuin niiden on tarkoitus mennä.

Työhuoneeni nurkassa nököttää yksinäinen macci kera piirtopöydän, minun sarjakuvakeskus. Tällä hetkellä kaikki aikani menee tauluja maalatessa joten olen joutunut laiminlyömään niin sarjakuvat kuin myös kutomisen. Makuuhuoneen nurkasta kannetaan työhuoneeseen odottamaan tekemisenpuutetta monta koria ja laatikollista lankoja, kaikenkirjavia. Kutominen on tällä hetkellä toissijaisen tärkeää. Erityisen rakkaiden lisäksi maalaan myös öljyväreillä maisemia Helmikuun näyttelyä varten.

TeatteriÖ vuorosanojen pänttääminen, perhoset vatsanpohjassaÖ kaipaamiani asioita.

Sauna lämpenee. Syysloman viimeinen päivä täyttä elämää. Olemme taas talviajassa. Lepo vaan ja hidasta elämää. Kyllä se kevät vielä tulee, uskoisin näin. Iso halaus jokaiselle sitä tarvitsevalle!


Oulun kylpylä Eeden huono valinta liikuntarajoitteiselle

Syysloman pyrähdys Ouluun

30.10.2016 10:36

Viime viikonloppuna seikkailimme Oulussa koko perhe lapset mukana. Yövyimme Nallikarissa mökillä ja sinne ostettiin kaikenlaisia herkkuja mukaan. Erityisen rakas Roni pääsi meidän aikuisten kanssa Eedeniin uimaan.

Oulun Eeden on vaikeavammaisen ja liikuntarajoitteisen ihmisen kannalta surkea paikka. olemme käyneet siellä viisi vuotta sitten eikä edistystä ole tapahtunut. Koko paikassa ei ole esimerkiksi invatiloja, paitsi invawc. Pukeutumiseen meille osoitettiin ryhmäpukuhuone joka sijaitsi naisten pukuhuoneen alkupäässä. Hämmästynyt naisväki tuijotti kun parrakas kultani avasi pukuhuoneen oven. Lisäksi pukuhuoneen ovella meidän täytyi hajaantua, Ilkka ja Roni menivät mutkan kautta miesten pukuhuoneeseen ja sieltä kautta peseytymistiloihin johon hädin tuskin mahtui pyörätuolin kanssa. Minulla oli lyhyt matka naistenpesutilaan mutta en viisitoistavuotiasta Ronia sinne enää voinut viedä. Muutenkin koko pesutila ja sauna oli niin täynnä että hyvä kun minä itse mahduin sinne.

Edellisen kerran kun olin Ronin kanssa Eedenissä pyörätuoli oli niin ankea että se hajosi kesken kaiken pojan alla eikä kukaan henkilökunnasta tullut auttamaan. Tällä kertaa pyörätuoli oli aivan sama vanha rempula jossa ei lisäksi ollut minkäänlaista kiinnitysvyötä. Onneksi Ilkka on niin kekseliäs että hän väsäsi tyhjästä Ronille ristiremmit Eedenin pyörätuoliin. Ilman niitä lasta olisi ollut mahdotonta kuljettaa. Kylpylässä huomasi että syysloma oli alkanut sillä koko tilassa oli huumaava kakofoninen meteli ja tilaa minimaalisesti. Olimme siellä kuitenkin reilu tunnin ja Roni sai nauttia aalloista. Sen jälkeen lähdimme pika pikaa pois. Pisteet Oulun Eedenille yhdestä kymmeneen, kaksi pistettä, vaikeasti vammaisen ihmisen näkökulmasta. Mieletäni sen tasoisessa kylpylässä pitäisi ehdottomasti olla inva-sauna ja peseytymis sekä pukeutumistilat. Heidän kannattaisi lisätä mainoksiin teksti että ei liikuntarajoitteisille eikä vammaisille.

Nallikarin mökki oli ihan jees muuten mutta siellä ei ollut lämmitystä wc/pesuhuoneessa. Sara valtasi yläparven ja Ronille tehtiin pesä lattialle parisängyn viereen. TauluTV oli plussaa.


30.10.2016 10:32


30.10.2016 10:31


30.10.2016 10:31


Erityisen rakkaan Aleksin maalausvaiheet

29.10.2016 10:59


28.10.2016 09:30


28.10.2016 09:29


28.10.2016 09:27


28.10.2016 09:25


28.10.2016 09:25


27.10.2016 12:39


27.10.2016 12:38


27.10.2016 12:36


27.10.2016 12:34


27.10.2016 12:34


27.10.2016 12:32


27.10.2016 12:32


27.10.2016 12:31


27.10.2016 12:30


27.10.2016 12:29


25.10.2016 20:12


25.10.2016 18:15

Nyt ei malta lopettaa maalaamista. Erityisen rakas Aleksi. Pidetään hetkestä kiinni!


Erityisen rakas Arttu

Akryylimaalaus 65 x 54cm.

25.10.2016 15:41


24.10.2016 21:35


24.10.2016 21:34


24.10.2016 21:32


24.10.2016 21:31


24.10.2016 21:30


24.10.2016 21:30


24.10.2016 21:27


24.10.2016 21:26


24.10.2016 21:25


24.10.2016 19:07


24.10.2016 19:06


Kelpo

Erityisen rakkaat esillä

24.10.2016 18:59


21.10.2016 18:01

KELPO kehitysvammaisen polku työelämään

Teksti Tarja Myllylahti & kuva Kristiina Parkkila

Erityiset rakkaat -taulujen "äiti" Anu Elovaara kävi tänään opistolla ja suunnittelimme muutaman taulun kera näyttelyä. Anu Elovaara on maalannut vahvalla tunteella muotokuvia vammaisista lapsista ja nuorista. Hänen taulunsa antavat äänen heille, joiden ääni jää usein kuulematta. Samalla taulujen ihmiset pysähdyttävät omalla erityisellä kauneudellaan.

Anu Elovaaran "Erityisen rakkaat" -näyttely Raudaskylän Kristillisellä Opistolla 17.11.- 2.12.2016


20.10.2016 07:31

Aamukahvit juotu. Aamulenkki koiran kanssa sauvakävellen tehty 3,5km. Venyttelyt, facebookÖ Neljäs päivä tehokehokuurausta ja tunnen oloni tosi virkeäksi. Tiistaina sauvakävely 3,5km, eilen isojen koirien kanssa lenkkeily 6,5km. Tällä kertaa energiataso nousi heti toisesta päivästä alkaen kun jätin syömättä kaiken turhan. Aika hyvin olen saanut kontrollin pidettyä enkä ole pahemmin sortunut herkkuihin. Suolisto on kuitenkin se joka muistuttaa milloin tehokehokuuraus on paikallaan. Leipä on hyvää mutta turmiollista, ainakin minulle. Pahimmillaan minusta tuntuu siltä että märkänen sisältä päin. Kuuraus auttaa heti. Parin päivän jälkeen suolisto-ongelmat ja närästys ovat kadonneet. Tämä tehokuurauksen aloitus on minulle nyt kolmas laatuaan. Vaikka itse syön hyvin pelkistetysti niin silti rakastan laittaa perheelleni ruokaa eikä minua yhtään harmita etten voi itse syödä. Tällä kertaa aloitus toi unimaailmaan herkut kun kaupassa niiden hyllyjen ohi voi jo helposti kulkea. Unessa minä sorruin ahmimaan ja heräsin siihen että joku sanoi minulle kesken herkuttelun että joo sähän oot digidarling osaat maalata tauluja ja kuurataÖ Heräsin siihen huomautukseen. Oli tosi syyllinen olo. Olin hetken aikaa omassa sängyssäni ihan pihalla että missä olen ja mitä tapahtui!

Tänään palaan takaisin Erityisen rakkaiden pariin. ÷ljyvärein maalatuista maisemista minulla on näyttely Lapissa Helmikuussa 2017. ÷ljyvärien kuivuminen on hidasta ja kaikki taulut on saatava valmiiksi tämän vuoden puolella.

Ulkona on vielä pimeää. Nautin kupillisen hyvää kuumaa teetä, katson aamu-uutisia ja odotan että aamu sarastaa ja päivän valo saapuu. Se on ihanteellinen valo maalata. Aito ja lempeä.


Erityistä asiaa

19.10.2016 23:35

Sain eilen puhelinsoiton eräältä taholta että apuraha mahdollisesti järjestyy Erityisen rakkaat-kirjahankkeelle. Minun täytyy osata viisaasti täyttää hakemus. HyrrÖ olen niin onnellinen! Kyllä se tästä. Hetken aikaa ajattelin että koko taideprojekti pysähtyy vaan eipäs kuitenkaanÖ Juttu neliväripainetussa lehdessä ilmestyy viikolla 44. Vammaisalan ihmisiä on tulossa parin viikon päästä meille kotiin katsomaan tauluja ja sen jälkeen taulut siirtyvät uuteen näyttelypaikkaan hetkeksi.

Ai niin mystisen vaippareseptin salaisuus paljastui kun kyseinen etsimäni henkilö soitti minulle. Olimme tuhlanneet erityislapseni kanssa vaippoja. Vuosilaskurin mukaan niitä ei olisi saanut käyttää kuin kaksi per vuorokausi. Henkilö oli samaa mieltä kuin minä että eihän sellainen vaippasäästö toimi ikinä vaan vaippoja on vaihdettava tarpeen mukaan. Byrokratia on toista mieltä. Kaksi riittää, inhimillisyydellä ei ole sijaa laskurissa. Vaippahenkilö lupasi tehdä uuden tilauksen meille sopivaksi. Tätä vuotta on enää rippeet jäljellä.

Puhelun jälkeen olen monta kertaa laskenut että meneekö se todella niin, vain kaksi vaippaaÖ Lukumäärä täsmää. Ensi vuonna alkaa säästökuuri.

Olen tähän asti kuuluttanut Erityisen rakkaita taidemalleja lapsia ja nuoria taidenäyttelyyn ja kirjahankkeeseen mutta maailmaan mahtuu niin monta erityistä tarinaa että kutsun mukaan kaikki iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kirja tulee pitämään sisällään itkua ja naurua, selviytymistarinoita, luopumista, erilaisuutta ja ennenkaikkea inhimillisyyttä.


19.10.2016 21:28

Ohoh! Ylemmässä kuvassa värit menivät sameaksi. Alemmassa kuvassa oikeammat värit iltapuhteena maalattuun öljyväritauluun. Suomen ruska on hieno.


19.10.2016 21:25


19.10.2016 21:14


Talviturkki

÷ljyvärimaalaus 60 x 60cm.

18.10.2016 09:13


18.10.2016 09:12


18.10.2016 09:11


18.10.2016 09:10


18.10.2016 09:10


18.10.2016 09:09


18.10.2016 09:08


18.10.2016 09:08


18.10.2016 09:07


18.10.2016 09:06


18.10.2016 09:05


17.10.2016 15:54


17.10.2016 14:35


17.10.2016 14:32

Hyvää päivää ystävät. Olen ollut maalaamatta luvattoman pitkän aikaa joten täytyi hakea vähän vauhtia Erityisen rakkaille muotokuville ja jumppasin värisilmää ja sormien vakautta maalaamalla tyttäreni Saran muotokuvan öljyväreillä 60 x 60cm). Taulun nimi on Ballerinan kylpy. Kuva kertoo eräästä keväisestä talviturkin heitosta Kalajokeen sen jälkeen kun tanssikoulun kevätnäytös oli ohi.


15.10.2016 12:59

Haukku vei minut lenkille heti aamusta. 3,5km reipasta sauvakävelyä. Eilen pidin yhden päivän vapaata liikunnasta enkä meinannut saada nukutuksi kun elimistö kaipasi lenkille ja jalkoja särki. Liikunnasta on tullut jokapäiväine osa elämään ja näillä eväillä jatketaan.

Ensimmäinen apurahahakemus näyttely- ja materiaalikustannuksiin Erityisen rakkaille tuotti kielteisen vastauksen.Myönteisen päätöksen saivat ne projektit "joilla on yhteiskunnallista merkitystä ja näkökulmaa. Apurahaa saivat hankkeet, joilla halutaan herättää keskustelua myös alan ulkopuolella." Hakemani summa oli hyvin pieni. Arvasin jo ennalta ettei projektini sisältö miellyttänyt graafisen alan ammattiosaajien silmää tai ollut tarpeeksi "mediaseksikäs".


14.10.2016 09:10

Merkillistä. Eilen selvisi että erityisen rakkaan Roni poikani vaippareseptin on joku mysteerihahmo päivittänyt niin että entisten 3 teippivaippalaatikkoa ja 3 housuvaippalaatikkoa sijasta lukemat on nyt 5 - 1 housuvaipoille! Viimetilausta ihmeteltiin kun tilasin normi satsin ja sieltä tuli laatikko kerrallaan postin mukana lähes pelkkiä housuvaippoja. Eilen soitin OneMediin josta asiakaspalvelija minulle ystävällisesti selitti etten minä eikä hän voida mennä muuttamaan päivitettyä vaippareseptiä vaan minun täytyy kääntyä päivityksen tehneen henkilön puoleen ja hänen sitten korjata virhe. Reippaasti aloin etsimään " Satu Haavistoa " mutta ei sellaista ihmistä löytynyt! Lopulta soitin palveluohjaajalle eikä hänkään ollut koskaan kuullut kyseisestä henkilöstä eikä googlesta tai peruspalvelukuntayhtymän tiedoista löytynyt. Palveluohjaaja lupasi selvittää asiaa.

Pyykkivuori ei laske jos näillä vaippaeväillä mennään. Pyykättävää tulee koko ajan lisää. Tänään pidän vapaapäivän lenkkeilystä ja maalaan taulun. Arg! Mihin se aika valuu?! Mihin aikamadonreikään? Olen niin herkillä kun maalauspiste kutsuu minua. Taulu pohja suorastaan huutaa ja käskee tuomaan sitä väriä pintaan ja minun on vaan ollut pakko kulkea ohitse että jooÖ pian Ö ihan kohtaÖ odota hetkiÖminä maalaanÖHetki sitten jo hipaisin ruttuista maaliputkilon pintaa ja hypistelin siveltimen vartta vaan sitten tuli puhelu ja muistutus että tänään on erityisen lapseni hoijks-palaveri joten ei sittenÖehkä iltapäivällä...


13.10.2016 23:33

Hyvistä kengistä kirjoitin aikaisemmin ja se pätee kaikkeen liikkumiseen sekä laulamiseen. Lauluharjoituksissa viimeksi minulla oli jo unohtuneet bootsit jalassa ja olihan tuskaista seisoa pari tuntia. Laulaminen vaatii myös hyvät jalkineet. Epämukavaa laulaa siirtäen vähän väliä painoa jalalta toiselle.Aikoinaan olen toiminut messuemäntänä useita kertoja aina viikon kerrallaan ja siinä hommassa huomasin että vaikka korkokengät ovat tavattoman kauniita niin silti myös erittäin epämukavia. Silloin olin paljon hoikempi eivätkä liikakilot haitanneet.

Hetki sitten kirjoitin vanhan tangon askeleita muistiin. Ihmisen muisti on kumman lyhyt silloin kun on paljon muutakin puuhaa ja askaretta. Aina kun on aikaa siirrämme huonekalut sivuun ja tanssimme kotona. Tanssi on rakas harrastus.

Huomenna minun on pakko päästä maalaamaan! En kestä enää tätä luomisen tuskaa. Tänään oli monta asiaa, pesin kuusi koneellista pyykkiä, kävin koiran kanssa sauvakävelyllä ja soittelin tylsiä virastoja läpi. Päivän paras oli se kun kävi ilmi että joku oli muuttanut erityislapseni vaippatilausta totaalisesti. Vaippareseptin oli kirjoittanut henkilö jonka nimistä ei löydy mistään sivuilta eikä arkistoista. Vammaispalvelun johtava henkilökin ihmetteli että mistä oikein on kyse sillä hän ei myöskään koskaan ollut kuullut kyseisestä henkilöstä. Meillä on pieni ongelma, minä en voi muuttaa vaippareseptin muotoa tai sisältöä eikä myöskään yritys joka yuotteen toimittaa meidän kotipihaan. Toivottavasti johtava henkilö keksii mistä tässä kaikessa on kyse.


13.10.2016 13:14

Tehokas sauvakävely koiran kanssa 3,5km. Erittäin reipasta tahtia. Hiki tuli! Tavallisilla lenkkareilla jalkaterät ja nilkat kipeytyivät mutta nyt kävely sujuu kun minulla on hyvät retkeilykengät ja kengissä ennekaikkea hyvä tukeva pohja.

Kengät ovat todella tärkeät ja hyviin kenkiin kannattaa sijoittaa aina.


Kehokuuraus ja FitLine

Hyvä olo ja parempi mieli

13.10.2016 08:13

Kehokuuraus on toiminut! Kiitos! Kiitos FitLine! Kiitos minä! Kiitos perheelle tuesta! Tämä ei jää tähän vaan kuurausmatka jatkuu edelleen. Kuvissa on puolen vuoden päivitys matkasta.

Taiteilija ja elämä. Eilen oli taas hyvä osoitus siitä etteivät tavoitteeni aina kohtaa. Pyykkivuori oli kasvonut mittoihinsa. Malttamaton mieleni oli nälkäinen maalaamaan uusinta erityisen rakasta joka keskeneräisenä odottaa telineessä. Vyötäröni kaipasi kavennusta. Surusilmäinen koirakaksikko odotti lenkille pääsyä. Teini-ikäinen tyttäreni täytyi käyttää tk:ssa ja paljon muuta! Missä on minun aikani luovuuteen?!

Lopulta tein monta luovaa asiaa yhtä aikaa, kuten naiset osaavat. Pesukone jauhoi tylsillä leuoillaan pyykkivuorta pienemmäksi. Sillä välin kun pesukone märehti pyykkiannostaan minä ajoin autolla pisteestä a pisteeseen b ja sitten c ja dÖ Välillä kävin kotona lisäämässä uuden annoksen jauhettavaa kehuttavalle pesukoneelle.

Maalausteline tauluineen odotti kiltisti koko päivän. Ei aikaa! Päivän lopuksi koirakaksikko vei minut rentouttavalle lenkille. Ne tietävät kyllä reitin. Minun ei tarvinnut enää ajatella. Kunhan pysyin mukana remmin jatkona. Ilta hämärtyi eiköä missään näkynyt ristis sielua lukuunottamatta joutsenia jotka hääräsivät syysmuuttoa etelään. Koirien haistellessa uusimpia koirien juoruja minä avasin ääntä ja lauloin niitä kaikkia biisejä jotka Haapalastut-kuoro esittää ensi lauantaina kirkkokonsertissa Haapajärvellä.

Pimeä kerkesi laskeutua ennen kuin ehdimme kotiin 7km lenkiltä. Iltamyöhään vielä saunaan ja ajoissa nukkumaanÖ taisin ensin nukahtaa nojatuoliin.

Aamukahvit juotu. Jospa tänään on vihdoin aikaa syventyä maalaamiseen.


13.10.2016 08:08


13.10.2016 08:02

Terveisn tyttö sipsipussin varjosta silloin kun itseinho oli suurimmillaan ja häpeä omasta kehosta. Repsahdus oli auttamattoman salakavalaÖ Eipäs sittenkään! Minä sain FitLine tuotteista avun ja kehokuurauksesta. En ole laskenut kilometrejä tai minuutteja jonka liikuntaan käytän aikaa. Aluksi liikkuminen tuntui musertavan raskaalta ylipainon kanssa mutta nyt tulos näkyy. Reilun puolen vuoden työ on takana ja kuurausmatka jatkuu. Koko elämäni olen kuullut Trump maisia seksistisiä kommentteja miesten suusta sekä vihjauksia raskauteen jota ei ole olemassa tai on päättynyt surulliseen keskenmenoon. Ne kommentit ja ilkeät ala-arvoiset arvostelut tai ajattelemattomat lausahdukset ovat vetäneet mielialani useita kertoja tosi matalalle.Enää en välitä arvostelijoiden kommenteista. Olen tosi onnellinen saavuttamaani tulokseen. Katsotaan miltä näytän puolen vuoden päästä!


13.10.2016 07:56


13.10.2016 07:54


13.10.2016 07:52


12.10.2016 21:52


12.10.2016 21:41

En nonsoleeraa lihavia ihmisiä enkä myöskään laihoja. Molemmin puolin olotila voi olla terveydelle haitallinen ja voimia kuluttava. Mikä sitten on kultainen keskitieÖ se kun olo tuntuu hyvältä. Hieman hämilläni olen ottanut muutamat kommentit vastaan siitä että olen kutistunut. Ihanaa! Olen kiitollinen siitä että muutos huomataan mutta samalla toisinaan surkuttelen sitä ja vähän kiukuttaa että eikö ihminen voi olla lihava ja onnellinen ja hyväksytty sellaisena kuin on. Jos puolisoni olisi ilmoittanut minut ohjelmaan rakas sinusta on tullut pullukka niin varmasti tämä koko kehokuuraus olisi jäänyt tekemättä. Minulle merkitsee paljon se että olen saanut rakkaaltani kannustusta ja voimavaroja jaksaa jatkaa niilläkin heikoilla hetkillä kun on tuntunut siltä että kauppojen hyllyt pursuavat vain makeaa.

Miten minusta tuli lihava. En tiedä. Olen tätä kysymystä pohtinut aikaisemminkin. Luultavasti liian helppo elämä niin että minun raskaaseen työhön tottunut kehoni meni oikosulkuun. Syövänkin mahdollisuus suljettiin verikokeilla pois.

Tärkein sanoma kirjoituksissani on se että on ihan ok kirjoittaa laihduttamisesta. Tässä tapauksessa en kuitenkaan puhu laihduttamisesta vaan kehokuurauksesta. Perusteellisella optimoinnilla keho kurssitetaan uudestaan elämään hyvien ravintoarvojen mukaisesti. Haluan kannustaa kaikkia lihavuudesta kärsiviä yrittämään. Ryhtiliike ei ole kuitenkaan kovin vaikea tehdä kun vaan päätöksen tekee täydestä sydämestä. Olen huomannut että on ihmisiä jotka eivät siedä sitä kun kirjoitan kuurauksesta ja painonpudotuksesta. Heillä on todennäköisesti ollut alipainon kanssa jotain ongelmia, esimerkiksi syömishäiriö. Laihduttamisesta ja kuurauksesta ei pidä pahastua. Tämä on minun tapani parantaa elämänlaatua.


11.10.2016 14:44

Aamupalaksi kupillinen hyvää kahvia ja reippailulenkki jo ennen seitsemää!

Vihdoin valmis Erityisen rakkaat-kutsu!

Uuden erityisen rakkaan luonnos on valmis ja pian ryhdyn maalaamaan <3 Ensin täytyi käydä ostamassa uusia värejä Kärkkäiseltä ja voi tavatonta kuinka hölmöksi itseni tunsin kun en kassalla yllättäin muistanut kortin tunnusta! Voi kääk! Pyysin anteeksi ja kysyin voinko käydä vähän kävelemässä ja muistelemassa numerosarjaaÖ Kävelin verkkaalleen pankkiautomaatille ja muistin! Huh helpotus! Pelottavaa miten yht äkkiä voi unohtaa jotain sellaista joka on itsestäänselvyys.

Lehtijuttu vähän isompaan lehteen kuvien kera ilmestyyÖ kerron sitten kun on myynnissä. Jännä juttu miten nihkeästi vammaisjärjestöt tähän Erityisen rakkaat-taideprojektiin suhtautuvat. Olen kirjoitellut sinne tänne ja tuonne ja sain jopa vastaukseksi että "mitä sinä haluat?" Tuntui turhauttavalta alkaa uudestaan kertomaan kun olin jo kertonut kaiken alusta tästä vaiheesta ja tulevaisuudesta. Lisäksi selvisi että olen kuulunut johonkin vammaisjärjestöön ja eronnut siitä. Ihmettelin asiaa ja kysyin että kuinka olen voinut erota jostain järjestöstä kun en ole koskaan kuulunutkaan mihinkään alajärjestöön? Sihteeri ei osannut selittää eikä edes kertoa mikä oli kyseisen järjestön nimi. Vähän samanlainen sekaannus sattui kun menin Nivalassa kirjastoon saadakseni sieltä kirjastokortin. Minulle vastattiin etten voi saada sitä koska nimelläni ja sotullani on jo sellainen olemassa. Minun täytyi passin kera vakuuttaa että jo olemassa olevan kirjastokortin omistaja on väärä ja vain ainoastaan minä olen oikea minä enkä valeminä. Onneksi sain kirjastokortin. En tiedä miten väärälle minälle kävi.

Välillä laiskuuttani kirjoitan facebookkiin samoja asioita kuin tänne blogiini mutta yritän säästää sillä tavoin aikaa. Kohta tartun siveltimiin enkä sen jälkeen kuule, en näe ja ajantaju unohtuuÖ katoaa. Jossain välissä lenkille. kehokuuraaminen ja maalaaminen on aika paljon sama juttu. Mieli on niin hyvä ettei tee mieli syödä ja mässätä kun energia tulee jostain ihan muusta.


11.10.2016 12:54


Aamulenkki ja sympatiaa

11.10.2016 09:28

Aamulenkki tehty. Hyvä kun on nuo koirat. Ne vetävät minut jo aamuvarhaisella kuuramaata nuuskimaan. Onneksi ei vielä ole jäätikköä. Tämä syksy on ollut siisti ja kuiva. Kuurakin tuli sen enempää sohjoa hämmentämättä. Varmasti me vielä saamme nauttia rännästä ja loskasta mutta joskus nekin kelit ovat ihan paikallaan. Muistelin aamulenkillä kävellessäni että aamuvarhaiset kävelyt kukonlaulun aikaan ovat jääneet parhaiten mieleen muistojeni kirjosta. Aamuvarhaisen kävelyn alku ja loppu. Ne ovat niitä elämän suolaisimpia tarinoita joita kaikkia ei kerrota. Usein niihin kertomuksiin liittyy jonkin ajan loppu ja uuden alkuÖ syvällistä filosofiaa heti aamutuimaan.

Ennen kuurakävelyä join aamupalaksi kupillisen luomukahvia. Sen jälkeen vaakaan joka näytti yhden kilon vähemmän kuin eilen! Tuskastuttavan hitaasti painolukema putoaa, vaatteet ovat löystyneet viime kevättalvesta 12 numeroa eli aika paljon (pitäisi ehkä sanoa 6 numeroa kun usein naisten asusteissa numerot kulkevat kaksi aina käsikkäin). Jokatapauksessa kehitystä kehokuurauksen myötä on tapahtunut. Jaksan reippailla 6,5km sen enempää väsymättä. Ainoa mikä vaivaa on toisen jalan jalkaterä. Siinä on ollut vuosia sitten murtuma ja luulen ettei se koskaan parane aivan entiselleen. En tiedä mitä tekisin jos jotain dramaattista tapahtuisi enkä enää pääsisi liikkumaan!

Maalaamiseen ei ole ollut viime päivinä riittävästi aikaa. Mies on omissa töissään tiiviisti koko päivän, lapsoset huolehdimme kouluun aamutuimaan. Pojan koulu alkaa vasta kymmeneltä ja taksi hakee vähän ennen sitä. Maalaamiseen jäävää aikaa on suhteellisen vähän, koulupäivän verran. Maalaamisen sijasta olen ahnehtinut pois lisää kiloja ja käynyt kävelemässä. Olen pitänyt itsestäni huolta mutta tänään otan esille värit ja maalaan sydämeni kyllyydestä. Maalaaminen ruokkii sekä sieluni että henkeni ja myös ruumiini Ö miten sen nyt sanoisi. Maalaaminen on niin syvä ja makoisan intuitiivinen prosessi että olen aivan pihkassa siihen. Olen niin kiinni siinä etten tahdo lopettaa. En kuule en näe annan intuition virran kuljettaa mieltäni ja kättäni ja elän maalauksessa mukana. Minulla on tarve tehdä sitä, minä hengitän jokaista piirtoa ja väriläiskää jokaisessa maalauksessa.


Erityisen rakkaat

Uusi näyttelypaikka tilauksessa.

9.10.2016 15:06

Erityisen rakkaat etenee. Uusi näyttelytila varmistuu toivottavasti pian. Kehokuurauksen, laihduttamisen ja kuntoilun myötä jaksan hyvin maalata. Uusia rakkaita taidemalleja on ilmoittautunut mukaan mutta vielä paljon tarvitaan tukea ja mukaantulijoita! Laitan tähän vielä vanhan julisteen muistutukseksi tärkeästä asiasta. Uusi juliste tulossa.


Koirakuntoilua perjantaihin

7.10.2016 15:56

Lisää perjantaipäivitystä. Taas on yksi mahtava 6,5 km lenkki tehty. Kotiin tässä kuvassa tullaan ja vielä on "neliveto" päällä. Välistä tätä voisi kutsua takaviistokävelyksi kun koko ajan pitää turvata selustaan ja jarruttaa lievässä takakenossa vatsalihakset piukkana. Tällä kertaa meitä vaani vihreään haalariin sonnustautunut kuvaaja kotikoivun takana.


7.10.2016 15:53


Kuuramaan perjantai

7.10.2016 12:13

Perjantai! Ehkä me tänään sytytämme illalla kynttilät, laitan tangoa soimaan, tanssimme olohuoneen ja keittiön päästä päähän ja eteisen kautta ympäri vanhan tangon askelin. Lasillinen punaviiniä, kuuramaan halki pihasaunaan löylyihin. Tangon askelin taloon takaisin saunatakkien helmat liehuen <3 Sitäkö se on - perjantai ja rakkaus. Hyvää perjantaita jokaiselle ikään ja sukupuoleen katsomatta!


Minun tunnusmerkki

6.10.2016 12:19

Jos et minua muuten tunnista ja luet blogiani niin tästä voisit tunnistaaÖ Pitihän tämä viimeinkin painattaa itselleni kokeeksi puseroon. Ajattelin että voisin laittaa haasteen lukijoille ja painattaa tällaisen hupparin oikealla koolla hänelle joka kaikkein parhaiten blogiani kehuuÖ iih! Eikös ollutkin hyvä haaste! Maailmassa on niin paljon synkkyyttä ja pahoja sanoja ja nalkuttamista että mielestäni parhaan kiitoksen antamisesta palkitsen ilomielin. Suo tänään myös hymy jokaiselle katkeran näköiselle kadunkulkijalle ja katso mitä se antaa sinulle takaisin. Voimahali jokaiselle sitä tarvitsevalle!

Aamun aloitin kahvilla kuten tavanomaista. Sen jälkeen kun lapsoset olivat koulussa lähdin hikilenkille pienen koiran kanssa. Tällä kertaa jätin isommat rontit kotiin. Yksikin koira riittää hihnasauvasolmun tekemiseen silloin kun puskassa on jotain jännää tai viereisellä tiellä vilahtaa rekka-auto. Hiki siellä tuli sauvoessa menemään. Tämän päivän lenkki oli 3,5km.

Venyttelyn jälkeen taas kuppi kahvia ja sitten aloitan työskentelyn luonnostelemalla seuraavan erityisen rakkaanÖ Pysykää ystävät kuulolla!


6.10.2016 12:06


6.10.2016 11:56

Aamukahvit. Hiljaisuus, radio, tiski. Tänäänkin koirien kanssa reipas kävelylenkki 6,5km. Pesukone, pyykkinaru ja pyykki. Siinä tämä päivä lyhyesti. Seuraava erityisen rakas maalaus syntyy huomenna.


Ruskahölkkä

6.10.2016 10:20

Illanruskot ja ihanat pakkas aamut. Kuinka voikaan olla kaunis ja kirpsakan mausteinen tämä syksyn aika. Maa ja kasvillisuus ovat paljaana ja suojattomina jöröttävät puut odottavat lumivaippaa yllensä. Talven lämpimät vaatteet on etsitty kesävarastosta, pölytetty ja tuuletettu ja raidalliset pitkävartiset villasukat ovat lempiystävät. Reippaan hikilenkin jälkeen posket punoittavat. Ulkoilman tuoma raukeus vaatii hetkeksi retkahtamaan sohvalle lepoasentoon. Suljen silmät ja mietin kuinka mukavaa tämä elämä on.


6.10.2016 10:09


6.10.2016 10:05

Siellä sateenkaari missä minä! Moneen kuvaan sattunut mukaan. Värit ovat elämän suola ja sateenkaaressa on kaikki värit. Lisäksi sateenkaaren päässä on aarre - kameran kanssa.


6.10.2016 09:39

Kehokuuraus jatkuu. Koko elämän pituinen matka. Reissussa huomasin että vaikka tarjolla oli lihottavia herkkuja niin valitsin kevyemmän vaihtoehdon ja söin vähän. Lisäksi punainen liha, vilja ja sokerituotteet eivät uponneet. Reissussa puoli kiloa tuli takaisin, onneksi ei enempää. Reippailu koirien kanssa jatkuu ja kuuraus karistaa kiloja lisää. Syys sää oli oikein pirtsakka. Minun oli pakko laittaa huivi päähän etteivät korvat jäädy. Koirilla oli hauskaa ja mentiin reipasta vauhtia. Reipas lenkki 6,5km ja ainoastaan nilkat ja jalkaterät kipeytyvät. Koirille olen pennusta asti opettanut kuinka kuljetaan lenkillä mukana. Harmaa osaa olla vyötäröllä kiinni eikä vedä lainkaan, kuuntelee käskyt vauhdista sekä oikea ja vasen sujuvat. Vaalean keltainen ei aina jaksa hömelöillä korvillaan kuunnella mihin ollaan menossa tai että matka jatkuu kun pusikossa olisi niin paljon ihania ja kiinnostavia hajuja. Heti kun lähdetään menemään reippaampaa vauhtia niin silloin kumpikin koira pysyy mallikkaasti vauhdissa.


5.10.2016 20:21

Tukholman risteilyltä vaihdoimme laivaa Tallinnaan <3 Merenkäynti oli mahtava. Oli pakko istua lattialle, ei enää jaksanut sitä keinutusta. Nyt varpaat tohjona, kävelimme "hukka"nimisen paikan kautta hotellille. Kännykkä latautuuÖmalttamaton teini tahtoo ostoksille!

Eilen me käveltiin mahdottoman pitkä lenkki tai ainakin se minusta tuntui siltä. Ensin hukkareittiä hotellille ja kiitos Ilkan siellä kotona joka lopulta puhelimen päässä opasti että mihin suuntaan meidän täytyi mennä. Tavarat jäivät hotelliin ja sitten kävelimme taas, ihastelimme ja surkuttelimme torimyyjiä joita oli laidasta laitaan. Voi kukkaloistoa! Pitkä rivi kukanmyyntikojuja, laidasta laitaan kaikenlaista kukkaa ja ne minun rakastamat siniset ruusutkin olivat siellä! Sara vielä nukkuu. Minä katson eestinkielistä lastenohjelmaa.
Meillä oli ihana reissu <3 Katseltiin kolme pääkaupunkia, koettiin meren mahti, herkuteltiin ja ihailtiin maisemia ja vietettiin äidin ja tyttären laatuaikaa.
Katkelmia facebook kirjoituksista. Kiire pilaa luovuuden silloin kun haluaisi antaa enemmän sanallisesti. Matkalla oli aikaa miettiä myös Erityisen rakkaita ja taideprojektin etenemistä vaikuttavaan suuntaan.


Saran Tallinna hänen omin kuvin

ƒidin ja tyttären reissu kolmeen pääkaupunkiin Helsinki Tukholma Tallinna

4.10.2016 22:39


4.10.2016 22:35


4.10.2016 22:34


4.10.2016 22:33


4.10.2016 22:31


4.10.2016 22:28


4.10.2016 22:27


4.10.2016 22:26


4.10.2016 22:23


4.10.2016 22:22


4.10.2016 22:21


4.10.2016 22:21


4.10.2016 22:20


4.10.2016 22:19


2.10.2016 08:51


2.10.2016 08:49

Hotellissa viivyimme hetken ja lähdimme katselemaan kaupunkia. Söimme hyvin ja tytölle löytyi mieluinen takki. Välillä laivan keinuminen tuntui maallakin, minulle jää aina merimatkan jälkeen sellainen ikävä keinumismuisto joka kestää pari päivää. Kaupassa minusta saattaa yht`äkkiä tuntua että koko "paatti" kallistuu rajusti.


2.10.2016 08:46

Merenkäynti jatkui vielä hurjempana seuraavalla laivalla kun lähdimme pienen odotuksen jälkeen Helsingistä Tallinnaan. Ihmiset istuivat laivassa seinänvierustalla lattialla ja henkilökunta jakoi oksennuspusseja. Onneksi perillä odotti kiva hotellihuone.


2.10.2016 08:43


<Takaisin blogiin

<Takaisin blogiin

 

Koodimies kirjoitti 24.02.2017 14:12:

Kommenttialue suljettu toistaiseksi häirinnän vuoksi.

Tällä blogisivulla on käyty 738 kertaa!